Törmäsin leikekirjaan, johon oli kerätty 1960-luvun sanomalehdistä leikattuja shakkiaiheisia juttuja. Alla on Helsingin Sanomien uutinen Laskukoneiden shakkiottelu, julkaistu 16.4.1963.
Kymmenen tonnin painoinen Yhdysvaltain ilmavoimien Cambridgen tutkimuslaitoksen laskukone on käynyt viime aikoina shakkiottelua Massachusettsin teknologisessa laitoksessa olevan samanlaisen laskukoneen kanssa.
Viime kuukausina ei ole tehty uusia siirtoja tässä shakkiottelussa, mutta molemmilla koneilla on "rajattoman pitkä muisti", niin että ottelua voidaan jatkaa, kunnes koneet vapautuvat muista tärkeistä tehtävistä.
Sen lisäksi, että tämä koe osoittaa laskukoneiden shakinpeluutaidon, on sen avulla tarkoitus tutkia, missä määrin laskukoneet voivat noudattaa etukäteen asetettuja tai yleensä vastaavanlaisia sääntöjä.
Shakkiottelu on vain yksi monista kokeista, joita Cambridgen tutkimuslaboratoriossa on pantu toimeen viime aikoina. Tässä tutkimuslaitoksessa on tällä hetkellä työssä noin 1.100 henkeä. Sanomalehtimiehet pääsivät tutustumaan tähän laitokseen kahden päivän aikana.
Aikaisemmin laskukoneilla katsottiin olevan hyvin monipuolista käyttöä. Mutta viime vuosina on alkanut esiintyä epäilyjä. Enää ei puhuta "elektroniaivoista", ja tällä hetkellä kiistellään siitä, millainen tulevaisuus näillä laitteilla on.
Laskukoneilla on rajoituksensa
Tohtori Hans H. Zschirnt sanoikin lehtimiehille, että hänen mielestään puhuminen laskukoneille on samaa kuin puhuminen idiooteille: "Jos pyydät idioottia juomaan pullosta, niin hän koettaa noudattaa määräystä. Mutta idiootti joutuu täysin ymmälle, ellet selitä ensin, että pullosta on otettava pois korkki. Samalla tavalla laskukoneet eivät pysty ajattelemaan mitään oma-aloitteisesti."
Tutkimuslaitoksen neljännesvuosittain ilmestyvä aikakauslehti sanoo: "Jos meidän laskukoneemme joskus kahden tai kolmen vuosikymmenen päästä onnistuvat kehittämään todellista 'älykkyyttä', niinkuin otaksutaan, niin ne eivät perustu nykyään käytännössä olevaan tekniikkaan."
Lehdessä sanotaan kuitenkin, että mahdollisesti joidenkin aikojen kuluttua voidaan kehittää menetelmiä, joiden avulla koneet voidaan saada "löytämään nopeasti, muistamaan entisiä tapauksia ja assosioimaan". Silloin koneiden kyvyt alkavat lähestyä inhimillistä aivotoimintaa.
Eräässä tutkimuslaitoksen kokeessa on yritetty saada konetta tunnistamaan mikrofonin lausumia sanoja. Jokaisen sanan "kuullessaan" kone tekee sovitun merkin, josta valmistetaan jonkinlaista värinauhaa. Kun sama sana toistetaan, kone valitsee oikean merkin ja kirjoittaa asianomaisen sanan kirjoituskoneella. Kone toimii melkein sadan prosentin tarkkuudella. Mutta jos sanat lausutaan erittäin paljon edellisestä poiketen, kone saattaa "erehtyä".
Kysymyksessä olevan koneen nopeus ei ole yhtä suuri kuin eräiden toisten samantyyppisten koneiden. Tällä koneella on "muistissaan" noin 4.000 sanaa, mutta kun se voi käsitellä niitä vain noin kymmenen kerrallaan, siltä menee "jopa sekunti" oikeaan valintaan.
Zschirnt, joka on parantumaton pessimisti, on sitä mieltä, että tällaiset laskukoneet kyllä voivat parantaa suoritustehoaan, mutta "neroja niistä ei tule koskaan".
Koneiden on mahdollista muistaa paremmin ja pitempään kuin ihmisten, ja niiden muisti on myöskin luotettavampi. Näistä syistä koneilla on hyvin suuret mahdollisuudet täydentää ihmisen mahdollisuuksia, mutta näiden koneiden ei voida ajatella koskaan "korvaavan" ihmistä.
Kerrotaan, että eräs kone on keksijäänsä etevämpi shakinpelaaja. Mutta kysymyksessä ovat suhteellisen yksinkertaiset tilanteet. On kuitenkin mahdollista ajatella, että koneita voidaan kehittää yhä täydellisemmiksi. Ennen kaikkea kone voi pelata shakkia tekemättä "huolimattomuusvirheitä".
Prikaatinkenraali B. G. Holzman on sitä mieltä, että koneet voivat joskus päästä ihmisten veroisiin suorituksiin, mutta tähän menee vielä pitkä aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti