Kaikkien tuntema ja arvostettu shakin mestari Ilkka Sarén on poissa. Hän menehtyi jouluaattona 24.12.2022 ja oli kuollessaan 82-vuotias. Ilkka kuului vuosikymmeniä maan johtaviin shakinpelaajiin. Hän liittyi Suomalaisen Shakkikerhon (SSK) jäseneksi 1957 ja toimi varapuheenjohtajana yli kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen kerhon yhdistyttyä vuonna 2017 nykyisen LauttSSK:n hallituksessa.
Ilkka Juhani Sarén syntyi Helsingissä 16.5.1940 kaksi kuukautta talvisodan päättymisen jälkeen. Lapsuutensa hän vietti työläisperheessä Eirassa ja Töölössä kahden nuoremman sisarensa kanssa. Myöhemmin perhe muutti Tapiolaan. Koulunsa hän kävi Norssin poikakoulussa.
10-vuotias nuori Ilkka sai tädiltään joululahjaksi ensimmäisen shakkilautansa ja lumoutui heti shakin kiehtovaan maailmaan. Ilkka aloitti shakkikirjallisuuden opiskelun tutustumalla itsenäisesti shakin lainalaisuuksiin. Pikkusisariaan hän piti harjoitusvastustajinaan maksamalla heille peleistä muutaman kymmenen pennin korvauksia.
Shakkikerhoon Ilkka liittyi 17-vuotiaana ja hänen lahjakkuutensa huomattiin heti. Ilkka arvosti suuresti läpi elämänsä pitkäaikaisten joukkuetoveriensa ja shakkiyhteisön parissa viettämiään antoisia ja muistorikkaita vuosikymmeniä. Hänen vaatimattomuuttaan kuvaa hyvin, että voitettuaan miesten Suomen mestaruuden vuonna 1971 Pauligin huvilalla pelatussa ottelussa, hän ei maininnut siitä sanallakaan perheelleen vaan uutinen saatiin lukea vasta seuraavan päivän Helsingin Sanomista.
Lähes koko pitkän työuransa Ilkka toimi Sanoma Osakeyhtiön palveluksessa, ensin juoksupoikana ja myöhemmin opiskeltuaan Ateneumin graafisella linjalla arvostettuna faktorina.
Tallinnan-matkalla 2018 toisen maailmansodan päättymisen muistomerkillä, Ilkka osallistui viimeisen kerran näihin reissuihin
Kerhon erilaisille pelimatkoille Ilkka lähti aina mielellään, niin kotimaassa kuin SSK:n 70- ja 80-vuotisjuhlamatkoille Kreetalle ja Ljubljanaan. Hän oli ahkerasti mukana myös yli kaksikymmentä vuotta jatkuneilla kerhon kesäisillä Tallinnan-risteilyillä ja -turnauksissa. Mainittakoon, että Kreetalla Ilkka voitti olkinen aurinkohattu päässään suvereeniin tyyliin uima-altaan reunalla pelatun leikkimielisen SSK-varttikisan. Ljubljanassa Ilkka tarkkana miehenä löysi läheisestä antikvariaatista paikallisen vanhan shakkilehden, jossa esiteltiin Forssan alueturnausta ja Ilkan hienoa voittopeliä. Kun shakkia harrastaneelle omistajalle selvisi kenestä oikein oli kysymys, lahjoitti hän ihaillen kyseisen numeron Ilkalle muistoksi.
Luonteeltaan Ilkka Sarén oli rauhallinen ja hienotunteinen. Hän ei tehnyt koskaan numeroa itsestään eikä asioistaan, mutta oli vahvasti läsnä ryhmän tai joukkueen mukana keskustelua kuunnellen. Jos pelien jälkianalyyseissä sattui joskus Ilkalta kysymään asema-arviota, niin vastaukseksi sai yleensä pienen harkinnan ja vienon hymyn saattelemana "hmm... vaikea sanoa".
Päivän asioista ja maailman menosta Ilkka oli hyvin perillä ja pysytteli ajan hermolla. Perhe- ja ystäväpiirissä Ilkka tunnettiin ehtymättömänä tietolähteenä ja voittamattomana tietokilpailujen yksinvaltiaana saaden lempinimen "kävelevä tietosanakirja". Innokkaana penkkiurheilijana hän seurasi viime aikoihin asti useita lajeja alasarjoja myöten.
Shakkisaavutukset
Shakin nuorten Suomen mestaruuden Ilkka voitti vuonna 1959 ja edusti samana vuonna Suomea nuorten MM-kilpailussa Sveitsissä. Kahden vuoden päästä 21-vuotiaana Ilkka korottui shakkimestariksi vuonna 1961. Siitä nousu Suomen korkeimmalle huipulle Suomen mestariksi vuonna 1971 kesti tasan kymmenen vuotta. Seurannut vuosikymmen olikin sitten Ilkan ja SSK:n ehdotonta valta-aikaa, jolloin hän voitti suurimman osan yhteensä 17 SM-kultamitalistaan. Yhteensä SM-mitaleita Sarénille kertyi urallaan yli kolmekymmentä.
Vuonna 1972 Ilkka valittiin Suomen toiseksi edustajaksi maailman shakkiliiton (Fide) Forssan alueturnaukseen, jossa hän alueen parhaiden kansainvälisten tittelipelaajien joukossa menestyi erinomaisesti saaden lähes 50 % tuloksen. Neljän viimeisen pelin loppukiristään Ilkka otti 3 pistettä, jakaen parhaana suomalaisena viimeistä palkintosijaa suurmestareiden Anderssonin ja Matulovićin kanssa.
Sarén edusti uransa aikana Suomea useissa maaotteluissa, ja 1970-luvulla hän pelasi Suomen joukkueessa kolmissa shakkiolympialaisissa, Skopjessa -72, Haifassa -76 ja Buenos Airesissa -78. Seurajoukkueiden Suomen mestaruuden hän voitti neljä kertaa. Eurooppa Cupissa vuonna 1981 tuli sija 5–8. Fide-mestarin arvo ja shakkiliiton hopeinen ansiomerkki Ilkalle myönnettiin vuonna 1990.
Maan kirkkaimpaan kärkikaartiin Ilkka kuului pitkään myös pikashakissa, jossa hän voitti joukkueiden Suomen mestaruuden peräti seitsemän kertaa ja myöhemmin vielä neljä kertaa seniorijoukkueissa.
Huippuvuosiensa jälkeen Sarén kilpaili säästeliäästi, mutta osallistui kuitenkin vuosittain seurajoukkueiden SM-otteluihin ja toimi kerhon ykkösjoukkueen aina luotettavana kapteenina. Viimeisinä aikoinaan hän pelasi seniorijoukkueissa ja menestyi muun muassa EM-joukkuekilpailuissa.
Ilkka oli tuttu näky myös työpaikkashakkitoiminnassa. Hän toimi pitkään sitä pyörittäneen Shakki Propaganda–Schack -yhdistyksen varapuheenjohtajana ja osallistui menestyksellisesti työpaikkaotteluihin Sanoman joukkueessa.
Tehtäväshakki oli aina lähellä Ilkan sydäntä. Hän osallistui vuosikymmenten ajan Suomen tehtäväniekkojen tilaisuuksiin. Ilkka ratkoi ja laati korkealuokkaisia tehtäviä ja tutki tehtävämaailmaa tarkkaan aina loppuun asti. Maailman parhaiden shakkitehtävien joukkoon Fide-albumiin saatiin yksi Ilkankin tehtävä.
Jäämme kaikki kaipaamaan Ilkan turvallista olemusta ja tuttua isähahmoa. Hyvän shakinpelaajan ominaisuuksia – harkintaa, täsmällisyyttä ja tyyneyttä – Ilkka noudatti aina elämänsä loppuun, jouluaaton iltaan asti. Hän nukkui pois äkillisesti pian hyvän joulun toivotusten jälkeen. Oman tiensä kulkijan viimeinen siirto oli nyt tehty elämän pelilaudalla.
Kirjoittajat: LauttSSK:n varapuheenjohtaja Seppo Aakio, Ilkan sisar Riitta Tuominen sekä hänen miehensä Markku ja tytär Marika
