20. helmikuuta 2010

Venäläinen lähettiruletti: Boden Kieseritzky Gambit 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!?

Boden Kieseritzky gambiitti on mielenkiintoinen venäläisen pelin 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!? ja lähettipelin 1.e4 e5 2.Lc4 Rf6 3.Rf3!? risteytys, jonka idean esitti ensimmäisenä jo italialainen mestaripelaaja Polerio vuonna 1584! Variantin varsinaisina kehittäjinä pidetään kuitenkin 1800-luvun mestaripelaajia puolalaista Kieseritzkyä ja englantilaista Bodenia. Tätä avausvarianttia ovat käyttäneet menestyksellä kaksi tuntemaani hyökkäyspelaajaa: Paul Morphy ja Tommi Laaksovuori. Paul Morphyä (k. 1884) en tietenkään ole tavannut shakkilaudan ääressä muuten kuin unissani, mutta hänen pelinsä ja henkilöhistoriansa inspiroivat minun shakillisia ensiaskeleitani. Tommi Laaksovuoren hyökkäysvoiman olen saanut tuta pelilaudan ääressä monet kerrat.

Menkäämme nyt vanhimpaan allekirjoittaneen tuntemaan peliin tästä variantista. En ole varma, onko tämä kyseisen variantin kantapeli, mutta joka tapauksessa se pelattiin noin 152 vuotta sitten:

Morphy - Poitier, sokkosilmultaaninäytös Pariisissa 1858

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!? Rxe4 4.Rc3!?

Tämä siirto on johdonmukaista jatkoa valkean 3. siirrolle ja varmistaa valkealle kehitysedun.

4. -Rf6!?

Poitier oli varmasti selvillä sokkona pelaavan vastustajansa hyökkäystaidosta eikä siksi lähde ottamaan sotilasta, johon Morphyllä olisi ollut varmasti ollut kovat gambiitti-ideat valmiina. Ratsun perääntymistä piti myös vuosien 1927–1935 ja 1937–1945 maailmanmestari Aleksander Aljechin mustalle varmimpana jatkona, ja hänen mielestään jatkossa 5.Rxe5 d5 musta pääsee selville vesille kaikista avauskomplikaatioista ja saa terveen aseman. Vai onnistuuko se sittenkään? Katsotaanpa, miten peli jatkui:

5.Rxe5 d5

Poitier pelaa Aljechinin oppien mukaan 34 vuotta ennen oppimestarin syntymää (1892)!

6.Lb3 Le7 7.d4 c6 8.0-0 Rbd7 9.f4 Rb6?!

Poitierin ensimmäinen virhe pelissä; tässä olisi todennäköisesti ollut parempi kehittää peliä linnoittamalla lyhyesti kuin siirtää ratsua toista kertaa peräkkäin. Toisaalta Poitierin siirron ymmärtää sillä perusteella, että hän halusi myös vaaleilla ruuduilla liikkuvan lähettinsä mukaan pelitapahtumiin. Lisäksi ratsu suojaa d5-pisteen, jota valkea alkaa painostaa seuraavalla siirrolla. Näin ollen täyttä kysymysmerkkiä ratsunsiirrolle ei voine antaa, korkeintaan arvion ?! eli epäilyttävä.

9.Df3 h5?
Tämä sen sijaan vaikuttaa selvältä ajan hukalta eli virheeltä. Ideana oli ehkä lähetin kehittäminen g4:een ja avata h-linja g4:ssä tapahtuneiden vaihtojen jälkeen, mutta Morphy estää välittömästi tällaiset aikeet sekä rakentaa samalla hyökkäysasemaa kuningassivustalla:

10.f5 Dc7 12.Lf4 Ld6 (ei käynyt tietenkään 12. –Lxf5?? 13.Rxf7 jne) 13.Tae1 Kf8

Kun joutuu tai ajautuu tekemään tällaisia siirtoja, niin silloin on avauksessa jotain mennyt pahasti pieleen. Valkealla on nyt jo noin neljä tempoa enemmän kuin mustalla. Kuningatarlähetti on jämähtänyt c8:een, torneja ei saa kytkettyä yhteen, linnoitusoikeus on mennyt. Morphyn tasoista hyökkäyspelaajaa vastaan tämä on jo selvä häviöasema.

14.Dg3 h4 (hieman parempi oli 14. –Kg8) 15.Rg6+!


Vaikka Morphy pelasi sokkona, tällaiset siirrot olivat hänen tasoiselleen mestarille sellaista rutiinia ettei siinä tarvittu edes lautaa idean hahmottamiseen. Kun hyökkäysasema on rakennettu valmiiksi, niin sommitelmalliset ratkaisut ja ratkaisevat siirrot löytyvät kuin itsestään.

15. –Kg8(!)

Poitier yrittää puolustautua parhaansa mukaan. Hänkin oli sen verran kokenut shakin harrastaja, että saattoi nähdä 15. –fxg6? 16.Lxd6+:n ratkaisevan pelin hyvin nopeasti valkean eduksi.

16.Lxd6 hxg3 17.Lxc7 gxh2+ 18.Kh1 fxg6 19.fxg6

--kuningattaret ovat vaihtuneet, mutta valkealla on edelleen vahva aloite. Tällainen asema ei ole mikään loppupeli, vaan kyseessä on kuningattareton keskipeli! Morphy ei lähde sokkopelisimultaanissa pelaamaan mitään teknis-asemallista loppupelijauhantaa, vaan pyrkii nopeaan keskipeliratkaisuun. Asema kypsyykin nopeasti loppusommitelmalla viimeisteltävään kuntoon:

19. –Lg4 (viimeinkin lähetti peliin!) 20.Te7 Rd7 21.Le5 Kf8 22.Tf7+ Kg8 23.Rxd5!

---ratkaiseva loppu-uhraus!--

23. –cxd5 24.Lxd5 Rb6 (24.-Rxe5 25.T7xf6+ Rf7 26.Txf7; 24.-Rxd5 25.Txg7X)
25.Lb3 ja 1-0.

Moni meistä olisi varmaan tyytyväinen, jos pystyisi laudan ja nappuloiden ääressä ”näkevänä” pelaamaan yhtä hyvin kuin Morphy sokkona!

Suuri mestari Savielly Tartakower totesi aikoinaan, että paras tapa torjua gambiitti on yleensä ottaa se vastaan! Sotilaanhan voi aina palauttaa myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Eli menkäämme sitten kriittiseen jatkoon:

Brieger – Patterson, Houston 1965

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4 Rxe4 4.Rc3 Rxc3! 5.dxc3…

Nyt mustan luonnollisin ja ensimmäisenä mieleen tuleva siirto olisi 5.-d6, mutta 6.Rg5!:n jälkeen peli käy mustan kannalta aika vaikeaksi. Näin ollen mustalle jää kaksi kelvollista yritystä: perinteisenä pääjatkona tässä pidetty 5. –f6 (säilyttäen ryöstösaaliin ja estäen 6.Rg5:n) sekä uudempi yritys 5. –c6!? (valmistellen vastasiirtoa –d5 keskustassa) Patterson valitsee perinteisen pääjatkon:

5. –f6! 6.Rh4


--ns. päävariantissa pelattiin 1960-luvulla yleensä 6.0-0 ja vasta sitten 7.Rh4--

6. –g6 (uhkaus 7.Dh5+ oli torjuttava) 7.f4 Rc6

Suurmestari Keresin mielestä mustan paras jatko olisi ollut tässä 7. –c6 8.f5 d5 9.fxg6 dxc4 10.Dh5 Kd7. Toinen mahdollisuus olisi ollut 7. –De7 ajatuksena 8.0-0?? Dc5+ ja Dxc4 sekä daamin siirto e7:n kautta g7:n tukemaan g6-pistettä. Ratsun siirto näyttää tosin sekin luontevalta kehityssiirrolta, ja tumma lähetti pääsee mukavan näköisesti c5:een.

8.0-0 Lc5+ 9.Kh1 d6 10.f5 – suorastaan tyyppisiirto tällaisessa asemassa---10. –Re7
11. Ld3 Tg8!?



Tämä näyttää pelkältä puolustussiirrolta, mutta itse asiassa musta rakentaa tässä valkealle ilkeää ansaa…

12.fxg6 hxg6 13.Txf6 Lf5 14.Lxf5?

Valkea astuu ansaan, kuten kohta näemme! Sen sijaan pelaamalla 14.Lg5! Dd7 15.Rxf5 Rxf5 16.Lxf5 gxf5 17.Dh5! hän olisi päässyt paremmalle puolelle. (Emil Gelenczei)

14. –Rxf5 15.Txg6 Dxh4! 16.Txg8+ Kd7


Voittaako valkea nyt kaksi tornia? Ei! Koska jos 17.Txa8?? niin 17. –Rg3 matti. Eli on siis tyydyttävä vain yhden tornin voittoon! Uhataanpa daamia, niin peli on selvä…

17.Tg4 Dxh2+! 18.Kxh2 Th8+

ja 0-1. Ovelasti pelattu mustalta.

Siirrytäänpä sitten 21. vuosisadalle! Boden – Kieseritzky gambiitin pääjatkon 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4 Rxe4 4.Rc3 Rxc3 5.dxc3 f6:n rinnalle vakiintui 2000-luvulle tultaessa mustan toinen puolustusidea 5. –c6!? (alun perin muuten Morphyn keksintö!), jossa sotilas palautettiin suosiolle valkealle samalla kun pyrittiin vastaiskuun –d5 keskustassa. Katsotaanpa, millaista peliä siitä voi syntyä:

Juri Siigur (Viro) – Telmo Sebastiano Bueno (Brasilia), FINJUB-40/e-mail, avoin SM-turnaus (2001 – 2002)
Pelikommentit Juri Siigur (ja A. Jalas)

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4

Aikaisemmin pelasin useasti venäläistä avausta niin mustilla kuin valkeillakin, mutta en enää tunne uusimpia pelejä. Sen takia en valinnut päämuunnelmaa (3.Rxe5).

3. –Rxe4 4.Rc3 Rxc3 5.dxc3 c6!?

5. –f6 6.Rh4 g6 7.f4 antaa valkealle hyökkäyksen.

6.Rxe5 d5 7.0-0 (!)


jos musta pelaisi tässä 7. –dxc4??, niin 8.Dxd8+ Kxd8 9.Rxf7+ näyttää valkean kannalta varsin mukavalta; esim. 9. –Ke8 10.Rxh8 g6 (ideana –Lg7) 11.Te1+ ja valkean ratsu selviää nurkasta mukavasti takaisin peliin. Lisäksi valkean on helppo kehittää peliään esim. Lg5, Tad1 jne, kun taas mustan aseman ”kehitys” on heikko laadun ja sotilaan menetyksen lisäksi. Niinpä musta tekee viisasti ja jättää ”lahjalähetin” omaan arvoonsa. Sen sijaan hän kehittää oman lähettinsä hyvälle ruudulle. (Jalas)

7. –Ld6 8. Te1 0-0 9.Ld3 Rd7 10.Rxd7 Lxd7 11.Dh5! f5 12.Le3 Da5?

Musta ei aavistaa vaaraa ja vie kuningattaren ”ulos pelistä”.

13.c4 Db4?

Ajanhukkaa, parempi oli 13. –Tae8.

14.cxd5 cxd5 15.Df3!

Mustalla on jo vaikeuksia.

15. –Lc6 16.Dh3 Ld7 17.Tab1 d4 18.a3 Dc5 19.Ld2 Dd5 20.c4 dxc3 21.Lxc3


Valkean lähetit on suunnattu uhkaamaan mustan kuningasta.

21. –La4

(21. –Tae8 22.Lc2 Txe1+ 23.Txe1 +-)

22.Te3 Tad8

(22. –Tae8 23.Dh4! Lb3 24.Th3 +-)

23.Dh4 Lb5 24.Lxb5 Dxb5 25.Th3 h6 26.Lxg7!


26. –Kxg7 27.Dxh6+ Kf7 28.Te1

Tämän asemesta on monta (muutakin) voittojatkoa. Valkean tulee vain huolehtia, että ei anna tehdä itsestään yhden siirron mattia.

28. –Le5 29.Dh7+ Ke6 30.Dg7 Tf6 31.f4 Dc5+ 32.Kh1 Td7 33.Dg8+ Tff7 34.Th6+ Ke7 35.h4 Td8 36.Dg5+ Kd7 37.fxe5 ja 1-0.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti