Skotlantilaisen avauksen teema

Lauttasaaren Shakkikerho järjestää 20.4.2011 klo 18.45 alkaen skotlantilaisen avauksen teematurnauksen, jossa kaikki pelit alkavat yllä olevasta asemasta 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 exd4 4.Rxd4 ja mustan siirto. Avauksen ideoita ja päämuunnelmia esittelee ennen turnausta Matti Varjokallio klo 18.30 alkaen. Turnaukseen on vapaa pääsy kaikille skottilaisesta kiinnostuneille pelaajille!

Johdantona avaukseen esittelemme pelin, jota pidetään shakkihistoriassa skotlantilaisen avauksen kantapelinä – ts. pelinä, josta avaus on saanut nimensä. Kyseessä on Edinburghin ja Lontoon shakkikerhojen välisen kirjepeliottelun 1824–1828 viides ja ratkaiseva peli:

Edinburgh Chess Club – London Chess Club

1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 skottilaisen avauksen temaattinen kolmas siirto. Tätä pelin avausta oli kyllä pelattu jo ennen tätäkin kirjepeliä, ja esimerkiksi gambiittijatko 3...exd4 4.Lc4 oli esiintynyt useissa peleissä, muun muassa tämän kirjepeliottelun 1. ja 3. pelissä. Italialaiset shakkiteoreetikot Ercole del Rio ja Giambattista Lolli olivat esittäneet ensimmäiset analyysit avauksesta 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 jo 1700-luvulla. Kuitenkin vasta tämä peli muodostui avauksen tunnetuksi ja tunnustetuksi kantapeliksi. 3...Rxd4!? Lontoolaiset valitsivat tämän Giambattista Lollin esittämän jatkon ("Lolli-variantti") ehkä siksi, että he halusivat välttää gambiittijatkon 4.Lc4. Tällä siirtojärjestyksellä musta välttää myös toisen gambiittijatkon 4.c3, mutta antaa valkealle option 4.Rxe5!? jatkona esim. 4...Re6 5.Lc4 c6!? (5...Rf6) 6.Rxf7!? Kxf7 7.Lxe6+ Kxe6 8.0-0 Kf7 9.Le3 Re7 10.f4 d5 11.f5 Kg8 12.c4 b5 13.cxb5 cxb5 14.Rc3 Lb7 15.e5 b4 16.f6 gxf6 17.exf6 Rg6 18.f7+ Kg7 19.Ld4+ ja 1-0 pelissä Cochrane–Staunton, Lontoo 1842. Edinburghin shakkikerhossa päädyttiin kuitenkin toiseen ratkaisuun: 4.Rxd4 exd4 5.Dxd4

Nyt meillä on asema, joka voisi tulla teematurnauksessamme siirtojen 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 exd4 4.Rxd4 Rxd4 5.Dxd4 jälkeen. Valkean daami pääsee tässä jatkossa hyvin keskustaan, eikä musta voi sitä ihan helposti häätää: esim. 5...c5? heikentäisi vakavasti d5-ruutua ja jättäisi d-sotilaan heikoksi takasotilaaksi. Valkea saisi siirron 5...c5? jälkeen selvän edun esimerkiksi näin: 6.Da4 Rf6 (6...a6? 7.Rc3 b5?? 8.Rxb5! jne) 7.Rc3 Le7 8.e5! Rg4? 9.Dxg4 ja valkea voitti nopeasti pelissä Berzina–Shtereva, nuorten MM-kisat 1999.

Yritys vaihdattaa tässä daamit ei sekään johda mustan kannalta hyvään lopputulokseen: 5...Df6?! 6.e5 Db6 7.Le3 Dxd4 8.Lxd4 valkean eduin (Tartakower). Sitä vastoin passiivisen näköinen 5...d6!? 6.Rc3 Rf6 7.Lc4 Le7 8.0-0 0-0 9.Lg5 c6 10.a4 Da5 11.Lh4 Le6 lienee pelikelpoinen (Keilhack).

Mustalla on kuitenkin tässä mielenkiintoisempi idea: 5...Re7! – ratsu tulee e7:n kautta c6:een ahdistamaan valkean daamia. 6.Lc4 Rc6 7.Dd5 - uhkaa yhden siirron mattia, mikä on kuitenkin helposti torjuttavissa. 7...Df6 8.Rc3 Valkeilla on yritetty tässä myös muita jatkoja: 8.c3 Le7 9.0-0 d6 10.f4 Le6 11.Dd3 0-0 12.Rd2 Tad8 13.Lxe6 fxe6 14.Rf3, NN–Staunton, Lontoo 1842. 8.0-0 Re5! 9.Le2 c6 suunnilleen tasa-asemin, Van der Wiel – Sokolov, Groningen 1994. 8...Lb4 9.Ld2 d6?! Liian passiivista, nyt valkea pääsee taas rakentelemaan aloitetta melko yksinkertaisten ideoiden avulla. Tässä mustan olisi tullut linnoittaa 8...0-0. Jatkossa 9.Ld2 0-0 10.a3 La5 11.0-0-0 d6 musta pääsi tasa-asemaan pelissä Krstic–Medancic, Cannes Op. 1997. 10.Lb5 – kiinnitys.

10...Ld7 11.Dc4 Lc5 12.0-0 0-0 13.Dd3 Re5 14.Dg3 Lxb5 15.Rxb5 c6 16.Rc3 Rc4

Musta näyttäisi saaneen kehityksensä kuntoon ja pientä vastapelin tapaista. Aloite ja pelin kulku pysyy kuitenkin valkean hallinnassa. 17.Lg5 Dg6 18.b3 f6 19.Lc1 Dxg3 20.hxg3 Ld4 21.bxc4 Lxc3 22.Tb1 b6 23.Td1 Tae8 24.Tb3

Valkean sotilasstruktuuri ei näytä kauniilta, mutta aloitetta hänellä on edelleen. Jos musta pelaisi nyt 24...Le5? seuraisi 25.f4 ja mustan lähetti jää kiikkiin. (Tartakower) 24...La5 Mustan lähetti joutuu vetäytymään daamisivustan reunaan. 25.f3 f5 26.exf5 Te2 27.g4 Txc2 28.Lf4 Txc4 29.Lxd6 Te8 30.Ta3

Valkean sotilasstruktuurin estetiikka ei ehkä avaudu kaikille, mutta aloite on jatkuvasti hallussa. Jos musta yrittää yksinkertaistaa 30...Te1+, niin jatkossa 31.Txe1 Lxe1 32.Txa7 valkealla on selvä etu. Houkuttelevalta näyttävä yritys 30...Te2 johtaa jatkossa 31.g5! Tc2 32.g4 Txa2 33.Txa2 Txa2 34.Lf4 valkean etuun. Niinpä musta päättää estää g5-siirron. (Tartakower) 30...h6 31.Lc7 Te7 32.Td8+

32...Kh7 32...Kf7 33.Ld6 (uhaten 34.Tf8 mattia) 33...Te8 34.Td7 valkean selvin eduin (Tartakower) 33.Tc8 Tc1+?! Parempi yritys olisi ollut 33...Tc2 ideana 33...Tee2. (Tartakower) Toinen mahdollinen parannus mustalle olisi tässä voinut olla 33...Lb4 ajatuksena 34.Txa7 Ld6 35.Taa8 Tc1+ 36.Kf2 Txc2. (Lewis) 34.Kh2 Tee1 35.Kh3 Th1+ 36.Lh2 Lc3 36...Ld2 37.Ta4! Le3 38.Te4 Lg1 39.Tee8 Txh2+ 40.Kg3 valkean eduin (Lewis). 37.f4 Ld2 38.g3 La5 Lähetti palaa taas tuttuun paikkaan, jossa se ei pysty vaikuttamaan paljoakaan pelin kulkuun! 39.Te3! Tc2 40.g5!

Valkea menettää nyt pakottavasti upseerin, mutta aktiiviset sotilaat ja hyvin sijoittuva kuningas kompensoivat menetyksen enemmän kuin riittävästi! Siirrolla 40.g5 valkea avasi kuninkaalleen henkireiän g4:ssä ja uhkasi myös mattia 40.g6X. Jatkossa valkean kuninkaan liikkeet ovat mallikelpoista seurattavaa: 40...Thxh2+ 41.Kg4 h5+ Jos 41...hxg5 niin 42.hxg5 ja mattiuhka säilyy (g6+ ja Th8X). 42.Kf3 Thf2+ 43.Ke4 g6 44.Tc7 Kg8 45.Ke5!

Kuningas nousee ylös auttamaan armeijaansa mattiverkon rakentelussa. Jos nyt 45...gxf5 niin 46.Kxf5 torjumattomin mattiuhkauksin (46...Tfe2 47.Kg6). 45...Tc5+ 46.Kf6 Txf5+ 47.Kxg6 Tf8 48.Tg7+ Kh8

Pelin ratkaisu on nyt käsillä, ja valkean on pelattava tarkasti. Jos hän tekisi nyt houkuttelevalta näyttävän siirron 49.Tee7, niin seuraisi 49...Lc3! ja musta pääsee pälkähästä ja peräti paremmalle puolelle. Skotit hoitavat kuitenkin jatkon taidolla: kuningas avaa omalle tornilleen ruudun g6 ideana Te6 jolloin uhkaa tornein tehtävä mattikuvio Tg6-Th7X. 49.Kh6!

49...Lb4 Pelastusta ei löydy muista jatkoista: a) 49...Td2 50.Te6 Tfd8 51.Th7+ kg8 52.Tg6+ Kf8 53.Tgg7 valkean voitoin. (Lewis) b) 49...Td8 50.Tee7 Lc3 (50...Td6+ 51.g6) 51.Tg6 valkean voitoin. (Lewis) 50.Te6 Tf5 Pakko matin estämiseksi. 51.Th7+ Kg8 52.Tg6+ Kf8 53.Txc6

...ja taas mustaa uhkaa matti. Jos 53...Kg8 niin 54.g6 h4 55.Tg7+! Kh8 56.Txa7 hxg3 57.g7+ Kg8 58.Tc8+ Tf8 59.gxf8D+ Lxf8+ 60.Tg7+ Kh8 61.Txf8X. (Tartakower) 53...Tc5 54.Tf6+ Ke8 55.g6 Tc3 56.g4! Lf8+ 57.Txf8+

Lopullinen armonisku! Lontoolaiset jatkoivat vielä peliä, vaikka heidän täytyi jo ymmärtää peli menetetyksi... 57...Kxf8 58.g7+ Kf7 59.Th8 Tc6+ 60.Kh7

...ja Lontoo luovutti. Skotit veivät tällä voitolla historiallisen viisieräisen kirjepeliottelun nimiinsä numeroin 3–2 samoin kuin avauksenkin, joka on myöhempinä aikoina kelvannut mm. Garry Kasparovin ja Magnus Carlsenin repertuaariin.

Lisää aiheesta:

• Wikipedia: Scotch Game
• Chess Teacher Lessons: Scotch Game
• Kasparov's Scotch (ChessGames-sivusto)
• Kasparov, Karpov and the Scotch (Edward Winter)
• Correspondence game (4...Qh4)
• Steinitz Variation (4...Qh4), ChessCafe
• 4...Lc5 5.Rb3 Lb6 6.De2!? (LauttSK-blogi)
• Kirjeshakin varhaishistoriaa ja golden age, Petri Saharinen, Kirjeshakki 4/2008
• Suomen Shakin lukijat löytävät skottilaisesta pari hyvää kommentoitua peliesimerkkiä viime vuodelta: Magnus Carlsen – Etienne Bacrot, Nanjing 2010 (Suomen Shakki 8/2010, s. 31), Qiyu Zhou – Sebastian Mihaljov, koululaisten PM-kisat 2010 (Suomen Shakki 3/2010, s. 33)
• Etäpelin harrastajat löytävät kotimaista skottilaista pelitietokantaa näistä: Kirjeshakki 4/2003 ja Kirjeshakki 1/2007