Kerhojen kokous 31.10.2010

Suomen Keskusshakkiliiton jäsenkerhojen kokoukseen Shakkikodissa 31.10.2010 osallistui 25 henkeä, jotka edustivat 2 jäsenliittoa sekä 29 jäsenkerhoa. Paikalle oli tullut tällä kertaa aika hyvin edustajia myös maakunnista aina Oulua ja Raahea myöten.

Ensimmäinen varsinaista keskustelua aiheuttanut kysymys oli Suomen Keskusshakkiliiton (SKSL) nimen muuttaminen Suomen Shakkiliitoksi (SSL). Vaikka joissain puheenvuoroissa suhtauduttiin nimenmuutoksiin varauksellisesti, niin selvä enemmistö puhujista kannatti nimenmuutosta, joka hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Nimenmuutos vaatii vielä toisen sääntömääräisen asian vahvistavan liiton kokouksen.

Selolaskentasääntöjen muuttamisesta käytiin myös kohtalaisen vilkasta keskustelua. Ongelmaksi koettiin lähinnä se, että selolaskennan odotustuloksen maksimin nostaminen 0,85:sta 0,92:een tulee vaikuttamaan epäedullisesti vahvimpien pelaajien selolukuvahvuuteen. Tämän kompensoimiseksi kaikista pelatuista peleistä annetaan pelaajille pieni 0,1 pisteen bonus, jolla pyritään palkitsemaan pelaajia ahkeruudesta. Heikompien peruspelaajien selolukuun näillä muutoksilla ei ole suurta vaikutusta. Muutoksella pyritään pitämään selo- ja kansainvälinen elolaskenta mahdollisimman yhteneväisinä, vaikka tietyt kansalliset erityispiirteet säilyvät edelleen esimerkiksi laskentaturnausten kriteerien suhteen. Selotoimikunnan edustajat selvittivät asiaa perusteellisesti, minkä jälkeen muutokset hyväksyttiin tulemaan voimaan 1.1.2011 alkaen. Muutos tulee koskemaan myös vuoden vaihteessa pelattavaa Helsingin mestaruusturnausta. Sen sijaan ennen vuoden vaihdetta selolaskennassa mennään vielä vanhoilla laskentasäännöillä. Lisäksi todettiin, että selolaskennan paperilistaus oli käynyt tarpeettomaksi ja aiheutti vain turhia kuluja.

Toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011 keskusteltiin myös vilkkaasti. Koulushakin teemavuosisuunnitelma hyväksyttiin, ja projektia hoitaa liiton puolesta Kimmo Telenius. Koulukerhojen määrää ja yhteydenpitoa shakkikerhojen välillä pyritään lisäämään. Lisäksi on suunnitteilla alueellisten koululaiskisojen käynnistämistäminen shakkikoulupiirien mestaruuskilpailuna. LauttSK:n puolesta käytin tässä yhteydessä puheenvuoron myös aikuisaloittelijoiden puolesta ja siitä, miten aloittelijat saataisiin paremmin mukaan shakkikerhojen peli-iltoihin. Tavallisimmin kerhojen anti jäsenilleen sekä muille kerhoissa kävijöille on kerran viikossa pidettävä pikapeli-ilta, johon vähän pelanneiden ja kelloon tottumattomien pelaajien on vaikea päästä luontevasti mukaan. Kerhoiltoja on kuitenkin käytännössä vaikea järjestää siten, että pelattaisiin säännöllisesti aloittelijoille ja heikoille pelaajille paremmin soveltuvilla pidemmillä miettimisajoilla puhumattakaan siitä, että kerhoiltojen puitteissa yritettäisiin järjestää koulutuksellisia teemailtoja. Vakiintuneiden jäsenten tottumus pikapeliin sekä usein vajaaseen pariin tuntiin rajoittuva peli-ilta tekevät rutiinien muuttamisen vaikeaksi, jolloin uusien (usein hitaiden ja heikkojen pelaajien) osallistumiskynnys peli-iltoihin pysyy korkeana.

Koulukerhoissa hoidetaan todennäköisesti luontevimmin nuorten pelaajien "peruskoulutus", johon tavallisissa kerhoissa ei läheskään aina ole edellytyksiä: sopivia vapaaehtoisia vetäjiä ei löydy riittävästi kerhon piiristä, shakkikoulutuksen järjestäminen tavallisen pikapeli-illan yhteydessä ei ole luontevaa, ja niin edelleen. Oman aloittelijaturnauksemme kytkemisessä valtakunnallisen liiton koulushakkivuoteen ei allekirjoittaneelle tullut toistaiseksi mieleen muuta luontevaa tapaa kuin se, että aloittelijaturnauksestamme tiedotetaan entiseen tapaan sähköpostitse koulukerhoissa pelaavien lasten vanhemmille. Aloittelijaturnaustemme osanottajista suurin osa onkin ollut koulukerhojen pelaajia. Kannamme oman kortemme kekoon parhaiten järjestämällä aloittelijaturnauksia edelleen vuoden 2011 aikana. Kerhomme aloittelijaturnaukset voidaan toki pitää edelleen kaikenikäisille avoinna, jolloin koululaispelaajat saavat hieman kokemusta myös vanhempia pelaajia vastaan pelaamisesta.

Toimintasuunnitelman muista kohdista mielenkiintoisin oli uusi seurajoukkueiden Suomen Cup, joka suunnitellaan käynnistettäväksi vuoden 2011 aikana. Alustavissa suunnitelmissa on lisenssivapaa, mutta selo- ja elokelpoinen kilpailu. Lisenssivapaudella voitaisiin saada joukkuekilpailuun mukaan esim. sellaisia vahvoja konkaripelaajia, jotka ovat eri syistä rajoittaneet pelaamistaan siten, etteivät halua osallistua muihin seloturnauksiin ja maksaa lisenssiä. Pelkkä kerhon jäsenyys riittäisi siihen, että tähän kilpailuun pääsisi mukaan pelaamaan. Kuitenkin kilpailun meneminen selolaskentaan saattaa aiheuttaa sen, että lisenssipakko voi tulla koskemaan tätäkin kilpailua ellei valtakunnallinen liitto vapauta sitä lisenssipakosta poikkeusluvalla. Kilpailun perustarkoituksena on saada koko maan kattava 64 kahdeksanjäsenisen joukkueen vuosittainen ja lähinnä kerhojen ykköspelaajille tarkoitettu pitkän pelin joukkuekilpailu, jonka alkuvaiheet olisivat alueellisesti arvottuja. Osanottomaksuksi on kaavailtu 40 euroa / joukkue.

Liiton talousarvion yhteydessä käytiin keskustelua liiton tarkoituksesta, joka on edistää shakin harrastusta. Tässä yhteydessä ehdotettiin luopumista viikonlopputurnausten ja nopean shakin turnausten laskentamaksuista. Tästä aiheutuva vaje liiton rahoitukseen saattaa kuitenkin aiheuttaa painetta nostaa lisenssimaksuja, joiden todettiin jo nyt olevan monen harrastajan kipurajalla. Lisähuolta aiheutti myös se, että Shakkikodin vuokraa ollaan nostamassa tuntuvasti. Selolaskentamaksujen poistamista päätettiin kuitenkin tutkia ja laatia vuodelle 2012 liitolle vaihtoehtoinen talousarvio, jossa laskentamaksujen poisto olisi ns. B-suunnitelmassa mukana. Vuoden 2011 talousarvio hyväksyttiin kuitenkin sellaisenaan eli toistaiseksi selolaskentamaksuja tullaan perimään selokelpoisista kilpailuista. Kerhojen jäsen- ja liittymismaksuihin ei tullut vuodelle 2011 korotuksia vaan ne säilyvät ennallaan.

Liiton hallitukseen tuli kokouksessa pari henkilömuutosta henkilövaalien jälkeen. Vanhoista erovuoroisista jäsenistä Pekka Sairanen ja Toivo Pudas valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Lauri Kangas (Vaasa) ja Jorma Markkula (Tampere).