Skottilainen peli, 4. ..Lc5 5. Rb3 Lb6 6. De2!?

Olen viime aikoina etsinyt uusia tuulia avausvalikoimaani. Olen e4-pelaaja ja 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 vastaan pelaan usein valkeilla skottilaista peliä. Viime aikoina olen kuitenkin välillä ollut ikävissä ongelmissa klassisessa variaatiossa 4. Rxd4 Lc5 5. Le3 Df6 6. c3 jne. asiansa osaavaa pelaajaa vastaan. Päätinkin tutkailla hieman vaihtoehtoista siirtoa 5. Rb3 (Potter variaatio).

Wikipedia sanoo tästä seuraavaa: "On 5. Nb3 play almost always continues 5...Bb6 6. a4 a6 7. Nc3. Another plan for White is to play 6. Nc3, followed by (in some order) Qe2, Bd3, h4 and castling long."

Pitkä linnoitus kuulostaa hyökkäyspelaajalle aina houkuttelevalta joten 6. Rc3 tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta. Tutkimme tässä kuitenkin siirtoa 6. De2, joka liittyy läheisesti siirtoon 6. Rc3. Siirto 6. De2 on tietokantani mukaan pelattu vain 16 kertaa valkean ELO-keskiarvolla 2459 eli aika korkealla tasolla. Esimerkiksi Magnus Carlsen käytti tätä yllätysaseena 2009 MM-bliksteissä neljässä pelissään. Peli voisi edetä esimerkiksi näin: 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Lc5 5. Rb3 Lb6 6. De2 d6 7. Le3 Rf6 8. Rc3 O-O 9. O-O-O jne. (Carlsen-Ponomariov, Carlsen-Naiditsch, Wch Blitz Moscow 2009 ja Ivanchuk-Topalov, Amber Blindfold 2004)

Yritin selvittää syytä miksi pelata 6. De2 yleisemmän siirron 6. Rc3 sijasta ja luulen, että syy on tässä jatkossa: 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Lc5 5. Rb3 Lb6 6. Rc3 Rf6 7. De2 0-0 8. Le3 d5 9. 0-0-0 d4 mikä ei oikein näytä valkean toiveasemalta (laudalla ei tietokannan mukaan ole vielä esiintynyt).

6. Rc3 antaa mustalle mahdollisuuden pelata suoraan 6. .. Rf6 ilman välisiirto d6:tta ja myöhemmin suoraan d5. 6. De2 on mustan puolestaan lähes pakko vastata 6. ..d6, jotta pysyy järkevästi pelissä mukana.

Ok, ihan kiinnostavaa, mutta mitä sitten? Kirjoitin tämän lähinnä koska jatko tuntuu klubipelaajalle hyvältä vaihtoehdolta ainakin jos tämän tyyppinen asema kiinnostaa:
- hyvin lyhyesti teoriaa
- valkea pääsee varmasti tekemään pitkän linnan, tyypillisesti musta linnoittaa lyhyesti
- siirtää ratkaisun keskipeliin, jossa valkea voi yrittää tilaetunsa turvin hakea etua
- upseerit tallella pl. mustat lähetit, jotka luultavasti vaihtuvat
- valinnanvaraa manöveeraukseen riittää, ei ole mitään välittömiä pakottavia jatkoja

Muita motivaatioita pelata Skottilaista avausta ovat toisaalta Italialaisen pelin mahdollisesti kaavamaisten asemien ja toisaalta Ruy Lopezissa fanaattisimpien Marshall-hyökkäyksien välttäminen. Nämä syyt pätevät tässäkin tapauksessa.

Ainoat mustan optiot poiketa tästä jatkosta ovat 4. ..Rf6 eli Mieses-variaatio, jota ainakin itse valkeilla toivon, että musta pelaisi -- valkea sanelee siinä ehdot. Toinen vaihtoehto on 5. ..Ld4+, johon voi vastata 6. Ld2 a5 7. a3 Lxd2 8. Dxd2 Rf6 9. Rc3 0-0 10. 0-0-0 jne. (Vallejo Pons-Oms Pallise, Ponferrada 1997), joka on aika samankaltainen asema kuin aiemmin esitetty.

Itse tulen ainakin tätä siirtoa kokeilemaan lähitulevaisuudessa, menestys jääköön nähtäväksi :)