Edustusjoukkueiden kokoamisesta

Jatkossa kokoamme kerhon edustusjoukkueet JSM-otteluihin sekä nopean shakin ja pikashakin 1—2-päiväisiin turnauksiin seuraavien käytäntöjen mukaisesti, kuten päätimme hallituksen kokouksessa 27.5.2009:

• Selvitämme kesäkuussa, ketkä lupautuvat pelaamaan ensi JSM-kaudella. Nimeämme näistä aktiivipelaajista JSM-joukkueiden vakiokokoonpanot selolistan mukaisessa järjestyksessä.
• Lisäämme joukkueturnaukset Nimenhuutoon hyvissä ajoin ja koko JSM-kauden ohjelman elo-syyskuussa. Otteluihin voi ilmoittautua heti kun tietää pääsevänsä pelaamaan.
• Kokoamme pelaajia joukkueisiin myös kerhoilloissa ja puhelimitse sekä lähettämällä kutsut sähköpostitse vähintään 3 viikkoa ennen ottelua.
• Nimeämme joukkueiden kokoonpanot 2 viikkoa ennen pelipäivää, paitsi joukkuepikashakin SM-kisojen joukkueet jo 6—8 viikkoa ennen turnausta.
• Nimeämme JSM-joukkueisiin ensin ajoissa ilmoittautuneet vakiokokoonpanoon kuuluvat ja sitten varapelaajat ilmoittautumisjärjestyksessä. Nimeämme muiden turnausten joukkueiden kokoonpanot suoraan ilmoittautumisjärjestyksessä.
• Joukkueiden kokoaja (Jyrki Heikkinen vuonna 2009) voi poiketa yllä kirjatuista käytännöistä hyvästä syystä.

Perustelut:

• Pyrimme kannustamaan aktiivisia pelaajia ja muutenkin helpottamaan joukkueiden kokoamista, joka on ollut viime vuosina yllättävän hankalaa: viime JSM-kaudella jouduimme luovuttamaan yhden pelin, koska vain 9 pelaajaa ilmoittautui helmikuun kierrokselle.
• Kun "haamupelaajat" häviävät JSM-vakiokokoonpanoista, moni entinen varapelaaja saa varman pelipaikan noustessaan vakiokokoonpanoon, mikä helpottaa heidän aikataulujensa suunnittelua ja toivottavasti lisää pelihalukkuutta.
• Varapelaajat nimetään JSM-kierroksille ilmoittautumisjärjestyksessä eikä muissa turnauksissa suosita lainkaan selolistan kärkipelaajia, koska tärkeintä on saada joukkueisiin innokkaita ja aktiivisia pelaajia. Shakki on kerhossamme harrastus eikä totista kilpaurheilua.
• Kahden viikon säännön ansiosta varapelaajat saavat tietää entistä aiemmin, pääsevätkö pelaamaan. Joukkueiden kokoaminenkin helpottuu, kun ei tarvitse odotella jälki-ilmoittautuneita viime tinkaan.

Emme siis enää noudata näitä vanhoja kirjoittamattomia sääntöjä:

• Nimesimme JSM-joukkueiden vakiokokoonpanot suoraan selolistalta, vaikka tiesimme, että moni ei todennäköisesti pelaa kauden aikana.
• Valitsimme joukkueisiin aina selolistan mukaan vahvimmat pelaajat kaikista ilmoittautuneista.
• Saatoimme odotella kärkipelaajien ilmoittautumista viimeisiin päiviin asti.

Harrwitz Variation 1.d4 f5 2.c4 Rf6 3.Rc3 e6 4.Lg5!? by Patzerovicz

Muutamia vuosia sitten testasimme Mikko Piipon kanssa hollantilaisen mielenkiintoista sivumuunnelmaa 1.d4 f5 2.c4 Rf6 3.Rc3 e6 4.Lg5, jota pelattiin usein 1800-luvulla. Kyseessä on nk. Harrwitz variation, jonka vanhin tunnettu kantapeli on seuraava:

Staunton, Howard – Horwitz, Bernhard
London 1846
1.d4 f5 2.c4 Nf6 3.Rc3 e6 4.Lg5 Le7 5.e3 c5?! 6.Rf3 Rc6? 7.d5 exd5 8.cxd5 Rxd5? 9.Rxd5 Lxg5 10.Lxg5 Dxg5 11.Rc7+ Kd8 12.Re6+! ja 1-0.

Muunnelman varsinainen harrastaja 1800-luvulla oli kuitenkin saksalainen mestaripelaaja Daniel Harrwitz (1823–1884), joka käytti tätä pelitapaa toistuvasti. Siksi lienee paikallaan nimittää avausmuunnelmaa 1.d4 f5 2.c4 Rf6 3.Rc3 e6 4.Lg5 ”Harrwitzin variaatioksi”. Esimerkiksi shakkihistoriaan jääneessä shakkikaksintaistelussa Morphy – Harrwitz 1858 jälkimmäinen turvautui kolme kertaa valkeilla perusmuunnelmaansa. Lisäksi hän turvautui Lg5-muunnelmaan useissa muissa peleissä vahvoja vastustajia vastaan.
Bernhard Horwitz oli mestaritason pelaajamiehiä 1800-luvulla, vaikka Stauntonia vastaan tuli harmittava lipsahdus yllä olevassa pelissä. Harrwitzin pelitapa puree kuitenkin allaolevassa pelissä jälleen hollantilaista puolustusta suosineeseen Horwitziin:

HCL 34 tournament, Brighton 1849
Daniel Harrwitz - Bernhard Horwitz
1.d4 e6 2.c4 f5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Le7 5.e3 0-0 6.Lxf6 Lxf6 7.f4 c5 8.d5 Lxc3+ 9.bxc3 Df6 10.Dd2 e5 11.fxe5 Dxe5 12.Rf3 Df6 13.Ld3 d6 14.0-0 Rd7 15.Tf2 Re5 16.Rxe5 Dxe5 17.Taf1 Ld7 18.Tf3 Tf6 19.Lc2 Taf8 20.a4 a6 21.Tb1 Lc8 22.g3 g6 23.h4 g5 24.hxg5 Tg6 25.e4 Dg7 26.exf5 Txg5 27.Df2 Df6 28.Tf1 Kh8 29.De3 Tfg8 30.Kg2 Dh6 31.Df4 Df6 32.Th1 T8g7 33.Th4 Ld7 34.Kf2 Kg8 35.g4 Le8 36.Te3 Lf7 37.Le4 h5 38.gxh5 Lxh5 39.Teh3 Tg4 40.Txg4 Txg4 41.Qe3 Th4 42.Tg3+ Kf7 43.Ld3 Th2+ 44.Kf1 Tb2 45.Tg5 Lf3 46.De6+ Dxe6 47.fxe6+ Ke7 48.Tg7+1-0

Horwitz ei näistä tappioista huolimatta ollut heikko pelaaja. Kahdessa muussa hollantilaispelissä hänen onnistui lyödä mustilla Harrwitz, kun tämä turvautui herrojen keskinäisissä peleissä tuttuun pelitapaansa. Horwitz tuli aikoinaan tunnetuksi myös uraauurtavana loppupelien tutkijana.
Ja sitten viemmekin wanhan kunnon Harrwitz-muunnelman 21. vuosisadalle! Mikko Piippo ja allekirjoittanut testasivat muunnelmaa muutama vuosi sitten sähköisissä kirjepeleissä, jotka päättyivät tasan. Kuitenkin valkea sai Piipon kehittämän merkittävän avausuutuuden 1.d4 f5 2.c4 Rf6 3.Rc3 e6 4.Lg5 Lb4 5.Db3 c5 6.d5 e5 7.d6!?! ansiosta selvän edun, ja itse onnistuin Capablancan vanhojen analyysien ansiosta hankkimaan toisessa pelissä valkealle pienen edun ”klassisessa” muunnelmassa 1.d4 f5 2.c4 Rf6 4.Rc3 e6 4.Lg5 Le7 5.Rf3.
Pääsiäisen aikana rentoudun ottelemalla Saitek Mephisto –konetta (”endorsed by Garry Kasparov”) vastaan. Asetin apparaatin Blitz-tasolle 3, jolloin sekä allekirjoittaneella että Mephistolla oli miettimisaikaa 15 minuuttia. Kone valitsi mustilla perushollantilaisen, jota vastaan minä valitsin Harrwitz-variantin. Osoittautui, että 1800-luvun vanha klassinen muunnelma puree tehokkaasti myös 21. vuosisadan tietokonetta vastaan:

Patzerovicz – Saitek Mephisto, Espoo 13.4.2009, 15 + 15 minuutin peli
1.d4 f5 2.c4 Rf6 3.Rc3 e6 4.Lg5 Rc6!? 5.e4 fxe4
6.Rxe4 …vähän löysä pelitapa, mielenkiintoisempi jatko lienee 6.f3!?
6. -Lb4+! 7.Rc3 bxc3 8.bxc3 0-0 – nyt näyttää aika tasaiselta, kone on pelannut aika inhimillisen järkeviä siirtoja.
9.Rf3 Kh8 10.Ld3 a6? ---tyypillistä blitz-Mephistoa, sen perusvirheenä on usein irrelevantti a-sotilaan siirtely, joka antaa ihmisvastustajalle täysin vapaat kädet hyökkäyksen rakenteluun tässäkin pelissä.
11.0-0 Te8 – no tässä on taas ihan inhimillistä ideaa.
12.Te1 a5? – blitz-Mephisto taas vauhdissa!
13. Lc2 Ta6
14.Dd3 a4?? – kone ei huomaa kahden siirron mattiuhkaa!
15.Lxf6 Dxf6
16.Dxh7X.
Ja näin Harrwitz-muunnelma osoittautui erinomaisen toimivaksi myös 21. vuosisadan elektronishakin ihmeaikana!
Harrwitz Variation Rules – The Best Method Against the Dutch Defence!

Cup: Heikkinen–Sobenin

Lauttasaaren kevätcupin välierien tulokset: Kauko Kaiju – Antti Suominen 2–0, Jyrki Heikkinen – Evgeny Sobenin 1½–½. Jälkimmäisen parin toinen, ratkaiseva peli oli tuttuun tapaan terävähkö.

Jyrki Heikkinen – Evgeny Sobenin, 30 + 30 min., 27.5.2009

1.d4 d5 2.e4 c6 3.Rc3 dxe4 4.Lc4 Rf6 5.f3 exf3 6.Rxf3 e6 7.O-O Le7 8.De1 O-O 9.Ld3 Rd5 10.De4 f5 11.De2

11...Rxc3?!

11...c5 säilyttää mustan edun.

12.bxc3 Lf6 13.La3 Te8 14.Tae1 Kf7?

Estää uhkauksen 15.Lxf5, mutta näyttää muuten epäilyttävältä.

15.Lc4

Onneksi en keksinyt Rybkan näyttävää kumousta, koska olisin vain ajautunut aikapulaan yrittäessäni laskea näitä monimutkaisia jatkoja pelin aikana: 15.Rh4!!

A) 15...g6 16.Rxf5! exf5 (16...gxf5 17.Txf5! exf5 18.Dh5+ Kg7 19.Txe8 +-) 17.Lc4+ Le6 18.Lxe6+ Kg7 19.g4 ±.

B) 15...Lxh4 16.Dh5+ g6 (16...Kg8 17.Lxf5!) 17.Dxh7+ Kf6 18.g4! +-.

15...b5 16.Ld3

Näin valkean lähetin jäävän kiinni jatkossa 16.Lb3! a5 (16...Kg8 17.Re5 g6 18.g4 ±), mutta Rybka löytää valkealle taas fantastisen, mahdottoman vaikeasti laskettavan jatkon: 17.Re5+

A) 17...Kg8 18.Txf5! a4 19.Txf6 Dxf6 20.Tf1 ±.

B) 17...Lxe5 18.Dxe5 g6 (18...a4 19.Dxf5+ Kg8 20.Df7+ Kh8 21.Lf8! +-) 19.g4 Dg5 20.d5 Dxg4+ 21.Kh1 cxd5 22.Lxd5 +-.

16...Ra6 17.Re5+ Lxe5 18.Dxe5 g6 19.Tf3 Dd5

20.Df4

En nähnyt, että valkea voittaa sotilaan takaisin ja saa lähes ratkaisevan edun jatkossa 20.Dxd5 exd5 21.Txe8 Kxe8 22.Te3+ Kd8 (22...Kf7 23.Te7+ Kg8 24.Lc1) 23.Th3 ±.

20...Lb7 21.Th3 h5 22.Tg3 Tg8

23.Ld6!?

Rybka suosittelee 23.Le2 ja 23.c4 Dd7 24.d5 ±.

23...g5 24.Txg5! Txg5 25.Dxg5 Dxd6

26.Lxf5!

Lähes pakollinen jatkouhraus. Aikaa oli jäljellä enää muutama minuutti, joten piti vain luottaa vaistoon. Tämä on Rybkan mielestä paras siirto.

26...exf5 27.Dxf5+ Kg7

27...Df6 28.Dh7+ Kf8 29.Dxb7 +-.

28.Te6

Pakottava voitto oli tarjolla, mutta en enää ehtinyt syventyä asemaan: 28.Dg5+! Kf8 29.Tf1+ Ke8 30.Dg8+ Kd7 31.Tf7+ De7 32.Txe7+ Kxe7 33.Dg7+ Kd6 34.Dxb7.

28...Dxe6 29.Dxe6

Rybkan mukaan valkean etu vastaa ainakin kahta sotilasta, mutta daamilla ei ole mukava pelata kolmea upseeria vastaan aikapulassa.

29...Tf8 30.De5+ Kg6 31.Dg3+ Kh6 32.Dd6+

32.h4.

32...Kg7 33.h3 Tf6 34.De7+ Tf7 35.Dg5 Kf8 36.Dxh5 Rc7?? 37.Dh8+ Ke7

38.De5+?

38.Db8 voittaa upseerin.

38...Re6 39.h4 Tg7 40.Db8 Kf6 41.h5 Kg5

42.Dh8

42.De5+ Kh6 43.Dxe6+ +-.

42...Kh4 43.h6

43.Dxg7! Rxg7 44.h6 +-, mutta molemmilla oli aikaa jäljellä 1–2 minuuttia, joten enää ei tehty parhaita siirtoja.

43...Tg6 44.h7 c5 45.d5 Lxd5 46.De5

46...Txg2+ 47.Kf1 Tg5 48.h8D+ Kg4 49.De3 Rf4 50.Dh2 Th5 51.Deg3+ 1-0

51.Dxf4X olisi kauniimpi loppu.

Nopean shakin JSM

Nopean shakin SM-kisoihin Espoossa 24.5.2009 osallistui 32 joukkuetta. Ykkösjoukkueemme (Pekka Kauppala 4½/7, Jyrki Heikkinen 3½, Pentti Wigelius 1½, Mikko Piippo 3½) oli vahvuuslukujen perusteella keskikastia, mutta jäi 25:nneksi. Kakkosjoukkueemme (Tommi Laaksovuori 1/7, Kim Paasonen 2, Matti Varjokallio 3, Aaro Jalas 3) sijoitus 29:s sen sijaan ylitti odotustuloksen.

Ykkösjoukkueen paras tulos oli niukka häviö 1½–2½ Matinkylän kakkosjoukkuetta vastaan. Ykköspöydällä Pekka voitti Kari Niemisen (2243).

Peli Jyrki Heikkinen – Ilkka Pitkänen (ESK 2) ratkesi nopeasti, kuten Blackmar–Diemer-gambiitit yleensä (jomminkummin päin):

15.Lxh6! gxh6 16.Rf6+

16.Dxh6 on nopeampi.

16...Kg7 17.Rh5+ Kg8 18.Dxh6 f5 19.Rf6+ Kf7 20.Rg5X 1-0

Laaksovuori — Heikkinen

Tässä Lauttasaaren avoimen mestaruusturnauksen 3. kierroksen pelissä mustaan iski nolo shakkisokeus, mutta pelin ratkaisi valkean turha upseerinuhraus.

Tommi Laaksovuori (1635) – Jyrki Heikkinen (2084), 20.5.2009

1.e4 d5 2.exd5 Rf6 3.Lb5+ Rbd7 4.Rf3 a6 5.Lxd7+ Dxd7 6.Rc3

6.c4? Qg4 =.

6...Rxd5 7.O-O e6

7...g6 lienee vähän parempi.

8.Re5 Dd6

9.f4?!

Etu siirtyy nyt mustalle. Parempi on 9.d4 Le7 10.Re4 Dd8 11.c4 Rf6 12.Rc5.

9...Le7 10.Rxd5 Dxd5

Rybka suosittelee 10...exd5 11.d4 Lf5, mutta ajatukseni oli rakentaa mattipatteri daamilla ja sivustoidulla lähetillä.

11.d4 b5

Mattipatteri valmistuu, ja samalla estyy valkean c4-siirto. Rybkakin suosittelee tätä siirtoa.

12.c3 f6 13.c4?

Pelin aikana tämä näytti hyvältä siirrolta.

13...bxc4 14.Da4+

14...Kf8?

Mielessäni ei käynyt lainkaan siirto 14...Db5, jonka jälkeen mustalla on ratkaiseva etu: 15.Dxb5+ axb5 16.Rf3 Lb7. Noin yksinkertainen siirto pitäisi huomata.

Keksin syyn sokeuteeni: Ennen kuin pelasin 13...bxc4, suunnittelin valmiiksi vastauksen siirtoon 14.Da4+. En vain ottanut huomioon, että b5-ruutu vapautuu daamilleni. Olen tehnyt saman analysointivirheen ennenkin.

15.Le3 Lb7

15...fxe5?? 16.fxe5 Lf6 17.exf6 valkean voitoin.

15...Db5 ratkaisee vieläkin.

16.Dc2?

Häviösiirto: valkea ei saa tarpeeksi korvausta ratsusta.

16.Rf3 Kf7 17.Tac1 Lc6 18.Dc2 Tab8 on mustan pienin eduin, vaikka pikaisissa jälkianalyyseissa uskoimme, että valkealla on vielä hyvä peli.

16...fxe5 17.fxe5+ Ke8 18.Tf2 Kd7 19.Tf7 Taf8 20.Taf1 Txf7 21.Txf7 g6 22.Dd2 Ke8 23.Tg7 Lh4 24.Dc2 Tf8 0-1

Uhkaus 25...Lf2+ ratkaisee.

Albin Counter Gambit – The School of Tactics

Albin Counter Gambit might be one of the best schools of tactics – if you explore it, you can combine the opening study with the practical aim to become better in tactics.

Here is one game with annotations, which hopefully give some insight to the possibilities of this opening.

Reguera–Leontxo, Spain 1983

1.d4 d5 2.c4 e5 3.dxe5

This is best and by far the most common move, but there are alternatives 3.e3, 3.Nc3, 3.cxd5. None of them is critical for Black, if he knows little theory: one blitzgame of mine went 3.Nc3 exd4 4.Qxd4 Nc6 5.Qxd5 Be6! 6.Qxd8? (6.Qb5) Rxd8 7.e3 Nb4 with winning advantage for Black.

3...d4

This is Black's best bet: this advanced pawn takes space and stops White's natural Knight development Nc3, but the pawn is also isolated and White can attack it: one logical plan is Nf3, Nbd2, a3, b4, Bb2 and Nb3.

4.Nf3

This is the most common and also White's best; playable alternatives are 4.a3 and 4.e4. However, there are still a few people, who might fall in the trap with the "obvious" 4.e3?, which is punished with 4...Bb4+! 5.Bd2 dxe3 6.Bxb4? exf2+ 7.Ke2 fxg1N+! (not 7...fxg1Q?, when White can escape with 8.Qxd8+! Kxd8 9.Rxg1) 8.Rxg1 Bg4+.

I have won three blitzgames this way, quite a few times I faced also the following sequence: 1.d4 d5 2.c4 e5 3.dxe5 d4 4.e3? Bb4 5.Bd2 dxe3 6.fxe3! Qh4+ 7.g3 Qe4 8.Nf3?!, when 8...Qxe3+ or 8...Bg4 9.Be2 Qxe3 10.Bxb4 Bxf3 gives Black his pawn back with better game. Remember the check Bb4+, it is Black's secret weapon against those who like to play the "obvious" e3 too soon.

4...Nc6

Again best for Black; dubious is 4...c5?! 5.e3 Nc6 6.exd4 cxd4 7.Bd3 and White has clear advantage. Also 4...Bb4+ has been tried, but White seems to get upper hand after 5.Bd2 Nc6 6.Bxb4 Nxb4 7.Qa4+ (Lamford).

5.g3

This is a good and very common move here. Other good tries for White are 5.Nbd2 and 5.a3. Again it would be a mistake to play the "obvious" 5.e3?! Bb4+! (that check again!); for example 6.Bd2 dxe3 7.fxe3 Bxd2+ 8.Qxd2 Qe7 9.Bd3 Nxe5 10.Nxe5 Qxe5 11.O-O Nf6 12.Nc3 Ng4 13.g3 O-O and White's e-pawn is weak. White has tried here also 5.Bf4, 5.Bg5, 5.Qb3 and 5.b3. They are all playable, but none of them poses Black any real problems.

5...Bg4

Old main line, although 5...Bf5 and 5...Nge7 are nowadays considered more interesting. I think that also 5...f6!? in true gambit style is worth a try.

6.Bg2 Qd7 7.O-O O-O-O

Opposite castling is usual in Albin, and this means, that in order to win you must attack at kingside faster than your opponent at the queenside. Draws are very rare in these positions!

8.Qb3 h5?!

Standard way of attacking in these positions, but not best in this position, according to theory Black should explore here 8...Qf5!? 9.Rd1 Nge7 with the idea of Ng6 and Bc5.

9.Nbd2?!

Much better was 9.h4, which was played in the game Birnboim–Veinger, Munich 1987. After ten more moves White was a clear piece ahead, but it was not so easy to play over the board – and it was Black, who won the game!

9...h4!

In Albin it is very normal to sacrifice the h-pawn in this way and open the h-line, in some positions Black sacrifices also the Rook at h4, if there is white Knight – exchange sacrifice opens more lines against White king and eliminates one defender from the way.

10.Nxh4 Bxe2 11.Re1 d3!

Again one thematic move of Albin.

12.Nhf3 Qf5 13.Qb5?

Desperately trying to hang in his e-pawn, but this just loses time.

13...a6 14.Qa4 Nxe5 15.Nxe5

15...Qxf2+!!

Brilliant! And White resigned, because 16.Kxf2 Bc5 is mate and 16.Kh1 Qxe1+ is not appealing.

When I studied games with this opening, I found that many b players have been willing to take Albin Counter Gambit. At the early 20th century Albin was quite popular opening and played by many masters – even the great Lasker did play Albin in some occasions. You can learn lot of basic tactics and piece play with this opening. Of course, you must be willing to take risk of losing – but that very same risk you have in every chess game.

However, there are lot of people, who play 1.d4 d5 2.Nf3 and no more Albin. So what to do? Play solid and standardized Queen's Gambit Declined anyway? Maybe not. I think that there is one system, which has some of the same spirit as Albin, and it is Chigorin Defence 1.d4 d5 2.Nf3 Nc6!? That could be used as a second system for the prospective Albin player.

For further reading:

• Goeller, Michael: The Albin Counter Gambit: Morozevich–Mengarini Variation.
• Henris, Luc: Albin Counter Gambit. Chessbase 2004 (recommended).
• Lamford, Paul: Albin Counter-Gambit. Batsford 1983 (if you can find a used copy).

Torniloppupelejä

Pelasimme torniloppupelejä 5 + 5 minuutin ajoilla kerhoillassa eilen. Aaro Jalas oli valinnut seuraavat neljä asemaa suurmestareiden peleistä.

Levon Aronian – Magnus Carlsen, Tal-muistoturnaus 2006

Max Euwe – Aleksandr Alehin, 1935

Mustan siirto:

Analyysia on Glenn Flearin kirjan Mastering the Endgame sivulla 56 (katso sähköisestä kirjasta).

Aleksandr Alehin – Eero Böök, Kemeri 1937

Asema siirron 52.Kd7 jälkeen:

Vasili Ivantshuk – Viswanathan Anand, Linares 2009

Asema siirron 46...Txh3 jälkeen:

Taas tuli muistutus, että torniloppupelit ovat vaikeita: tasapeliaseman häviää helposti ja voittoaseman tuhrii helposti tasapeliksi. Eikä tietenkään helpota, että kun pitkässä pelissä joutuu loppupeliin, aikaa on yleensä vähän jäljellä.

Kesäcupin kaavio

Kesäcupissa on mukana 13 pelaajaa. Turnaussihteeri Janne Kauppisen tekemät parit:

A	Jyrki Heikkinen Kim Paasonen — Jyri Havia
B	Tuomas Pitkänen — Aaro Jalas Praseet Poduval — Janne Kauppinen
C	Antti Suominen Tommi Laaksovuori — Kimmo Dahl
D	Timo Joutsivuo Timo Siikonen — Jonne Koski

Välieräparit ovat lohkovoittajat A—B ja C—D. Loppuottelu pelataan elokuussa.

LauttSK:n teemailta 13.5: tervetuloa mukaan!

Torniloppupelit – LauttSK:n teemailta 13.5.2009 klo 19.00 alkaen.

Noin puolet kaikista turnauspelien loppupeleistä on tilastotutkimusten mukaan torniloppupelejä, joissa kummallakin pelaajalla on torni ja sotilaita. Torniloppupelit ovat kuitenkin usein vaikeita, ja monet huippusuurmestaritkin tekevät niissä virheitä. Torniloppupelien tekniikkaa ei voi oppia vain kirjoja lukemalla, vaan tekninen varmuus tulee ainoastaan harjoittelemalla torniloppupelejä toisten pelaajien kanssa. On aivan eri asia käydä läpi kotona kaikessa rauhassa teoreettinen loppupeliasema kirjasta kuin toteuttaa teknisesti hyvä torniloppupeli laudan ääressä minuuttien ja sekuntien vilahdellessa pelikellossa. Kirjasta opitut säännöt ja periaatteet unohtuvat helposti käytännön pelissä. Siksi harjoittelemmekin torniloppupelejä ensi keskiviikkona 13.5. pelaamalla niitä lyhyillä miettimisajoilla. Ennen kunkin harjoituskierroksen alkua käymme läpi torniloppupelien perussääntöjä ja suuntaviivoja. Jokaisen harjoituskierroksen alkuna on jossain mestaritason turnauspelissä esiintynyt loppupeliasema. Jokaisen harjoituskierroksen päätteeksi käymme läpi sen, kuinka mestarit pelasivat kyseisestä asemasta ja mitä virheitä hekin mahdollisesti tekivät. Tervetuloa mukaan kaikki torniloppupeleistä kiinnostuneet!

Tiukkaa BDG-vääntöä

Tässä Lauttasaaren avoimen mestaruusturnauksen 2. kierroksen pelissä oli pitkään epäselvää, onko valkealla tarpeeksi korvausta gambiittisotilaasta.

Jyrki Heikkinen (2084) – Timo Joutsivuo (1942), 7.5.2009

1.d4 d5 2.e4 dxe4 3.Rc3 Rf6 4.f3 Lf5 5.fxe4 Rxe4 6.Df3 Rd6 7.Lf4 e6 8.O-O-O Rd7 9.Te1

Aika tyypillinen Blackmar–Diemer-gambiitti (BDG). Yksinkertainen uhkaus on 10.Lxd6 ja 11.Dxf5.

9...Le7 10.Kb1

Mietin pitkään siirtoa 10.g4 ja jopa uhkarohkeaa 10.Lxd6 cxd6 11.Dxb7? Lg5+ -/+. Lopulta päädyin tähän odottelusiirtoon, jota yllättäen Rybkakin suosittelee ja jonka tärkein idea on estää mustaa vaihtamasta lähettejä siirrolla Lg5. Olen näköjään oppinut pelaamaan kuin kone!

10...O-O 11.g4 Lg6 12.Ld3 Lxd3 13.Dxd3

13...Lg5 14.Lg3 Lh4 15.Rf3 Lf6 16.h4 Le7 17.Rg5

Etu on siirtynyt valkealle, koska musta hävisi neljä tempoa siirtämällä lähettiään.

17...g6 18.Rf3

Mietin hurjaa uhrausta 18.Rxh7!? Kxh7 19.h5 Th8 20.hxg6+ Kg7, mutta en nähnyt tarpeeksi vahvaa jatkoa valkealle. Rybkan mielestä valkealla on kuitenkin pieni etu siirron 21.Thf1 jälkeen!

18...Re8 19.h5 Rg7 20.hxg6 fxg6 21.Th3 De8 22.Teh1 h5 23.gxh5 gxh5 24.Lxc7

Valkea tasoittaa materiaalin, ja Rybkan mukaan etu alkaa olla ratkaiseva.

24...Tf5 25.Re4 Df7 26.Rd6 Lxd6 27.Lxd6 Te8

28.Re5

28.Tg3 on tappava.

28...Rxe5 29.Lxe5 Tf8 30.a3 Tf1+ 31.Ka2 Txh1 32.Txh1

32...Df5

32...Rf5 33.Tg1+ (33.De2! on yksinkertaisempi) Kh7 34.Tg7+ Dxg7 35.Lxg7 Kxg7 36.Df3 +- näytti epäilyttävältä, koska valkean daamin pitäisi selvitä yksin mustan h-vapaasotilaasta, jota tukevat torni ja ratsu. Rybkan mukaan valkea kuitenkin voittaa.

33.Tg1 Tf7 34.Dg3 Dh7

35.Dg5

Parempi on 35.Lxg7! Txg7 36.Db8+ Kf7 37.Dc7+ Kf8 38.Dc5+ Ke8 39.Dc8+ Ke7 40.Dxb7+ Kf6 41.Tf1+ +-, mutta näin pitkän muunnelman laskeminen ei onnistunut pelin aikana, vaikka näin, että valkea voittaa ainakin b-sotilaan.

35...Kh8

Pelottavalta näyttää 35...Dxc2 36.Lxg7 Dc4+ 37.Ka1 Tf1+ 38.Txf1 Dxf1+ 39.Ka2 Dc4+ 40.Kb1 Df1+ 41.Kc2 De2+ 42.Kc3 +-, mutta valkean kuningas näyttää pakenevan daamin shakkeja.

36.Th1 Tf5?

Vähän pitkittää 36...Kg8 37.Dd8+ Tf8 38.Dd7.

37.Dd8+ Dg8 38.Lxg7+ 1-0

LPELO-lista 31.12.2008

Alla on Reijo Raution laskema Lauttasaaren Shakkikerhon pikapelin vahvuuslukulista (LPELO) vuoden 2008 lopussa. Listalla ovat viime vuonna kuukausipikapelisarjassa (GP) pelanneet: 19 lauttasaarelaista ja 12 muiden kerhojen pelaajaa.

1. Jyrki Heikkinen 2066
2. Pekka Kauppala 1993
3. Vesa Jouhki 1985
4. Raimo Kohvakka 1944
5. Pekka Parkkinen (LeppSisu) 1921
6. Evgeny Sobenin 1921
7. Tuomas Pitkänen 1898
8. Olavi Mattila (MatSK) 1897
9. Antti Suominen (KäpSK) 1896
10. Seppo Järvinen 1886
11. Matti Rantanen 1869
12. Timo Siikonen 1864
13. Timo Joutsivuo 1854
14. Mikko Piippo 1852
15. Matti Kinnunen (I-HSK) 1843
16. Eero Patola (KäpSK) 1833
17. Petri Mäki-Fränti (Moukat) 1813
18. Marko Parkkinen (LeppSisu) 1807
19. Pentti Wigelius (HSK) 1767
20. Kauko Kaiju (G) 1763
21. Reijo Rautio 1721
22. Kimmo Turtiainen 1714
23. Kim Paasonen 1705
24. Tommi Laaksovuori 1697
25. Janne Kauppinen 1687
26. Salvatore Iovene 1678
27. Antti Kähkönen 1651
28. Amato Luca (-) 1537
29. Dennis Pasterstein (RikSha) 1526
30. Aaro Jalas 1522
31. Teuvo Kauppinen (HSK) 1511

Korjaus: laittomat asemat

Mikko Markkula lähetti sähköpostiviestin, joka vihdoin ratkaisi sääntöongelmani. Kaikki lähti siitä, että olin ymmärtänyt väärin, mitä pelin päättyminen tarkoittaa tässä sääntökysymyksessä:

Kysymys: Peli on päättynyt valkean tekemään mattiin. Pelin päätyttyä kuitenkin huomataan, että valkean molemmat lähetit ovat valkeilla ruuduilla eikä korotuksia ole tehty.

Vastaus: Pelin tulos jää voimaan normaalissa pelissä.

Ratkaisevaa ei ole matti laudalla, koska laittomassa asemassa tehty matti ei ole pätevä. Jos vastustaja olisi huomannut, että aiemmin on tehty laiton siirto, asema olisi palautettu laitonta siirtoa edeltäneeseen asemaan. Mutta on myöhäistä protestoida sen jälkeen, kun on ehtinyt hyväksyä (laittoman) matin ja allekirjoittaa pöytäkirjan.

Pikashakki on poikkeus: laillisella siirrolla voi tehdä matin, vaikka aiemmin olisi tehty laiton siirto.

Mitä tästä voi oppia? Kun joutuu mattiin, varsinkin kovan pikapelivaiheen jälkeen, kannattaisi ehkä tarkistaa, onko aiemmin tehty laitonta siirtoa.

20 vuotta pikana

Alla on tasan 20 vuotta sitten eli 3.5.1989 päivätty Lauttasaaren Shakkikerhon pikapelin vahvuuslukulista (LPELO); suluissa on pelien määrä. Kerhon toiminnassa edelleen mukana olevien (8 henkeä) nimet on tummennettu.

1. Arto Lehto 2173 (65 peliä)
2. Lauri Mikkola 1985 (81)
3. Timo Siikonen 1980 (107)
4. Matti Rantanen 1978 (107)
5. Kauko Kaiju 1970 (60)
6. Reijo Rautio 1928 (107)
7. Raimo Kohvakka 1877 (34)
8. Mauno Kangas 1867 (24)
9. Olli Heimo 1818 (12)
10. Simo Valkeajärvi 1815 (36)
11. Janne Kauppinen 1787 (49)
12. Hannu Kotomäki 1778 (75)
13. Jaakko Kuusela 1778 (65)
14. Jaakko Lähteenmäki 1696 (11)
15. Pentti Perttula 1682 (62)
16. Aarne Palosaari 1555 (0)
17. Leo Hämäläinen 1544 (25)
18. Toivo Kuortti 1532 (33)
19. Anna Jalovaara 1522 (13)
20. Matti Saarenpää 1512 (9)
21. Jouko Miikkulainen 1487 (11)
22. Hilkka Heikkilä 1482 (13)
23. Rolf Bergström 1462 (13)
24. Pentti Tapiola 1456 (85)
25. Tapio Eräheimo 1452 (21)
26. Matti Roikonen 1436 (31)
27. Kaapo Rainio 1427 (38)
28. Aleksis Granholm 1365 (31)

Tietoisku: siirtojen merkitseminen

Joillakuilla on tapana merkitä suunnittelemansa siirto etukäteen pöytäkirjaan. Sen jälkeen he saattavat miettiä vielä minuutteja, ennen kuin pelaavat siirron — ja joskus he jopa pyyhkivät merkitsemänsä siirron ja kirjoittavat tilalle toisen. Säännöt ovat kuulemma joskus sallineet tämän, ja monia on jopa neuvottu merkitsemään siirto ensin muistiin ja sitten tarkistamaan, että varmasti ei löydy parempaa siirtoa.

Siirron merkitseminen etukäteen voidaan kuitenkin tulkita kirjallisen analyysin tekemiseksi, josta rangaistukset ovat huomautus, toistuvissa tapauksissa varoitus ja lopulta jopa hävinneeksi tuomitseminen.

Vanha sääntökohta sanoi asian epäsuorasti, mutta uusi tarkennus on selvä:

8.1 On kiellettyä merkitä siirtoja etukäteen, ellei pelaaja vaadi tasapeliä...

Pelaaja voi niin halutessaan vastata vastustajansa siirtoon ennen sen merkitsemistä pöytäkirjaan. Hänen on merkittävä pöytäkirjaansa aiemmat siirtonsa ennen uuden siirron tekemistä.

Miksi niin harvat hyödyntävät jälkimmäistä sääntöä? Itse aina siirrän ja painan vastustajan kellon käyntiin, ennen kuin kirjoitan vastustajan edellisen siirron ja oman siirtoni pöytäkirjaan. Pelin aikana säästän noin helposti pari kolme minuuttia omaa aikaani.

Lainaukset ovat FIDEn shakkisäännöistä.