19. syyskuuta 2017

JSM-kotiottelut 16.9.2017

LauttSSK isännöi kolmen joukkueemme JSM-kotiotteluita perinteiseen tapaan D-portaan ala- ja yläkerran kerhohuoneissa. Kerhon kasvaneen toiminnan vuoksi seurakunta on ystävällisesti tarjonnut käyttöömme myös E-portaan kerhohuoneen, joten kukin joukkueemme sai pelata omassa tilassaan. D-portaassa pelasivat 2- ja 3-joukkueet, ja 4-joukkue pelasi E-portaan huoneessa.

Huoneiden saaminen pelikuntoon edellytti tuolien kantamista, ja jossain vaiheessa ehdittiin jo epäillä kaluston riittävyyttä. Määräaikaan mennessä saatiin kuitenkin pelivälineet paikoilleen ja kahvit kuumaksi. Järjestely vaikuttaa toimivalta, tosin E-portaan huoneistosta D-portaan tarjoilupöytään sukkuloidessa saattoi saada niskaansa sadepisaroita. Kaikesta huolimatta pelit saatiin pelattua ja tilat palautettua alkuasemaan ennen seuraavien käyttäjien vuoron alkua.

2. divisioona: LauttSSK 2 – HSK 2, 0–2

1. Vesely Petr (1961) – Uimonen Matti (2109) 0–1
2. Joutsivuo Timo (1875) – Mäkinen Ville (2009) 0–1
3. Kumar Ashwin (1874) – Aaltio Erkki (1983) ½–½
4. Kauppinen Jyrki (1873) – Turtiainen Tauno (1973) ½–½
5. Kokko Esa (1832) – Aura Kristian (1973) ½–½

3. divisioona: LauttSSK 3 – MatSK 5, 3–1

1. Piippo Mikko (1854) – Räsänen Reijo (1735) 1–0
2. Rautio Reijo (1777) – Muhonen Esko (1727) ½–½
3. Siikonen Timo (1756) – Sulkakoski Kari (1727) 1–0
4. Järvinen Seppo (1660) – Mattila Olavi (1720) 0–1
5. Laitinen Martti (1651) – Heikkinen Jyrki (1613) 1–0

3. divisioona: LauttSSK 4 – Remi 2, 0–5

1. Suihko Ismo (1683) – Kumpulainen Kalle (1973) 0–1
2. Henttonen Tero (1619) – Elg Marko (1967) 0–1
3. Kauppinen Janne (1593) – Peltola Leo (1957) 0–1
4. Paasonen Pasi (1493) – Huttunen Jarkko (1951) 0–1
5. Mäntsälä Juha (1154) – Mannberg Henry (1943) 0–1

Teksti Pasi Paasonen

16. syyskuuta 2017

JSM: JyS 2 – LauttSSK

LauttSSK pelaa 4 joukkueella seurajoukkueiden SM-kilpailussa 2017–2018, joka alkoi 16.9.2017. Jyväskylän Sepänkeskuksessa pelattu 1. divisioonan ottelu Jyväs-Shakki 2 – Lauttasaaren Suomalainen Shakkikerho päättyi 1–4:

1. Vilppolainen Markku (2090) – Hurme Harri (2260) 0–1
2. Galchenko Vadim (2076) – Saren Ilkka (2071) ½–½
3. Hartio Ilkka (2069) – Heikkinen Jyrki (2060) 1–0
4. Seppälä Aki (2052) – Tuovinen Jukka (2017) ½–½
5. Hintikka Eero (2022) – Aakio Seppo (2001) ½–½
6. Salmelin Aaro (1960) – Nyrhinen Harri (1994) 0–1
7. Raitanen Markku (1720) – Kivinen Jyrki (1984) 0–1
8. Laihonen Hanna (1601) – Sobenin Evgeny (1968) 0–1

Johdimme 1–3, kun enää 2 peliä oli jäljellä ja pelissä Aaro Salmelin – Harri Nyrhinen päädyttiin seuraavaan asemaan, jossa musta oli juuri siirtänyt tornin g3:een:

1.Tg8+ Kf4 2.Txg3 hxg3+ 3.Kh1 olisi tasapeli, koska mustan kuningas ei pääse g2-sotilaan kimppuun patin takia. Tasapelikin olisi tietysti riittänyt meille otteluvoittoon. Peli kuitenkin loppui 1.Tf2?? h3 0–1.

11. syyskuuta 2017

Syyskuun pelaaja: Jyrki Kauppinen

Shakkisiirtojen oppiminen

Siirrot opin alun perin joskus 7-vuotiaana. Shakkinappulat ja -lauta olivat muiden lelujeni ja pelieni joukossa, josta ne kaivoin kun ei mitään muuta tekemistä enää keksinyt. Sille tielle sitten jäin...

Kuinka usein pelaat shakkia?

Nykyään pitkiä pelejä käytännössä vain divaripeleissä. Blixtiä ja nopeaa shakkia pelaan aina kun on mahdollista, netissä, kilpailuissa ja terassilla.

Shakkikerhoon liittyminen

Isoäitini veli, tehtäväniekka ja shakkimies Oskari Nevanko neuvoi minua ottamaan yhteyttä Osmo Kailaan shakkikerhon löytääkseni. Elettiin vuotta 1983. Pian jo pelasinkin SSK:n riveissä Pauligin huvilalla ja kuuntelin innostuneena Kailan värikkäitä ja mieliinpainuvia shakkiopetuksia.

Saavutukset shakissa

Ensimmäisen luokan pelaaja pitkässä pelissä, 2000+ blixtissä. 1990-luku oli aktiivisinta aikaa, jolloin SSK:n "juniorijoukkueessa" (Juhani Lehti, Ari Kullberg, Kari Laiho ja minä) pelasimme useat kerrat hyvin tuloksin joukkuepikapelin SM-kisoissa.

Paras peli

Yksi parhaista peleistäni oli voittoni Pärnussa, ensimmäisellä kierroksella vanhempaa 2100+:n pelaajaa vastaan (nimi Ervin Yksti tai lähelle sitä). Pelistä tuli pitkä ja armoton, ja se vei molemmilta pelaajilta kaiken energian. Seuraavana päivänä totesin hieman surullisena, että vastustajani oli vetäytynyt kilpailusta. Oli nähtävästi ollut liian rankka kilpailun ensimmäinen kierros.

Makea voitto

Treenasin kymmeniä pitkiä harjoituspelejä seurakaverini Ari Kullbergin kanssa 1980- ja 1990-luvuilla. Kesti hyvin pitkään ennen kuin onnistuin voittamaan ensimmäistä kertaa tarkan ja vahvan vastustajani. Iloni oli sanoinkuvaamaton.

Katkera tappio

Katkerin tappioni oli Tero Lehtistä vastaan TUL:n turnauksessa. Johdin ryhmääni ja voittamalla kyseisen pelin olisin varmistanut palkintosijoituksen. Minulla oli selkeä etu ja vaihtoehtoina kaksi tapaa jatkaa. Laskin ja vaistosin oikean jatkon, mutta valitsin silti jostain syystä toisen jatkon, joka johti sotkuihin ja lopulta pelin täydelliseen tärvelemiseen. Kyseisen pelin jälkeen harkitsin vakavasti jo hyvästejä koko typerälle harrastukselle ;)

Pahin munaus

Ehkä sellaisesta käy ainoa kerta, kun olen hävinnyt ajalla pitkän pelin. Olin miettinyt kaikkiin vastustajan hyviin siirtoihin vastauksen valmiiksi, kellossani oli noin 5 sekuntia aikaa 40. siirtooni (= typerää!). Vastustajani Tauno Turtiainen teki kuitenkin odottamattoman siirron, joka sai minut jähmettymään, vipu tipahti.

Unohtumaton shakkikokemus

Maailmanmestari Anatoli Karpovia vastaan pelaaminen 1990-luvun simultaanitilaisuudessa hotelli InterContinentalissa. Ihailin Karpovin pelityyliä suuresti, ja mahdollisuus pelata häntä vastaan oli unelma, jonka en uskonut koskaan toteutuvan.

Pelissä kävi kuten arvelinkin, minut kuristettiin siirto siirrolta ja luovutin tehtyäni 33. siirtoni, joka oli shakki. Olen siis uhannut Karpovin kuningasta!

Avausvalikoima

Nuorempana valkeilla e4 ja etenkin espanjalaisen vaihtomuunnelma, Fischerin esimerkin mukaisesti, toi avausetua. Mustilla pelasin aluksi sisilialaista ja venäläistä avausta sekä nimzo-intialaista.

Sittemmin vaihdoin d4:ään, kuningasintialaisessa Sämisch oli suosikkejani. Mustilla Caro-Kann on luottoavaukseni ja benonia olen pelannut Talin inspiroimana, makein voitoin ja täydellisin tappioin, siinä ei tule remissejä.

Pelityyli

Hieman liiankin turvallisuushakuinen pelaaja. Blixtissä voin toteuttaa helpommin aggressiivisia hyökkäyksiä. Vahvuutenani ehkä periksiantamattomuus ja itseni ylittäminen ns. vahvempia pelaajia vastaan.

Miettimisaika

Blixtin pelaaminen 5 minuutin ajalla on kaikkein nautittavinta, Se vaatii taktista pelisilmää, nopeaa tilannetajua, kellon ja hermojen hallitsemista, ja siinä on se hyvä puoli, ettei yksi peli vie koko päivää.

Olin hyvässä opissa nuorempana, kun pihakaverini isä, HTS:n mestari Kalevi Ahonen koulutti minua tuhansilla pelaamillamme blixteillä.

Shakkimotto

Shakissa mikään ei ole mahdotonta.

Shakki-idolit

Päällimmäisinä Fischer, Karpov, Petrosjan, Kortshnoi, Tal ja Eero Böök! Kaikilta heiltä opin jotain shakin monipuolisuudesta, kauneudesta ja periksiantamattomuuden mahdollistamasta menestymisestä.

10. syyskuuta 2017

Lauttasaaren shakkiseniorit

Lauttasaaressa toimii aktiivinen shakkiseniorijoukko. Kokoonnumme joka torstai elokuun lopusta kesäkuun alkuviikoille. Nykyinen kokoontumispaikka on ravintola Casa Maren kabinetti.

Aluksi meillä on kahvi- tai teehetki, johon liittyy keskustelu ajankohtaisista uutisaiheista tieteestä, taloudesta, urheilusta yms. – kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yritämme kuitenkin välttää politiikkaan ja uskontoon liittyviä aiheita. Keskustelut ovat antoisia ja asiantuntevia, onhan joukollamme monipuolista kokemusta työelämän monilta aloilta, ja koulutustasokin on korkea.

Vaatimuksena klubiimme pääsemiseen on 60 vuoden ikä, ja pitää olla eläkeläinen. Klubin kokoa emme halua kovin suureksi, sillä monista syistä nykyinen noin kahdeksan hengen jäsenyys tuntuu sopivalta: on tilakysymys, keskustelun sujuvuus ryhmässä, peliaika jne. Klubi ei ole virallisesti järjestäytynyt, eikä se ole avoin. Kun joku jäsen poistuu sairauden tai menehtymisen vuoksi joukosta, kutsutaan uusi jäsen jonkun klubilaisen suosituksesta. Nykyisessä joukossamme on viisi jäsentä Lauttasaaren Suomalaisesta Shakkikerhosta ja muutkin edustavat jotakin shakkiseuraa.

Noin puolen tunnin kahvihetken jälkeen pelaamme täyden turnauksen 10 minuutin ajoilla. Pelit ovat mielenkiintoisia ja rentoja, pieni juttelukin sallitaan, kunhan ei puututa toisten peleihin. Joukon pari shakkimestaria ovat yleensä parhaita, mutta eivät voittamattomia, tasomme on melko kova. Pelilaudat ja nappulat ovat lahjoituksina saatuja, ja niitä säilytetään viikolla ravintolan varastossa. Pelaajat tuovat mukanaan tarvittavat shakkikellot.

Pelien jälkeen ruokailemme ravintolassa, se on ehto, että saamme tilan käyttöömme. Alun kahvi ja lounaspöytä (salaatti, pääruoka, pannari hilloineen ja kahvi) maksavat tällä hetkellä 12,10 e. Hintaa pidämme oikein kohtuullisena. Usein ruokailuhetkemme venyy yli tunnin. Jännittävät keskustelut jatkuvat, ja ryhmässä testaamme knoppitieteen taitojamme. Käymme yhdessä läpi Ilta-Sanomien kymmenen kysymystä, usein yhdessä löydämme oikean vastauksen, vaikka aluksi kukaan ei sitä muista.

Klubi tuo todella mukavan vaihtelun viikko-ohjelmaan. Joukostamme on mukautunut oikein sopuisa tuttavaporukka. Tapaamme toki muissakin shakkitapahtumissa, sillä jäsenet ovat aktiivisia myös kilpailupelaajina. Olemme vierailleet toistemme syntymäpäivillä ja retkeilleet Virossa joko klubiporukkana tai shakkikerhon (SSK/LauttSSK) kilpailumatkoilla.

Klubin alkuhistoriasta en saanut tarkkaa tietoa, se ajoittunee 1970-luvulle. 1980-luvulla ja siitä eteenpäin toiminta on ollut vakiintunutta. Klubi ei ole mikään herraseura jäsenistön ammattien tai sukupuolen mukaan, tosin ainoa naispuolinen jäsen on ollut Kerttu Örlund/Kaila.

Varmaankin suurissa kaupungeissa – kuten Helsinki, Turku, Tampere, Oulu – saattaisi löytyä vastaavia porukoita. Kuuden hengen ryhmä olisi jo varsin toimiva. Tarvittaisiin vain pari aktiivista aloittajaa.

Teksti Olavi Mattila

9. syyskuuta 2017

Miksi shakki?

Ulkopuolisen silmin shakki näyttää helposti tylsältä touhulta tai "liikaa miettimistä" vaativalta lajilta. Mitä mielenkiintoista voi muka olla puunappuloiden tuijottamisessa? Mikä sitten kuitenkin saa jotkut hurahtamaan lajiin täysin? Tämä on tietysti kysymys, johon lienee suurinpiirtein yhtä monta vastausta kuin on pelaajiakin.

Itse aloin pelaamaan shakkia, kun tutustuin lajiin sattumalta, ja olin nopeasti koukussa. Melko pian edessä oli ongelma, joka ilmenee enemmän tai vähemmän mitä tahansa uutta lajia aloittaessa. Aikuisena shakin löytävän voi olla vaikea saada sopivan tasoista harjoitusvastusta. Shakin kaltaisessa lajissa saattaa tuntua kiusalliselta hävitä kerta toisensa jälkeen ja ilman merkittäviä onnistumisen elämyksiä.

Toisaalta juuri tämä on yksi shakin parhaista puolista, tasa-arvoisuus. Välineet ja säännöt ovat samat kaikille, eikä pelaamista estä ikä, sukupuoli, vamma tai mikään muu ulkoinen seikka. Kilpashakissa käytettävällä vahvuuslukusysteemillä pyritään saamaan peleistä mahdollisimman tasaväkisiä. Tästä huolimatta uudelta pelaajalta voi viedä hyvinkin pitkä ajan, ennen kuin vahvuuslukua pääsee hyödyntämään mielekkäällä tavalla.

Oman urani alkuvaiheessa huomasin, että peliä koskevan informaation määrä oli kuin valtameri, johon suorastaan hukkui. Pyrin käyttämään kaiken käytettävissä olevan ajan shakkikirjojen lukemiseen, tajutakseni myöhemmin niiden olleen itselleni aivan liian vaikeita. Joskus kuulee väitettävän, että shakki on urheilulaji, jonka opiskelemiseen on tuotettu kaikkein eniten kirjallista materiaalia. Itselleen tarpeellisen informaation löytäminen on siis vähintäänkin haastavaa.

Vaikka muilta harrastajilta saa erilaisia vinkkejä shakin opiskeluun, jää jäljelle ongelma, että ihmiset oppivat eri tavoin.
Shakissa on paljon kysymyksiä, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Oma havaintoni on, että neuvoista voi ottaa opiksi, mutta jokainen joutuu jossain määrin itse etsimään oman polkunsa.

Alkuvaiheen kaaoksen jälkeen tein itseni kanssa sopimuksen 10 vuoden ihmiskokeesta. Myöhemmin päätin, että sen alkupäivämäärän määrittää ensimmäinen virallinen pitkä pelini 21.7.2012. Näin ollen ihmiskoe on juuri ohittanut puolivälin krouvin, ja tässä vaiheessa voi todeta harrastuksen antaneen paljon hyviä asioita:

  • Sosiaalisuus; shakkikerhot, joukkueturnaukset, viikonlopputurnaukset
  • Shakki on perustasolla erittäin edullinen harrastus eikä edellytä materian haalimista
  • Itsensä kehittäminen pitkäjänteisesti
  • Estetiikka; mielenkiintoiset pelit ja asemat
  • Pelin historia; hauskoja ja traagisia tarinoita shakista sekä ajankuvia menneestä maailmasta
  • Aivovoimistelu
  • Huippushakin seuraaminen; peleistä voi aina oppia jotain ja on helpottavaa nähdä myös parhaiden pelaajien tekevän inhimillisiä virheitä

Vinkkejä shakista kiinnostuneelle

Perehdy shakin sääntöihin, ota yhteyttä paikalliseen shakkikerhoon tai lainaa kirjastosta perustason kirja. Lasten ja nuorten hyllyä ei kannattaa vieroksua.

Internetistä löytyy valtava määrä shakkitietoutta ja apuvälineitä: mm. Avainsiirto, lichess.org, Chess.com, YouTube, Chess Tempo.

Opiskele shakkia itsellesi sopivalla tavalla: lukemalla kirjallisuutta, pelaamalla netissä ja/tai kerholla, ratkomalla tehtäviä, tutkimalla pelejä, katsomalla opetusvideoita.

Teksti Pasi Paasonen

7. syyskuuta 2017

Remi-ystävyysottelu 7.9.2017

Shakkikerho Remissin Henry Mannberg kutsui LauttSSK:n ystävyysotteluun, joka pelattiin nettikahvila Kafnetissa Vantaan Koivukylässä 7.9.2017. Jokaisella pöydällä pelattiin kaksi peliä kääntövärein ja miettimisajoin 25'+10". Keväällä lupailin, että meiltä tulisi 10 pelaajaa, mutta lopulta tuli vain 5.

Remi–LauttSSK, edessä 5. pöytä

Remi voitti selvästi 7½–2½ (kierrokset 3–2 ja 4½–½):

  1. Kimmo Karvinen (2125) – Jyrki Heikkinen (2060) 2–0
  2. Tomi Veteläinen (2075) – Jukka Tuovinen (2014) 1–1
  3. Marko Elg (1967) – Seppo Aakio (2001) ½–1½
  4. Jarkko Huttunen (1951) – Janne Kauppinen (1593) 2–0
  5. Martti Kukkonen (1415) – Pasi Paasonen (1493) 2–0

Pitää ottaa ensi vuonna uusiksi – ja vähintään 10 pöydällä.

25. elokuuta 2017

Tallinnan terveisiä

Hei kaikki eiliset Tallinnan kävijät!

Oli jo 19. kerta kun ottelimme perinteisestä SSK:n "Tallinnan pikapelimestaruudesta"! Mutta nyt oli historiallinen ensimmäinen kerta LauttSSK:na. Eilen 24.8.2017 aamutuimaan kello kahdeksan aikaan 11 shakkimiestä kokoontui Länsisataman uuteen terminaaliin ja M/S Finlandiaan. Suurin osa uuden kerhon jäseniä, mutta mukana myös tuttuja "vierailijoita".

Tallinnan-kävijät 2. maailmansodan päättymisen muistomerkillä

Aurinko ei liikaa näyttäytynyt, mutta eipä myöskään pelätty sadekaan kiusannut. Shakin pelaamisen lisäksi tutustuimme vanhan kaupungin muurien yhteydessä sijaitsevaan Kiek in de Kök -museoon keskiaikaisine linnoitusrakennelmineen. Maamerkki 38-metrinen linnantorni on perustettu jo 1475. Maanalaisessa tunnelistossa tehty erikoinen opastettu kierros ja "aikamatka" avasi meille mielenkiintoisesti linnoituksen ja Tallinnan historiaa.

Raatihuoneen torillakin oli taas pakko pistäytyä nauttimassa Tallinnan tunnelmista sekä muutamista bliksteistä ja olusista! Perinteisesti ennen laivaan paluuta kävimme porukalla ravintolassa syömässä kunnon lounaan, ja tietysti päälle herkuttelimme pienryhmissä suussasulavilla Maiasmok-kahvilan leivoksilla.

Hieno reissu, josta vielä kerran kiitokset kaikille osallistujille – eikun ensi vuonna uudestaan!

Tallinna-cupin tulokset 2017

Kisan alkukarsinta pelattiin laivan 8. kerroksen kahvilassa. Jännittävän kilpailun tulokset:

Seppo Aakio 8/10, Juhani Lehti 7½, Jyrki Kivinen 7, Harri Hurme 7, Jukka Tuovinen 6½, Harri Nyrhinen 4½, Olavi Mattila 4, Timo Siikonen 3½, Kai Backman 3, Mauno Kangas 2, Reijo Rautio 2.

Monissa yksittäisissä peleissä sattui taas runsaasti yllätyksiä, ja erityisesti Kivisen Jyrkin suoritus ansaitsee maininnan.

Cup-otteluihin mentiin alkukisan sijoitusten perusteella 4 hengen ryhmissä, ja ottelut pelattiin pääosin paluumatkalla. Jatkoon selvisi se, joka otti ensimmäisenä 2½ pistettä 4 pelin matsista, mahdollisessa tasatuloksessa ratkaisu haettiin 5. pelillä ja armageddon-ajoilla.

Otteluparien kierrosten tulokset (sijoista 9–11 pelattiin kaksinkertainen täysi turnaus):

  • A1: Aakio–Hurme 2½–½, Lehti–Kivinen 2½–½
  • A2: Aakio–Lehti 3–2, Hurme–Kivinen 3–0
  • B1: Tuovinen–Siikonen 3–1, Nyrhinen–Mattila 3–1
  • B2: Tuovinen–Nyrhinen 3–2, Mattila–Siikonen 3–1

Lopputulokset: 1. Aakio, 2. Lehti, 3. Hurme, 4. Kivinen, 5. Tuovinen, 6. Nyrhinen, 7. Mattila, 8. Siikonen, 9. Backman, 10. Rautio, 11. Kangas

Matsit olivat jälleen kovia taisteluita, ja kummassakin cupissa kärkisijat selvitettiin vasta ylimääräisen armageddon-pelin jälkeen. Mestaruuskin ratkesi ratkaisupelissä vasta tasaväkisen väännön jälkeen vain 2 sekunnin aikavoitolla.

Tallinna-cupin historiaa

Tallinna-cupin maratontaulukko 1997–2017 on kerhon tulospalvelussa. Kilpailut on pelattu aina kerhon elokuisen Tallinnan-laivaristeilyn yhteydessä. 5 eri henkilöä voittanut mestaruuden ja saanut kaiverrukset Torni-kiertopalkintoon:

  • Harri Hurme 7 kertaa v. 2004, 2007, 2008, 2009, 2011, 2014 ja 2016
  • Seppo Aakio 6 kertaa v. 1997, 2005, 2006, 2012, 2015 ja 2017
  • Markku Henttinen 3 kertaa v. 2001, 2002 ja 2003
  • Ilkka Saren 2 kertaa v. 1998 ja 1999
  • Juhani Lehti 1 kerran v. 2010

Harrilla on eniten voittoja ja mitaleita: aina mitaleilla kahta kertaa lukuun ottamatta. Markku on ollut mukana 4 kertaa: 3 voittoa ja hopea.

Teksti Seppo Aakio