23. marraskuuta 2010
JSM 20.11.2010: ÅmSk - LauttSK 3
Ohessa pöytäkohtaiset tulokset:
1. Arto Heimonen (v) - Leif Nyman ½-½
2. Riku Koivusalo (m) - Håkan Ekström 0-1
3. Kari Valli (v) - Alpo Appelberg 1-0
4. Janne Kauppinen (m) - Per-Erik Holmberg ½-½
5. Ville Liang (v) - Tommy Kaskinen 0-1
Peleistä Rikun peli päättyi ensimmäisenä vähän harmillisesti, kun Rikulta jäi vastustajan ratsuhaarukka näkemättä hieman paremmassa asemassa. Seuraavaksi päättyivät lähes yhtäaikaisesti sekä oma pelini että Arton peli, mistä molemmista oli tuloksena tasapeli pitkähkön väännön jälkeen. Jäljelle jäivät vielä Karin ja Villen pelit, mitkä jatkuivatkin lopulta lähes puoli viiteen asti, vaikka molemmissa lopputulos näytti olevan nähtävissä jo huomattavan pitkään ennen tätä. Näin myös tapahtui, ja Kari onnistui voittamaan voitetun loppupelinsä, ja ensikertalaisemme Ville joutui lopulta tyytymään tappioon torniloppupelissä urhean taistelun jälkeen.
Kokonaisuutena voimme kuitenkin olla tyytyväisiä pelimatkaamme ja ennen kaikkea siihen, että ei ole vieläkään tarvinnut luovuttaa yhtään ottelua eikä edes yhtään yksittäistä peliä!
22. marraskuuta 2010
Shakin alkeisopetusta kaikenikäisille
Lauttasaaren Shakkikerho järjestää lauantaina 11.12.2010 klo 13 alkaen kaikenikäisille shakista kiinnostuneille tarkoitetun opetustilaisuuden, jossa käydään läpi shakin sääntöjä ja perusteita. Lisäksi pelataan harjoituspelejä osanottajien kesken.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Osoite: Lauttasaaren kirkon kerhotila, Myllykallionrinne 1 D. Lisätiedot: ajalas@luukku.com tai puh. 050-5948181.
Chess coaching for beginners
Lauttasaari Chess Club organizes elementary chess coaching event for beginners of all ages on Saturday, December 11, 2010, at 1 p.m. (13:00). Entrance is free. Address: Club room of Lauttasaari Church, Myllykallionrinne 1 D, Helsinki.
20. marraskuuta 2010
JSM: LauttSK–X 20.11.2010
JSM-turnauksen 2. divisioonan ottelu Lauttasaaren Shakkikerho – Shakkikerho X päättyi 2–2:
Pekka Kauppala (2160) – Petteri Paronen (2120) 1–0 Jyrki Heikkinen (2072) – Timo Oksanen (1964) 0–1 Evgeny Sobenin (1940) – Kimmo Tervaniemi (1901) 1–0 Pentti Wigelius (1941) – Timo Konttinen (1874) 0–1 Seppo Järvinen (1799) – Leif Nyman (1766) ½–½
Tasapeli oli lopulta hyvä tulos: jatkamme lohkomme kärjessä tuloksella 5/6, ja X on toisena 4 pisteessä. Vahvuuslukujen perusteella olimme ennakkosuosikkeja, mutta kahdella häviöllä on vaikea voittaa ottelua.
Pelissä Pentti Wigelius – Timo Konttinen päädyttiin seuraavaan asemaan siirron 25.Txf6+ jälkeen:
Peli jatkui 25...Kc5?? 26.Txg6?? ja lopulta musta voitti. Molemmilta jäi näkemättä 26.Kc3! a5 27.a3 ja pakottava 28.b4+ axb4 29.axb4X.
Pelissä Jyrki Heikkinen – Timo Oksanen päädyttiin seuraavaan asemaan siirron 18...Rxe5 jälkeen:
Kuvittelin valkean hyökkäyksen ratkaisevan, varsinkin kun musta oli aikapulassa: 4 minuuttia jäljellä seuraaviin 22 siirtoon, tosin tietysti myös 30 sekunnin inkrementti. FireBirdin mukaan valkealla ei kuitenkaan ole parempaa kuin 19.dxe5 Rd5 20.Lxh7+ Kh8 21.Le4 tasa-asemin.
Peli jatkui 19.gxf6? Rxd3 20.Dxd3 b4 21.Dg3 La6+ 22.Kg2 Lb7+ 23.Kh3 g6 24.Dg5 (24. Thb1! vielä pyristelisi) Dd8 25.Thg1 b3
Musta torjui mattiuhat kylmäpäisesti, sai vaihdettua daamit pian ja otti voiton varmasti, vaikka peli venyikin 76 siirtoon.
Ykkösjoukkueen pelit ovat PGN-peliarkistossamme, jonne tulevat pian myös kakkos- ja kolmosjoukkueen pelit.
19. marraskuuta 2010
Avaukset romukoppaan 27.11.
Tervetuloa pelaamaan kaikille avoimeen ja ilmaiseen Lauttasaaren Shakkikerhon järjestämään Fischerandom-turnaukseen
- lauantaina 27.11.2010 klo 13:00
- Lauttasaaren kirkon kerhotilaan, Myllykallionrinne 1 D
- pelataan 6 kierrosta 15 + 15 minuutin miettimisajoin
Ilmoittautuminen pelipaikalla viimeistään 10 minuuttia ennen turnauksen alkamista. Jaossa ei ole selopisteitä eikä rahapalkintoja, mutta voittajalle mainetta ja kunniaa.
Koska Fischerandomissa on 960 erilaista alkuasemaa ja sitä kutsutaan nimellä Chess960, oikeaoppinen miettimisaika olisi varmaan 16 + 16 minuuttia, siis molemmilla pelaajilla 960 sekuntia.
"Huomautuksia nappuloiden virheelliseltä näyttävästä alkuasemasta ei voi tehdä enää, kun pelaaja on ilmoittautunut Fischerandom-turnaukseen."
18. marraskuuta 2010
On se kone
Lauttasaaren avoimen mestaruusturnauksen 2010 pelissä Tero Lehtinen – Timo Siikonen päädyttiin seuraavaan asemaan:
Peli jatkui 10.Dd2 De7 11.Ke2 mustan eduin. FireBird löysi valkealle yllättävän parannuksen:
10.O-O! Lxe3 11.fxe3, ja mustan olisi pelattava esimerkiksi 11...Rc6 valkean pienin eduin, sillä ihmissilmää houkutteleva sotilaanryöstö 11...Txe3? kumoutuu kauniisti.
12.Re5! fxe5?? (parempi on 12...g6 13.Dd2 laadunvoitoin) 13.Qh5 ja valkea voittaa f7- ja h7-uhkauksien ansiosta!
15. marraskuuta 2010
Virallisia lainauksia
Simo Frangén kertoi shakkiharrastuksestaan Suomen Shakissa 2/2010. Ei ihme, että Alivaltiosihteeri on veistellyt shakista vuosien varrella:
Shakkiammattilaiset vaativat suurempia siirtosummia.
Shakkikerhon tulipalon syy selvisi: puolet pelaajista oli käsitellyt valkeita huolimattomasti.
Tietokone jo lähes ihmisälyn veroinen – venäläinen shakkitietokone osaa heitellä nappuloita seinille hävityn pelin jälkeen.
Kasparov vs. leipäkone oli ajankohtainen 1990-luvun puolivälissä:
– Täällä valtakunnallistoimittaja Eino-Mies Porkka-Koski ja ihmisen voitto koneesta! Nimittäin: täällä Philadelphian messukeskuksessa päättyi juuri shakin istuvan maailmanmestarin Garri Kasparovin haasteottelu Philipsin Blue toast -leipäkonetta vastaan! Ja ihminen voitti leipäkoneen 4–2!
Helppo se nyt on hymyillä, mutta sunnuntaina oli mennä shakinystävillä jauhot suuhun, kun Kasparov yllättäen hävisi ensimmäisen pelin leipäkoneelle saamatta syödyksi yhtään nappulaa! Toisessa pelissä valkoisilla pelannut Kasparov sen sijaan paahtoi täysillä, eikä leipäkone mahtanut mitään hänen neliratsupelilleen!
Jatkossakin Kasparov oli ylivoimainen, vaikka Philipsin Blue toast -leipäkone leipoo 100 miljoonaa sämpylävaihtoehtoa sekunnissa! Ihmiskunta voi huokaista helpotuksesta: ihminen on yhä älykkäämpi kuin leipäkone! Ja Garri Kasparov on yhä leipälautojen hallitseva maailmanmestari! Täällä Eino-Mies Porkka-Koski, E2. Siirrän lähetyksen studioon E4!
12. marraskuuta 2010
Marraskuun pelaaja: Mikko Laakso
Shakkisiirtojen oppiminen
Isoveli opetti joskus 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Pelasimme pitkään veljen koulun veistotunnilla tekemällä laudalla ja perusnappuloilla, mutta jossakin vaiheessa koira söi mustan kuningattaren ja lautakin hukkui. No, joulupukki piti onneksi huolta siitä, että harrastus jatkui.
Kuinka usein pelaat shakkia?
Netissä blixtaan useita kertoja viikossa, mutta pitkiä pelejä pelaan nykyään harvakseltaan. Yhteen viikonlopputurnaukseen olen osallistunut tänä vuonna ja kerran edustanut kerhoa JSM:ssä. Sen sijaan teoriakirjojen tutkimista olen laudan ja nappuloiden kanssa harrastanut viime aikoina enemmän kuin koskaan.
Shakkikerhoon liittyminen
Lauttasaari oli ensimmäinen kerhoni. Kotipuolessa Lohjalla toimi kyllä jo silloinkin shakkikerho, mutta sillä ei ainakaan silloin ollut junioritoimintaa. Käsitykseni voi olla väärä tai muistikuvani sumea, mutta kyseinen kerho taisi kokoontua paikallisessa olutkapakassa, mikä taas ei alaikäiselle oikein sopinut. Opiskeluvuosina olin mukana ensin osakunnan ja sitten historianopiskelijoiden shakkiaktiviteeteissa. Lauttasaareen päädyin opiskelukaverini Kauppisen Jannen ansiosta tai syystä, miten vain. Jossakin vaiheessa vuonna 1990 kyllästyin Jannen jankutukseen ja lähdin käymään kerholla.
Saavutukset shakissa
Helsingin mestaruus alimmassa eli C-ryhmässä 2006–2007. Asiassa auttoivat huomattavasti yksi luovutusvoitto ja ryhmän yleinen kehno taso.
Paras peli
Toivottavasti vielä edessä. Yksi ehdokas nykyisistä on em. HM-turnauksessa pelaamani peli nuoriherra Daniel Ebelingiä vastaan. Päädyimme ratsuloppupeliin, ja nehän ovat tunnetusti kauheita. Onnistuin pusertamaan voiton tuntikausien taistelun jälkeen, pelimme oli viimeinen, joka oli enää kesken. Nykyäänhän Ebeling nuoremman selot taitavat huidella sellaisella tasolla, ettei minulla enää olisi toivoa.
Makea voitto
Kaikki tiukat kamppailuvoitot tuntuvat makeilta! Erityisen hyvältä ovat tuntuneet joukkueelle hankitut voitot. Henkilökohtaisesti voitto Käpylää edustavasta Pasi Hiisiöstä viime joulukuun Ilves-turnauksessa tuntui todella hyvältä, koska taistelin huonommasta asemasta voittoon. Menetin avauksessa kevyen upseerin kahteen sotilaaseen, mutta sotilasenemmistö keskustassa takasi lopulta voiton.
Onnekas voitto
Koska pelityylini on melko varovainen, syöttelevät vastustajat harvemmin puutavaraansa. Sittemmin varsin hyvin shakkiurallaan menestyneen Juan Sanchezin voitin perin onnekkaasti joskus 1990-luvun puolivälissä. Hän taisi olla tuolloin noin 13-vuotias, ja kymmenen pelatun siirron jälkeen nuorimies oli jo menettänyt kaksi kevyttä upseeria... Tokkopa mies nykyään enää tekee tuollaisia virheitä.
Katkera tappio
Käpylän Tapio Nupposelle hävisin todella kurjalla tavalla viime vuosituhannella. Sotilaan etu ja vastustaja selkeässä aikapulassa, mutta en vain voittojatkoa löytänyt. Seurauksena ajautuminen niin ikään aikapulaan ja molemminpuoliseen blixtiin. Turpiin tuli. Mauno Kankaalle hävisin kerran voittopelin aikapulassa, se kuuluisa 40. siirto oli häviösiirto. Analyysin mukaan Manu olisi joutunut parissa siirrossa luovuttamaan...
Pahin munaus
Näitä on niin karmea määrä. Ensimmäisessä HM-turnauksessani 1990–1991 en kokemattomuuttani tiennyt, miten valkeilla piti vastata venäläiseen peliin. Seurauksena luovutus 10 siirrossa. Nyttemmin olen opetellut edes kyseisen avauksen alkeet. Surrealistisin kokemukseni lienee eräs HM-peli legendaarista Anna Jalovaaraa vastaan. Edellinen ilta oli ns. venähtänyt hieman pitkäksi ja ajatukset olivat kaikkialla muualla kuin shakkilaudalla. Niinpä syötin puoliunessa vanhalle rouvalle kevyen upseerin. Karmean pelin edetessä vannoin lopettavani kaiken shakinpeluun ikiajoiksi, jos häviäisin. Onneksi Anna syötti pian tornin takaisin. Onnistuin ankaran päänsäryn säestyksellä tekemään lopulta matin ja painuin takaisin kotiin peittojen väliin jaffapullo seuranani. Huh!
Unohtumaton shakkikokemus
Minkä noista nyt esille nostaisi? Yhtä ja ylivoimaista ei löydy. Mainittakoon vaikkapa seitsemän tuntia ja 45 minuuttia kestänyt tasapelini eräästä 1990-luvun alun HM:stä, silloin pelattiin vielä kuoripelejä pitkin miettimisajoin. Onnistuin rakentamaan mustilla lujan mutta passiivisen aseman, johon ennalta vahvempi vastustaja takoi päätään. En muista varmasti, mutta vastassa saattoi olla kaveri nimeltä Leif Nyman.
Arvokkaimmat päänahat
Rantasen Matin voittaminen kerhoturnauksessa joskus muinoin, olisiko peräti ollut 1990-luvun puolella? Matin päivän turnauksessa Matinkylässä tänä vuonna voitin mänttäläisen shakkiaktiivin Pekka Sairasen tavalla, johon olin ja olen perin tyytyväinen.
Avausvalikoima
Valkeilla suosin kuningatarsotilasavauksia, e4-kuviot eivät minulle tunnu kokemuksen perusteella sopivan. Viktor Kortšnoin tapaan tykkään mustilla pelaamisesta ja tietynlaisesta altavastaajan asemasta. Kaiken kaikkiaan asemallinen pelitapa on minulle luonteenomaisempi kuin hyökkäävä.
Pelityyli
Viittaan edelliseen vastaukseeni. Olen asemallinen ja kärsivällinen, yleensä jaksan jauhaa ja odottaa vastustajan virhettä. Varovaisuus on tietysti kaksiteräinen miekka: toisinaan tyydyn tasapeliin, vaikka voitostakin olisi voinut vielä pelata. Mielikuvituksen ja luovuuden puute tekee peleistäni usein turhankin tylsiä, voitin sitten tai hävisin.
Miettimisaika
Blixtaan huvin ja tuntuman säilyttämisen vuoksi, mutta kyllä perinteiset pitkät pelit kunnon miettimisaikoineen ovat eniten mieleen. Syystä, jota en oikein käsitä, pikapeliseloni on kuitenkin selvästi perusselolukuani parempi.
Shakkimotto
Jos ei muuten niin väkisin.
Shakki-idolit
Eipä oikeastaan ole. Olen alkanut systemaattisesti analysoida huippupelejä vasta näin varttuneella iällä, ja keski-ikäiset perustavat harvemmin ihailijakerhoja.
7. marraskuuta 2010
Missä ja milloin pelataan shakkia?
Kerhomme peli-illoissa on käynyt pari uutta vierailijaa kuukausittain vuosina 2009–2010. Jokainen heistä on kertonut löytäneensä blogimme. Ulkomaalaisetkin, joita on arviolta viidennes vierailijoista, ovat löytäneet Lauttasaari Chess Club in Helsinki -sivun blogistamme.
Useimmat vierailijat ovat kertoneet, että Internetistä ei löydy helposti tietoa shakkikerhoista ja -turnauksista, varsinkaan englanniksi. Toivo Pudaksen kokoamaa Pelaa shakkia kerhossa joka päivä -esitettä voisi mainostaa enemmänkin.
Koska Microsoft Word -dokumentit ovat kankeita Internetissä, kokosin blogiimme sivun, josta näkee, missä ja milloin pääkaupunkiseudun shakkikerhot pelaavat viikoittain. Ylläpidän sivua siihen asti, kunnes vastaavat tiedot tulevat esimerkiksi Shakkiliiton sivuille.
Kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan vastaan!
Sivulta puuttuvat pääkaupunkiseudun kerhoista ainakin Hakumatti -93, Kulttuuri-Shakki -58 ja Shakkikerho X. Ehkä niillä ei olekaan säännöllistä peli-iltaa?
AMD -- shakinharrastajan prosessori
Paljon todennäköisempää on, että shakinharrastajat ostavat tietokoneita. Minunkin tietokoneessani on AMD:n prosessori, joten taidan kuulua seuraavan mainoksen kohdeyleisöön.
5. marraskuuta 2010
Shakkisiirtojen merkintä ja ajankäyttö
Muuan shakkikaveri harmitteli hävinneensä pitkän pelin tehtyään huonon siirron aikapulassa, jota oli pahentanut se, että hän oli merkinnyt siirtoja pöytäkirjaan, vaikka aikaa oli ollut alle 5 minuuttia. Sääntöjen mukaan tuolloin ei tarvitse enää pitää pöytäkirjaa, paitsi jos pelataan vähintään 30 sekunnin inkrementtiajoilla.
Olen ihmetellyt, miksi monet ylipäätään merkitsevät siirtoja omalla ajallaan. Pelin aikana ehtii tuhlata monta minuuttia merkitsemiseen, ja varsinkin ennen ajantarkistusta ja loppupelissä muutamat sekunnit voivat olla ratkaisevia.
Kun olen siirtänyt ja painanut vastustajan kellon käyntiin, merkitsen pöytäkirjaan aina kaksi puolisiirtoa kerralla: vastustajan edellisen siirron ja juuri pelaamani oman siirron. Säännöthän sanovat: "Pelaaja voi vastata vastustajansa siirtoon ennen sen merkitsemistä pöytäkirjaan. Hänen on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan aiemmat siirtonsa ennen uuden siirron tekemistä."
Merkitsemällä kaksi puolisiirtoa kerralla voittaa hieman aikaa, mutta joskus tietysti joutuu muistelemaan hetken, mikä olikaan vastustajan edellinen siirto. Onneksi tuon muistelun ehtii yleensä tehdä vastustajan ajalla.
On myös syytä muistaa, että sääntöjen mukaan on kiellettyä merkitä siirtoja etukäteen pöytäkirjaan, paitsi jos vaatii tasapeliä aseman kolmannen kerran toistumisen tai 50 siirron säännön takia. Siirtojen merkitseminen etukäteen on myös huonointa mahdollista ajankäyttöä.
Eräässä pelissä vastustajani merkitsi suunnittelemansa siirron pöytäkirjaan, mietti hetken – yliviivasi sitten siirron ja merkitsi tilalle toisen siirron. "Pelin kestäessä on kiellettyä käyttää muistiinpanoja", sanovat säännöt, mistä mainitsinkin vastustajalleni pelin jälkeen.
2. marraskuuta 2010
Shakkimestariksi ilman pelitaitoja
Voiko shakkimestariksi korottua, vaikka ei osaisi pelata shakkia? Totta kai! Tittelin saa seuraavilla ohjeilla:
- Haasta yli 2400-selolukuinen pelaaja 11 pelin selokelpoiseen kaksinotteluun.
- Lähetä Suomen Shakkiliittoon hakemus selokelpoisen ottelun järjestämisestä.
- Odottele hakemuksen hyväksyntää (muutama kuukausi).
- Pelatkaa ottelu.
15 + 15 minuutin miettimisajoilla ehditte pelata koko ottelun alle tunnissa. Jos et osaa shakkisääntöjä, teet todennäköisesti 3 laitonta siirtoa nopeasti, jolloin häviät pelin ja voitte aloittaa seuraavan pelin saman tien.
Ottelun jälkeen korotut shakkimestariksi, koska selolukusi on yli 2200, noin 200 pistettä alle vastustajasi seloluvun.
Ratkaisu perustuu uuden pelaajan seloluvun laskentakaavaan, jota käytetään 10 ensimmäiseen selopeliin ja joka korostaa vastustajien selolukua, ehkä liikaakin:
selo = vastustajien selokeskiarvo + 4 × (prosenttitulos – 50)
KORJAUS 5.11.2010: Shakkimestarin titteli vaatiikin 30 peliä. Pelkillä häviöillä sen saisi 30 pelin kaksinottelusta 2500-seloista vastaan.