5. marraskuuta 2010

Shakkisiirtojen merkintä ja ajankäyttö

Muuan shakkikaveri harmitteli hävinneensä pitkän pelin tehtyään huonon siirron aikapulassa, jota oli pahentanut se, että hän oli merkinnyt siirtoja pöytäkirjaan, vaikka aikaa oli ollut alle 5 minuuttia. Sääntöjen mukaan tuolloin ei tarvitse enää pitää pöytäkirjaa, paitsi jos pelataan vähintään 30 sekunnin inkrementtiajoilla.

Olen ihmetellyt, miksi monet ylipäätään merkitsevät siirtoja omalla ajallaan. Pelin aikana ehtii tuhlata monta minuuttia merkitsemiseen, ja varsinkin ennen ajantarkistusta ja loppupelissä muutamat sekunnit voivat olla ratkaisevia.

Kun olen siirtänyt ja painanut vastustajan kellon käyntiin, merkitsen pöytäkirjaan aina kaksi puolisiirtoa kerralla: vastustajan edellisen siirron ja juuri pelaamani oman siirron. Säännöthän sanovat: "Pelaaja voi vastata vastustajansa siirtoon ennen sen merkitsemistä pöytäkirjaan. Hänen on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan aiemmat siirtonsa ennen uuden siirron tekemistä."

Merkitsemällä kaksi puolisiirtoa kerralla voittaa hieman aikaa, mutta joskus tietysti joutuu muistelemaan hetken, mikä olikaan vastustajan edellinen siirto. Onneksi tuon muistelun ehtii yleensä tehdä vastustajan ajalla.

On myös syytä muistaa, että sääntöjen mukaan on kiellettyä merkitä siirtoja etukäteen pöytäkirjaan, paitsi jos vaatii tasapeliä aseman kolmannen kerran toistumisen tai 50 siirron säännön takia. Siirtojen merkitseminen etukäteen on myös huonointa mahdollista ajankäyttöä.

Eräässä pelissä vastustajani merkitsi suunnittelemansa siirron pöytäkirjaan, mietti hetken – yliviivasi sitten siirron ja merkitsi tilalle toisen siirron. "Pelin kestäessä on kiellettyä käyttää muistiinpanoja", sanovat säännöt, mistä mainitsinkin vastustajalleni pelin jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti