6. syyskuuta 2011

Shakkisiirtojen muistamisesta

Olen merkinnyt muistiin yli 1.200 pelaamaani pikashakin ja nopean shakin peliä 15:n viime vuoden aikana. Harrastus alkoi, kun halusin tutkia erästä harvinaista avausta keräämällä esimerkkipelejä.

On opettavaista antaa shakkiohjelman näyttää pelin jälkeen, mitä kaikkea jäi näkemättä pelin aikana, miten olisi pitänyt pelata. Jos pelaa usein samoja avauksia, niihin löytää jatkuvasti parannuksia. Jos pelaa paljon ja tallentaa omia pelejä, niistä saa aikanaan kattavan PGN-muotoisen avauskirjaston.

Minulta on joskus kyselty, miten pystyn muistamaan pelejä. On tietysti keskityttävä hyvin pelin aikana. Kerran sain merkittyä muistiin 10 minuutin turnauksen kaikki 7 peliä lähes kokonaisuudessaan. Paradoksaalisesti muistamista auttoi, että kyseessä oli teematurnaus skotlantilaisesta avauksesta, jota en yleensä pelaa: koska asemat olivat minulle uusia jo 4. siirron jälkeen, keskityin peleihin tavallista paremmin heti alusta.

En yritäkään muistaa pelin joka ikistä siirtoa, mutta mieleeni jäävät yleensä avainsiirrot, esimerkiksi minulle uusi siirto tutussa avauksessa tai muuten yllättävä siirto, esimerkiksi näyttävä uhraus. Joskus mieleen jää asema, jossa olisi voinut pelata kiinnostavan siirron.

Lopulta rekonstruoin pelin shakkiohjelmalla siirto kerrallaan – osin muistamalla, osin päättelemällä, mitä kyseisessä asemassa todennäköisimmin pelattiin. Muistamista helpottaa, että pelaan paljon samoja avauksia ja pelini kestävät usein alle 30 siirtoa. Siirtojärjestys varsinkin avauksessa voi mennä väärin rekonstruoidessa, mutta tärkeintä on saada pelin tärkeimmät vaiheet kirjattua.

Parin tunnin pikapeliturnauksen peleistä muistan yleensä 3–4 kiinnostavinta; olen huomannut niiden säilyvän muistissa noin vuorokauden ajan. Joukkuepikashakin SM-kisoistakaan en ole onnistunut tallentamaan useampia pelejä: kun pelataan yli 20 peliä noin 6 tunnin aikana, eri pelien muunnelmat ja siirrot alkavat sekoittua päässä.

Muistiharjoitus tekee mestariksi, tosin ei shakkimestariksi. Todelliset muistinerot ovat tietysti erikseen: Bobby Fischerin väitetään muistaneen yli 10 vuotta aiemmin pelaamansa pikapelin kaikki siirrot, samoin pikapeliturnauksen jälkeen kaikki yli 20 pelattua peliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti