Sveitsiläinen mestari KvM Henry Grob (1904–1974) lanseerasi sadoissa pelaamissaan kirjepeleissään avausinnovaation 1.g4!?!. Grobin avaus ei ole varsinaisesti gambiitti- eikä hyökkäysavaus, vaan sitä pelataan kolmesta syystä:
- Hankitaan hieman tilaa kuningassivustalla toivoen, että aiheutetaan tällä sivustalle mustalle myöhemmin vaikeuksia (esim. 1.g4 Rf6 2.g5 Re4?! 3.d3 valkean eduin).
- Saadaan lähetti pitkälle diagonaalille h1–a8 ja sitä kautta otetta vaaleista ruuduista – lähetin sivustointi yhdistyy usein siirtoon c4, jolla painostetaan mustan keskustaa (esim. 1.g4 d5 2.Lg2 e5 3.c4).
- Saadaan vastustaja hämmennyksiin.
Motiiveista numero 3 on tärkein sekä sovellettavissa blitziin ja muiden lyhyiden miettimisaikojen peleihin.
Avausteoreetikot eivät Grobin avausta paljon arvosta, vaikka sillä on voitettu monia pelejä. Käytännön shakissa teoreettiset edut sekä niin sanottu objektiivinen totuus kumoutuvat usein: ei ole absoluuttisia kaikissa olosuhteissa hyviä tai huonoja avauksia, on vain eritasoisia pelaajia sekä eri pelitilanteisiin soveltuvia pelitapoja.
Ja nyt näyte itse maestro Henry Grobilta:
Grob–Sperling (nostalginen kirjepeli 1950-luvulta, jolloin etäshakkia pelattiin ilman tietokoneita)
1.g4 d5 2.Lg2 c6 3.g5 e5
Teorian mukaan mustan selvä etu: vahva keskusta ja niin edelleen, mutta maestro Grob ei teorioista välitä:
4.h4 Lc5 5.d3 d4?
Musta haluaa ohestalyönnillä estää e4-ideat, mutta Grobin mielestä musta luopuu tällä siirrolla keskustan hallinnasta tuhoisin seurauksin.
6.Rf3 Dd6 7.Rbd2 Le6 8.Re4 Dd5?
Musta astuu lähemmäs tuhoaan, parempi vaihtoehto oli 8...Dc7 9.Rxc5 Da5+.
9.Rfd2
Nyt uhkaa jo 10.Rf6+ daamin voitoin.
9...Ke7 10.Kf1!
Valkea valmistelee ansaa, kuninkaansiirto tukee lähettiä ja kuningas siirretään samalla turvaan mahdollisilta shakeilta diagonaalilla a5–e1.
10...Lb6 11.Rdc4 Rbd7?
Ja nyt ansa sulkeutuu, viimeinen mahdollisuus pelastumiseen oli 11...Dd8.
12.Red6! ja nyt musta luovutti, koska daami oli mennyttä kalua. 12...Dc5 13.b4 Dxb4 14.c3! eikä mustalla ole pelastusta:
- a) 14...Dxc3 15.Lb2.
- b) 14...dxc3 15.La3.
- c) 14...Dc5 15.La3.
Lisää näytteitä maestro Grobilta:
Grob–Pinter 1964 (kirjepeli)
1.g4 b5!? 2.Lg2 d5 3.e4 dxe4 4.Lxe4 c6 5.h3 Rf6 6.Lg2 Le6 7.Rc3 b4 8.Re4 Lxe4 9.Rxe4 Ld5 10.Df3 e5 11.d3 Rd7 12.Lxd5 cxd5 13.Dxd5 Tc8 14.Rf3! Tc5 15.Db3 Da8 16.Ke2 e4 17.Rg5! Txc2+ 18.Dxc2 exd3+ 19.Dxd3 Dxh1 20.Dc4 Re5 21.Dc8+ Ke7 22.Le3 Dc6 23.Lc5+ Kf6 24.Df5X!
1.g4:llä aloitetun pelisuunnitelman looginen päätös – huomaa sotilaan sijoitus jo ensimmäisessä siirrossa matinteon kannalta oikeaan ruutuun.
Grob–Spichtig 1972 (kirjepeli)
1.g4 d5 2.Lg2 Lxg4 3.c4 e5 4.Db3 Dc8 5.Rc3 c6 6.cxd5 Rf6 7.d3 Lc5 8.Lg5 Df5 9.Le3 Lxe3 10.fxe3 Dd7 11.Rf3 Lxf3 12.Lxf3 O-O 13.Tg1 Ra6? 14.dxc6 bxc6 15.Dc4 Rb8 16.O-O-O
Huomaa pitkä linna – Grobissa valkean kuningas pysyy yleensä joko keskellä tai menee joissain tapauksissa pitkään linnaan. Mutta lyhyen linnan poisjäänti ei ole ylitsepääsemätön ongelma pelinviennin kannalta (vrt. ranskalaisen puolustuksen monet muunnelmat).
16...Te8 17.Tg3 De6 18.Da4 Tc8 19.Re4 Rbd7 20.Tdg1 Re8 21.Rg5 Dd6 22.Dh4 h6 23.Re4 Df8 24.Dxh6 g6 25.Txg6+! fxg6 26.Txg6+ Rg7 27.Rg5! Dc5+ 28.Kb1 Kf8 29.Dxg7+ Ke8 30.Df7+ Kd8 31.Re6X
Vanhan mestarin taktiikkanäyte aikakaudelta, joka oli vielä tietokonevapaan kirjeshakin kulta-aikaa!
Mestari Grobin oppilaat
Aikoinaan Yhdysvaltojen toiseksi vahvimmaksi pelaajaksi rankattu elinkautisvanki Claude Bloodgood (1937–2001) kehittyi vankilassa todelliseksi Grob-spesialistiksi, jolta seuraava pelinäyte:
1.g4 d5 2.Lg2 e5 3.c4 c6 4.cxd5 cxd5 5.Db3 Rf6?! (5...Re7 lienee varmempi) 6.g5 Re4 7.Rc3 Dxg5 8.Kf1 (usein pelattu kuninkaansiirto Grobissa) 8...Rxc3 9.dxc3 Dg6 10.Lxd5 Rc6 11.Rf3 f6 12.Tg1 Dh5 13.Db5 Kd7 14.Lg5! fxg5 15.Rxe5+ Ke7 16.Rxc6+ Kf6 (16...bxc6 17.Lxc6) 17.Re5 Lh3+ (17...Kxe5 18.Lf3) 18.Ke1 Td8 19.Lg2 Dh4 20.Rf3 De4 21.Rxg5 Df5 22.Dxb7 Lc5 23.Re4+ ja musta luovutti.
Toiseksi kuuluisaksi Grob-spesialistiksi nousi 1970- ja 1980-luvuilla englantilainen maestro KvM Michael Basman, jonka vastustajana seuraavassa pelissä on vahva mestari. Eli nyt pelataan Grobia kovalla kansainvälisellä tasolla:
1.g4 d5 2.h3!? (Basmanin patenttisysteemi) 2...e5 3.d3 Ld6 4.Rf3 c6 5.c4 Re7 6.Rc3 h5!? (tyypillinen mustan vastaveto Grobissa) 7.gxh5 Txh5 8.Ld2 (pitkän linnan valmistelu) 8...a6? (koska valkea linnoittaa daamisivustalle, niin musta "uhkaa" sillä sivustalla b5-hyökkäystä ja yrittää näin hämätä valkeata, mutta Basman näkee "bluffin" läpi ja iskee keskustassa, joten 8...a6 osoittautuu ajanhukaksi)
9.e4! dxc4 (jos blokkaus 9...d4 niin valkea tekee manööverin Rc3-e2-g3, jos 9...Le6, niin 10.Rg5) 10.dxc4 Rd7 11.Rg5 Rf6 12.Df3 Rg6 13.O-O-O (nyt onkin selvää, että mustan h5 on itse asiassa parantanut valkean mahdollisuuksia hyökätä kuningassivustalla ja valkean Rg5 estää mustien ratsujen yritykset päästää e3:n kautta hyvään asemapaikkaan d5:een)
13...De7 14.Kb1 Rf4 15.Tg1 Kf8 16.Re2 Re6 17.Rxe6+ Lxe6 18.Rg3 Th8 19.Lg5 (nyt käy ilmi toinen h5:sta johtuva ongelma, joka suosii valkeaa: mustalla ei enää ole käytössään h6-siirtoa tumman lähetin häiritsemiseksi) 19...Td8 20. Le2! (epätavallinen paikka Grob-lähetille, joka nousee alariviltä vasta 20. siirrossa!)
20...Txh3 21.Dg2 Lc7?! (21...Lc5 oli parempi) 22.Rh5 (valkealla on mahtava aloite vastineena h3-sotilaasta) 22...Txd1+ 23.Txd1 Txh5 (muutoin valkea pelaa Lxf6) 24.Lxh5 Db4 25.Le2 Lxc4 26.Lxc4 Dxc4 27.Lxf6 gxf6 28.Dg4 (uhaten 29. Dc8+) 28...De6 29.Dxe6 fxe6 30.Td7
Musta luovutti, koska loppupeli 30...Lb6 31.f3 on toivoton. Oli avauksesta mitä mieltä tahansa, niin hieno peli Basmanilta!
Mutta aina ei voi voittaa...
Sitten Grobin synkempään puoleen, kun vastustaja on kovaa luokkaa. Kun kuningas jää keskelle ja asemaan aukkoja, niin vastustajallekin tarjoutuu taktisia mahdollisuuksia.
Eduardo–Lagerström 1956
1.g4 e5 2.Lg2 h5 3.Rf3?! hxg4 4.Rxe5 d6 5.Rxg4? Lxg4! 6.Lxb7 Rbd7 7.Lxa8 Dxa8 8.f3 Re5! 9.Kf2 Le7! 10.fxg4 Rxg4+ 11.Kg3 Lh4+ ja valkea luovutti (12.Kxg4 De4 matein).
1.g4 e5 2.h3 d5 3.Lg2 Rc6 4.c4 dxc4 5.Da4 Re7 6.Rf3 Rg6 7.Rc3 Le6 8.h4 Lb4 9.Rg5 Ld7 10.Ld5 O-O 11.Dc2 Lxg4 12.De4 Ld7 13.Rxh7!? (ideana 13...Kxh7 14.h5, mutta...) 13...Rd4! 14.h5 Rf4 15.Rxf8 Dxf8 16.Kf1 Te8 17.Lxc4 Lc6! 18.Rd5 Dc5 19.d3 Rxd5 20.Kg1 Rf4! 21.De3 Df8 22.Th4 Rdxe2+ ja valkea luovutti aseman käytyä liian vaikeaksi (23.Kf1 Lg2X; 23.Kh2 Lc5).
Frömmel–Bendig 1983
1.g4 f5!?! 2.gxf5 (2.c4!? fxg4 3.e4 d6 4.d4 e5 5.d5!?; vrt. "englantilais-hollantilaisen avauksen" gambiitti 1.c4 f5 2.g4!? fxg4 3.e4) 2...d5 3.c4 Rf6 4.Db3 dxc4! 5.Dxc4 Lxf5 6.Lg2 c6 7.e4 Lg6 8.e5 Rd5 9.a3 Rd7 10.Dd4 e6 11.Rf3 Rc5 12.Dc4 Ld3 13.Dg4 Lf5 14.Dd4 Rd3+ 15.Kd1 Lc5! ja valkea luovutti (esim. 16.Da4 Rxf2+).
Jari Laine – Riku Virtanen (FinSM50, kirjepeli 2000-luvulta)
1.g4 d5 2.Lg2 Rc6!? 3.c4 dxc4 4.Da4 Dd7 5.Dxc4 Re5! 6.Db3 Rxg4 7.Lxb7 Tb8 8.Lxc8 Dc6! (ilmeisesti 21. vuosisadan etäshakissa yleistynyt atk-analyysi ei ollut valkean apuna ainakaan tässä kirjepelissä) 9.Ld7+ Kxd7 10.Dd3+ Ke8 (pikapelissä voisi ehkä jatkaa tornin tappiolla, mutta kirjepeliin sopiva valkean ratkaisu oli luovutus).
Grobin "teoriaa"
1. Kuningatarsotilaspuolustus 1.g4 d5
2.Lg2 alkuperäinen Grobin "gambiitti", muut vaihtoehdot:
- Basman suosittelee siirtoa 2.h3.
- Eräänlainen narrin matti voisi tulla näin: 2.f3? e5 4.h4 Ld6 5.Th3 Dxh4+! 6.Txh4 Lg3X.
- Parempi yritys on 2.g5?! e5 3.d3 Le7 4.h4 h6, vaikka sekin vie helposti mustan etuun.
- Myös siirtoa 2.e3 voi kokeilla.
1a) 2...Lxg4!? – täysin pelikelpoinen jatko, vaikkei pidetä "teoreettisesti" parhaana.
3.c4! c6
Useimmin pelattu, mutta ei millään muotoa mustan ainoa mahdollisuus:
- 3...e6!? 4.cxd5 exd5 5.Db3 Rf6 6.Dxb7 Rbd7 epäselvin pelein
- 3...d4!? nk. Romfordin vastagambiitti 4.Lxb7 Rbd7 5.Lxa8 Dxa8 6.Rf3? d3! – oikea siirto valkealle on 6.f3.
4.cxd5 cxd5 5.Db3
Ja nyt:
- 5...Dc7 6.Rc3 e6? 7.Da4+ on tämän avauksen perusansoja, joka toteutui mm. blitzpelissä Jalas–Kauppinen 2008 (joskin musta voitti pelin!).
- 5...Rf6 6.Dxb7!? (6.Rc3 on ehkä parempi) 6...Rbd7
- 7.Lxd5? Tb8 8.Dc6 (8.Lxf7+!? Kxf7 9.Dxa7) 8...Tc8, ja valkea on vaikeuksissa.
- 7.d4 e6 8.Rc3 a5! vilkkain pelein – mustalla on tässä ihan hyviä mahdollisuuksia.
Eli mustalle oikea pelitapa 2...Lxg4 -varianteissa on tyynesti uhrata b-sotilas ja kehittää omat nappulat nopeasti vastapeliin. Passiivinen b-sotilaan varjelu johtaa sitä vastoin helposti vaikeuksiin.
1.g4 d5 2.Lg2
1b) 2...c6 "teorian suositus"
1b1) 3.c4!? dxc4
Muita vaihtoehtoja: 3...Rf6?! 4.g5!; 3...e6 on pelikelpoinen; 3...e5!? ks. edellä peli Grob–Spichtig.
Ja nyt paras lienee nk. Zilbermintsin gambiitti 4.e4!? epäselvin pelein.
1b2) 3.h3 Short Spike à la Basman
- 3...e5 4.d3 Re7 5.Rf3 Rg6 6.Rc3 Rh4 7.Rxh4 Dxh4 8.d4! pitäisi olla valkealle OK (KvM Angus Dunningtonin mukaan).
- 3...h5!? 4.g5 e5 5.d4 e4 6.Rc3! epäselvin pelein.
1b3) 3.g5!? Long Spike à la Grob
- 3...e5 4.h4 Ld6 5.d3 Re7 6.e4 ja valkealla on hyvät mahdollisuudet.
- 3...h6!? 4.g6?! (4.h4) 4... fxg6 5.d4 Lf5 6.Rf3 Rf6 7.c4 e6 8.O-O Dc7 9.Re5 Ld6 10.f4 Rbd7 11.Rc3 Tf8 12.c5 Le7 13.b4 g5! 14.b5 gxf4 15.Lxf4 g5 16.bxc6 bxc6 17.Lg3 Rh5 18.e4 Rxg3 19.hxg3 dxe4 johti mustan etuun ja voittoon pelissä Vetro–Pesonen (E-mail-maaottelu Italia–Suomi).
1.g4 d5 2.Lg2
1c) 2...e5
Oikeaoppinen keskustan rakentaminen, jolloin valkean aktiivisin jatko on
3.c4!? Hurstin hyökkäys
1c1) 3...dxc4 4.Da4+ c6 5.Dxc4 Le6 6.Dc3 epäselvin pelein. Daamin sijainti ratsun "kehitysruudulla" voi näyttää hassulta, mutta on tässä perusteltu: c3:sta daami painostaa sekä mustan e5-sotilasta että yhdessä g2-lähetin kanssa c6-pistettä.
1c2) 3...c6 4.cxd5 cxd5 5.Db3 Re7 (5...Rf6?! 6.g5!; ks. peli Bloodgood–Boothe) 6.Rc3 e4 ja nyt valkea voi pelata:
- 7.d3!? exd3 8.Lf4! dxe2 9.Rxe2 ja valkealla on kompensaatiota sotilaasta (Bloodgood).
- 7.Rh3 Lxg4 8.Rf4 painostaen d5:tä.
1c3) 3...d4 4.d3 c6 5.e4 vilkkain pelein.
Jos 3.c4!? tuntuu liian terävältä, niin toinen mahdollisuus on pelata rauhallisempi 3.h3, jolla siirrytään KvM Basmanin suosittelemaan 1.g4 d5 2.h3 -systeemiin (ks. pelit Basman–Nunn sekä Basman–Miles).
Ja jos haluat pelata jotain "epäteoreettista", niin kokeilun arvoinen vaihtoehto on 1.g4 d5 2.e3!?:
Bulla–Barrientos 1993
1.g4 d5 2.e3 c5 3.d4 cxd4 4.exd4 Rf6 5.g5 Re4 6.Rf3 e6 7.Le3 Lb4+ 8.Rbd2 O-O 9.c3 Le7 10.Dc2 Rd6 11.Ld3 g6 12.h4 Rf5 13.O-O-O Da5 14.h5 Dxa2 15.Th3 Rd7 16.Tdh1 Te8 17.hxg6 Rf8 18.gxf7+ Kxf7 19.Re5+ Kg7 20.Dd1 Ld6 21.Txh7+! Rxh7 22.Txh7 Kxh7 23.Dh5+ Kg7 24.Df7+ ja musta luovutti.
2. Kuningassotilaspuolustus 1.g4 e5
2a) 2.Lg2
- 2...d5 (ks. edellä 1.g4 d5 2.Lg2 e5)
- 2...h5!? 3.gxh5 Dg5 4.Lf3 Dh4 5.Rc3 Rf6 6.d3 epäselvin pelein (Skembris–Mariotti 1981)
2b) 2.c4!?
Uusi idea englantilaisen pelaajille: 1.c4 e5 2.g4!? ja vastustaja on taatusti ymmällä!
2...h5 (temaattinen veto) 3.gxh5 Txh5 4.Rc3 Rc6 5.d3 d6 6.Lg2 Rf6 7.h4 Rg4 8.Rf3 Rd4 9.Lg5 f6 10.Ld2 f5 11.Lg5 Le7 12.Lxe7 Dxe7 13.Rxd4 exd4 14.Rd5 Dd8 15.Da4+ c6 16.Rf4 Th6 17.h5 mielenkiintoisin kuvioin, joissa valkea veti pitemmän korren pelissä Basman–Arkell 1986.
1.g4 e5
2c) 2.d3
2...d5 3.Lg2 Lxg4 4.c4 Lc5 5.Db3 Rd7!? 6.cxd5 Dh4 7.e3 Re7 8.Dc4 Rf5 (jos 9.h3, niin 9...Lh5) 9.Rf3 Dh5 10.Rbd2 Rd6 11.Dc2 Dg6 12.Tg1 O-O 13.Lh3 f5 14.Lxg4 fxg4 15.h3 Df7 16.Txg4 Dxd5 17.Ke2 Lb6 18.Db3 c6 19.e4 Df7 20.Tg2 Rb5 21.a4 Rd4+ 22.Rxd4 Lxd4 23.Dxf7+ Txf7 24.Rf3 Lc5 25.Le3 Lxe3 26.Kxe3 Taf8 27.Tg3 c5 28.b3
Ja tasapeli katsottiin puolin ja toisin oikeaksi ratkaisuksi sähköisessä kirjepelissä Jari Laine – Henry Lagergren (9. email)
Teoriat olivat tällä erää tässä... eli näiden peliesimerkkien ja tietojen varassa voi jokainen lähteä seuraavissa peleissä kokeilemaan rohkeasti 1.g4!?!
Lopuksi kuitenkin varoituksen sana itse maestro Grobilta: tämän avauksen pelaaminen ei sovi aloitteleville tai heikosti harjaantuneille shakinharrastajille, mutta sitä voidaan kyllä hyvin pelata heitä vastaan!
Lähteet
Baeza, Miguel Garcìa: Enciclopedia Visual del Ajedrez. Planeta 1995.
Bloodgood, Claude: Tactical Grob. Chess Ltd 1979.
Dunnington, Angus: Winning Unorthodox Openings. Everyman Chess Series 2000.
Gelenczei, Emil: 200 neue Eröffnungsfallen. Sporverlag Berlin 1982.
Kirjeshakki 3/2006.
Martin, Andrew: How to Meet the Polish & Grob.
Kirjoittanut: Aaro Jalas 2008