Seuratoimintapäivän satoa

Suomen Shakkiliitto järjesti 6-tuntisen seuratoimintapäivän Shakkiareenalla 18.2.2017. Mukana oli kolmisenkymmentä edustajaa eri kerhoista.

Shakkikerhojen toimitsijat ja kouluttajat ovat usein itseoppineita, vaikka saatavilla olisi koulutusta ja valmennusta. Olympiakomitean edustaja kertoi heidän palveluistaan ja työkaluistaan, esimerkiksi oman seuran analyysista ja ohjaajakoulutuksesta. Hyvä muistutus oli: "Mainostakaa miten edullinen harrastus shakki on." Tero Salopää kirjoitti saman tien jutun Mitä shakinpeluu kerhossamme maksaa Turun Työväen Shakkikerhon blogiin.

Yhden shakkijuniorin äiti kertoi kokemuksistaan. Vanhemmat eivät mieluusti tuo lastaan shakkiturnaukseen, jossa saattaa joutua pelaamaan kymmeneen asti illalla. (Pitäisiköhän LauttSK:n viikonlopputurnauksessa marraskuussa 2017 pelata vain 4 kierrosta, siis jättää perjantai-illan kierros pois? Myös Tammer-Shakki järjestää piakkoin 4-kierroksisen viikonlopputurnauksen.) Mieleen jäi myös kommentti: "Ideoita on tarpeeksi, enää tarvitaan tekijöitä. Shakkitoiminnan mallia voisi ottaa esimerkiksi toisista Pohjoismaista."

Muutaman kerhon edustaja kertoi kerhonsa toiminnasta. Itse kerroin Lauttasaaren Shakkikerhon toiminnan vilkastumisesta viime 10 vuoden aikana. Mainostin muun muassa Nimenhuutoa, ystävyysotteluita, Fischerandomia ja "keksimäämme" inkrementtiaikatasoitusta.

Mieleen jääneitä kommentteja:

• Pieniä shakkikerhoja on liikaa! Kaikille shakkikerhoille ei riitä jäseniä ja varsinkaan aktiivisia vetäjiä. Pienimpien kannattaisi yhdistyä lähiseudun kerhojen kanssa.
  
• Shakkikerhot voisivat etsiä edullisia tai jopa ilmaisia pelitiloja lähiseudun kouluista, kirjastoista, kirkoista, työväentaloista.
  
• Nuori ei kehtaa kertoa kavereilleen pelaavansa shakkia, mutta työnhakija lisää mieluusti shakin ansioluetteloonsa.
  

Olin odottanut ohjelmaan merkittyä keskustelupaneelia, mutta koska esitykset venyivät (osin tietysti keskustelun takia), paneelia ei ehditty pitää lainkaan. Jatkoa luvattiin ensi syksylle. Ideoita paneelin keskustelunaiheiksi voi lähettää toiminnanjohtajalle Marko Tauriaiselle.

---

Päivän alussa ajattelin tyytyväisenä, että Lauttasaaren Shakkikerholla menee hyvin: järjestämme paljon tapahtumia, niihin tulee mukavasti osanottajia, ja jäseniäkin on tuplasti enemmän kuin 10 vuotta sitten. Olemme kasvaneet pienestä shakkikerhosta keskikokoiseksi.

Emme varsinaisesti mainosta shakinpeluuta, mutta olemme onnistuneet myymään ajatuksen matalakynnyksisestä shakkikerhostamme niille, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneet tulemaan shakkikerhoon. Luonnollinen seuraus on, että kerhomme kaikki jäsenet ovat yli 30-vuotiaita miehiä ja jäsenten keski-ikä on 50.

Päivän mittaan aloin ymmärtää, miten vaarallista on tuudittautua ajatukseen, että uudet pelaajat löytävät jatkossakin kerhoomme ja saamme tasaisin väliajoin uusia jäseniä entisten tilalle. Meidänkin pitäisi alkaa houkutella shakin pariin niitä, jotka eivät vielä ole oivaltaneet, että shakki voisi sopia heille.

Nuorisotoimintaa ei synny odottelemalla, että kerhohuoneelle tulisi shakinpeluusta kiinnostuneita opastettavia. Ensimmäiseksi pitäisi levittää tietoa shakista kouluihin, nuorisotiloihin ja -tapahtumiin; tätä kerhojen kannattaisi suunnitella ja alkaa tehdä yhdessä. Parhaita viestinviejiä olisivat tietysti toiset nuoret (meidän keski-ikäisten miesten sijasta). Nuorisotoiminnan aloittamiseen voisi jopa hakea seuratukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä joulukuussa.

Pitäisikö kerhojen profiloitua paremmin? On liian monta pikapelikerhoa, joissa hakataan kelloa viikoittain. Jotkin kerhot pelaavat vain joukkueturnauksissa, ja monesta tulee ajan kanssa seniorishakkikerho.

Kuka perustaisi ensimmäisen aloittelijoiden shakkikerhon, esimerkiksi Helsingin shakki 1525:n? Tai kerhon nettishakin pelaajille? Tai kerhon, joka pelaa kirjastossa tai puistossa tai muussa keskeisessä paikassa ja saa ohikulkijat kiinnostumaan? Lauttasaaren Shakkikerho voisi hyvinkin olla Helsinki International Chess Club.

Hyvä esimerkki kerhojen yhteistyöstä: päivän lopussa Henry Mannberg kutsui Lauttasaaren Shakkikerhon ystävyysotteluun Shakkikerho Remissin kerhoiltaan Koivukylässä. Alustava ajankohta on jokin torstai-ilta syksyllä. Pelimuoto voisi olla 2 peliä kääntövärein, miettimisaika 25'+05". Ottelu ilmestyy Nimenhuutoon, kunhan sovimme pelipäivän lähempänä syksyä.

Seuratoimintapäivä 18.2.2017

Suomen Shakkiliitto järjestää seuratoimintapäivän Shakkiareenalla lauantaina 18.2.2017. Tavoitteena on "osallistaa seuroja liiton toiminnan kehittämiseksi, jakaa hyödyllistä tietoa seurojen välillä ja löytää uusia tapoja yhdessä tekemiselle".

Tilaisuuteen pääsee kuuntelemaan ja keskustelemaan ilmoittautumalla 15.2.2017 mennessä.

Seurojen ääni -osuudessa on myös lyhyt esitys Lauttasaaren Shakkikerhon toiminnan vilkastumisesta. Taustaa saa monista blogijutuista, joita julkaisimme 2009–2010:

• Blogin tavoitteet
• Tiedotuksen kehittämisestä
• Edustusjoukkueiden kokoamisen käytännöt
• Nimenhuudon käytännöt
• Jäsenkyselyn yhteenveto
• SWOT-analyysi

Kerhojen kokouksen 2.11.2014 yhteenvetoa

Alla muutamia kiinnostavia päätöksiä, keskusteluja ja tietoiskuja Shakkiareenalla 2.11.2014 pidetystä Suomen Shakkiliiton kerhojen kokouksesta.

Turnaukset ja pelaaminen

Joukkueiden Suomen cupin tilalla pelataan vuonna 2015 nopean shakin liiga. Yksi syy cupin vähäiseen suosioon lienee, että kärkijoukkueita lukuun ottamatta muut varmasti laskeskelevat, kannattaako osallistua turnaukseen, jossa saattaa päästä pelaamaan vain yhden ottelun.

Liitto on Suomen Olympiakomitean jäsen, joten sitä koskevat antidopingsäännöt. Shakinpelaajia voidaan teoriassa tulla testaamaan milloin tahansa, ja testistä kieltäytyminen tarkoittaa kärähtämistä, josta seuraa yleensä kilpailukielto. Käytännössä testejä tehtäneen lähinnä SM-turnauksissa. Shakki on vakavaa urheilua.

Maailman shakkiliiton FIDEn uudet säännöt koskevat aina myös Suomea, joten jatkossakin on odotettavissa sääntöjä, jotka eivät aina tunnu järkeviltä Suomen oloissa. Lokakuussa tuli viimeisin, tällä kertaa lievennetty "kännykkäsääntö":

"Kilpailun erityismääräykset voivat sallia elektronisen kommunikaatiolaitteen säilyttämisen pelaajan laukussa, kunhan laite on täysin suljettu."

Aiempi sääntö kielsi ehdottomasti viestinten tuonnin pelisaliin. Kokous päätti, että Suomen kilpailumääräyksiin lisätään tuo lievennys, jotta sitä ei tarvitse lisätä kilpailujen erityismääräyksiin.

(Lisäys 3.11.: Suomen kilpailumääräyksissä on jo nyt lievennys, että viestimen ensimmäisestä ääntelystä saa varoituksen ja toisesta häviön.)

Ulkomaalaisjoukkueet saanevat osallistua joukkuepikashakin SM-kisoihin, mutta SM-mitalit jaetaan edelleen kotimaisten kerhojen joukkueille. Suunta on oikea: ei pidä rajoittaa pelaajien osallistumista turnauksiin.

Liiton talous

Shakkiareenalla on niin vähän tapahtumia, että sen vuokra alkaa olla liian iso menoerä suhteessa saatuun hyötyyn. Jotkut pohtivat, olisiko jossain päin Helsinkiä sittenkin parempi, edustavampi paikka Shakkiareenalle.

Pelaajalisenssien hintoja ei korotettu tänä vuonna. Yksi kokouksen osallistuja tosin vaati, että shakista pitäisi saada niin kiinnostavaa, että pelaajat mieluusti maksaisivat vaikka tuplahintaisen lisenssin. Neuvojia on aina enemmän kuin tekijöitä.

Liiton kotisivut ovat kuulemma taas vanhentuneet: ne ovat hitaat, ja sisällönhallinta on vaikeaa. Toivottavasti kukaan ei yritä myydä liitolle kallista ratkaisua, koska kotisivujen tekemiseen ja sisällönhallintaan on maailmanluokan ilmaisia työkaluja.

Pelottavin suunnitelma on liiton oma pelipalvelin. Jotkut ovat saaneet päähänsä, että verkossa pelaavat suomalaiset shakinharrastajat saataisiin houkuteltua uudelle kotimaiselle palvelimelle ja "hanke antaa mahdollisuuden mainostuloihin ja laajoihinkin osanottomaksuihin".

Liitto on varannut rahaa palvelimen rakentamisen suunnitteluun ja etsii ulkopuolista rahoitusta. Miten halvalla he kuvittelevat pystyttävänsä palvelun, ylläpitämään sitä ja tekemään siitä niin kiinnostavan, että pelaajat ryntäisivät sinne ilmaisilta pelipalvelimilta? Toivottavasti joku älyää lopettaa touhun, ennen kuin siihen on ehditty tuhlata isoja rahoja.

Kerhojen maraton 14.10.

Suomen Shakkiliiton kerhojen kokous pidettiin Shakkiareenalla 14.10.2012. Koska esityslistalla oli muun muassa pelaajalisenssien hintojen korotukset, varauduin jopa kolme tuntia kestävään kokoukseen.

Avauspuheenvuorot, muun muassa puheenjohtajan Panu Laineen FIDE-kuulumiset, viivästyttivät kokouksen avausta puolisen tuntia. Esityslistan seuraaviin pykäliin – läsnä olevien toteaminen, kokoustoimihenkilöiden valinta sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen – kului toiset puoli tuntia, kun alettiin vääntää tikusta asiaa: oliko kokous varmasti kutsuttu ajoissa.

Toinen tunti kului käsitellessä Helsingin Shakkiklubin kysymystä JSM-turnauksen oudoista erikoismääräyksistä. Keskustelu oli melko turhaa, koska HSK:n edustaja oli osittain ymmärtänyt erikoismääräykset väärin eikä myöskään ollut huomannut, että erikoismääräyksiä oli lievennetty jo lokakuun alussa:

"Ylemmässä joukkueessa ei voi käyttää varapelaajaa, jonka selo elokuun 2012 alussa oli yli 150 pistettä alempi kuin alle 130 km:n etäisyydellä pelaavalla alemman joukkueen pelaajalla. Rajoite ei koske tilannetta, jossa alempi joukkue pelaa 3. divisioonassa."

Kolmas tunti keskusteltiin toimintasuunnitelmasta. Joku otti asiakseen neuvoa hallituksen edustajia, miten toimintasuunnitelmassa pitäisi "fokusoida brändin markkinointiin". Kyseinen herra ei kuitenkaan ollut halukas hallitukseen, vaikka häntä erikseen pyydettiin.

Seuraavat puolitoista tuntia keskusteltiin talousarviosta. Hallitus oli ehdottanut, että nostetaan pelaajalisenssien hintoja – ensimmäisen kerran 10 vuoteen – noin 30 % ilman että juurikaan karsitaan menoja. Pitkällisten keskustelujen jälkeen tuli pari vastaehdotusta, joissa myös karsittaisiin menoja:

• Suunniteltuja projekteja (koulushakin, kerhotoiminnan ja nuorisovalmennuksen edistäminen).
  
• Joukkueiden EM-turnauksen ja olympialaisten matkakustannuksia (lisätään pelaajille omavastuu).
  
• JSM-turnauksen palkintoja ("ne menevät aina muutamalle kerholle").
  

Viimeiset puolitoista tuntia kului äänestykseen. Miksi muuten joku aina haluaa, että käytetään salaista lippuäänestystä? Koska paikalla on vain kerhojen edustajia, olisi rehtiä kertoa kantansa avoimesti, jotta kerhon jäsenten ei tarvitse arvuutella, mitä heidän edustajansa äänesti.

Kolmen äänestyksen jälkeen lisenssien hintoja päätettiin nostaa puolet hallituksen ehdotuksesta, joten ensi vuonna esimerkiksi A-lisenssi maksaa 70 euroa ja kerhot maksavat liitolle 7 euroa jäsenestä. Itse äänestin hallituksen esitystä (A-lisenssi 80 euroa) vastaan ja kannatin voittanutta ehdotusta, joka sai viimeisellä kierroksella 2/3 äänistä.

Kokous kesti tasan kuusi tuntia, jos mukaan lasketaan avauspuheenvuorot. Timo Munukan mukaan tämä oli pisin kerhojen kokous sitten vuoden 1993. Kerhojen edustajiksi taitavat valitettavasti pyrkiä sellaiset, jotka viihtyvät kokouksissa ja joita ei siitä syystä pitäisi päästää lainkaan kokoukseen – jaarittelemaan ja hidastamaan päätöksentekoa.

Keskustelu jatkunee Shakkifoorumilla.

Kerhojen kokouksen 30.10.2011 esityksiä

Sain kirjepostitse kutsun Suomen Shakkiliiton kerhojen kokoukseen 30.10.2011. Esityslistalla on kaksi kiinnostavaa esitystä:

• 6 a) Vahvistetaan kerhojen kokouksen 10.4.2011 päätös, jonka mukaan kerhojen kokousaineisto julkaistaan liiton Internet-sivulla ja sähköpostilla. Kirjallinen kutsu lähetetään vain pyynnöstä.
  
• 6 b) Ulkomaalaistyöryhmä esittää, että liigaseurat tekevät keskenään herrasmiessopimuksen ulkomaalaisten määrän rajoittamisesta kahteen.
  

Siis kokouskutsua ei voi lähettää sähköpostitse, ennen kuin kerhojen kokous toistamiseen päättää asiasta? Tällaisesta toimintaa hidastavasta byrokratiasta pitäisi päästä eroon. Vielä pari vuotta sitten kokouskutsu liitteineen lähetettiin sähköpostitse sekä julkaistiin liiton sivuilla ja edesmenneessä Shakkiblogissa.

SM-liigaseurat päättäkööt keskenään JSM-turnauksen ulkomaalaissäännöstä, mutta miksi ulkomaalaisten pelaajien määrää rajoitetaan myös divisioonissa, joissa ei pelata Suomen mestaruudesta?

Kun seuraava yli 1830-vahvuinen ulkomaalaispelaaja tulee käymään kerhollamme, meidän on kerrottava hänelle, että kerhoomme voi kyllä liittyä, mutta et sitten pääse pelaamaan JSM-turnauksen 2. tai 3. divisioonassa, koska kerhomme ykkös- ja kakkosjoukkueessa on jo yksi ulkomaalainen. Eikö kerhojen ja liiton tarkoitus ole edistää shakinpeluuta?

Kerhojen kokous 10.4.2011

Suomen Keskusshakkiliiton kerhojen kokous pidettiin Shakkikodissa 10.4.2011. Kokous kesti peräti 4 tuntia kolmen rönsyilevän keskustelun takia.

1. Toimintakertomus:

• Erkki Latvio ehdotti, että toimintakertomuksessa pitäisi kertoa myös liiton jäsenseurojen eli shakkikerhojen toiminnasta, koska ne järjestävät monenlaisia turnauksia ja muita tapahtumia.
• Toivo Pudas ehdotti, että kerhot lähettäisivät jatkossa jäsenluettelonsa lisäksi toimintakertomuksensa liitolle, jotta hyviä ideoita ja käytäntöjä voitaisiin kierrättää eri kerhoissa.
• Lisäksi keskusteltiin selolistan passiivisten pelaajien aktivoimisesta ja suositeltiin, että kerhot lähettäisivät vanhoille jäsenilleen esitteen kerhonsa nykyisestä toiminnasta ja Suomen Shakki -lehden näytenumeron, joita saa liitolta ilmaiseksi.

2. SM-kilpailujen määräysten muutosesitykset eli ketkä saavat pelata SM-kilpailussa?

• Varsinaisesta SM-kilpailusta halutaan vakiomuotoinen, suljettu kilpailu, jotta se houkuttelisi kärkipelaajat mukaan.
• Joukkueiden pikashakin SM-kilpailuihin voi jatkossa muodostaa joukkueen vapaasti – työpaikalta, koulusta, kavereista – mutta vain seurajoukkueet pääsevät pelaamaan mestaruusryhmään kilpailun 2. päivänä.
• Koululaisten henkilökohtaisessa SM-kilpailussa saavat pelata jatkossa kaikki enintään 20 vuotta kilpailuvuonna täyttävät, myös alle kouluikäiset. Tosin mestaruuden voi voittaa vain varsinaiset koululaiset.

3. Ulkomaalaisten pelaajien sallittu määrä JSM-joukkueissa:

• HSK ja Tammer-Shakki halusivat vähentää joukkueiden ulkomaalaiskiintiön yhteen nykyisestä kahdesta pelaajasta. Kaksi muuta SM-liigassa pelaavaa kerhoa kannatti esitystä, kun taas loput 8 kerhoa kannattivat nykyistä sääntöä.
• Esitykset tuntuivat itsekkäiltä: koska kerhot aikovat säästää rahojaan käyttämällä vain yhtä ulkomaalaista pelaajaa, ne haluaisivat estää muita kerhoja käyttämästä kahta. Joku mainitsikin, että kyse on "kilpavarustelun vähentämisestä".
• Koska ulkomaalaissääntöä on muutettu jo monta kertaa 2000-luvulla, lopulta hyväksyttiin hallituksen ehdotus: ensi kaudella pelataan nykyisellä säännöllä, mutta työryhmä valmistelee syksyn kerhojen kokoukseen ehdotuksen, joka toivottavasti tyydyttää SM-liigassa pelaavia niin, että sääntöä ei tarvitse muuttaa taas parin vuoden päästä.
• Minusta ulkomaalaisten pelaajien määrää ei pitäisi rajoittaa. Kerhossamme pelasi yksi ulkomaalaisvahvistus 2000-luvun alussa, tosin kerho ei koskaan avustanut häntä rahallisesti. Kerhon muutamat jäsenet tosin hyvää hyvyyttään majoittivat hänet ja taisivat tukea hänen matkakustannuksiaankin.

Kokoustauolla pidettiin kirjeshakin tuoreen maailmanmestarin Pertti Lehikoisen mitalikahvit. Pertti myös arpoi joukkueiden Suomen cupin 2. kierroksen parit: pelaamme vierasottelun Matinkylää vastaan lauantaina 14.5.

SKSL:n uudeksi nimeksi hyväksyttiin Suomen Shakkiliitto, jonka lyhenne lienee SSL.

Kerhojen kokous 31.10.2010

Suomen Keskusshakkiliiton jäsenkerhojen kokoukseen Shakkikodissa 31.10.2010 osallistui 25 henkeä, jotka edustivat 2 jäsenliittoa sekä 29 jäsenkerhoa. Paikalle oli tullut tällä kertaa aika hyvin edustajia myös maakunnista aina Oulua ja Raahea myöten.

Ensimmäinen varsinaista keskustelua aiheuttanut kysymys oli Suomen Keskusshakkiliiton (SKSL) nimen muuttaminen Suomen Shakkiliitoksi (SSL). Vaikka joissain puheenvuoroissa suhtauduttiin nimenmuutoksiin varauksellisesti, niin selvä enemmistö puhujista kannatti nimenmuutosta, joka hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Nimenmuutos vaatii vielä toisen sääntömääräisen asian vahvistavan liiton kokouksen.

Selolaskentasääntöjen muuttamisesta käytiin myös kohtalaisen vilkasta keskustelua. Ongelmaksi koettiin lähinnä se, että selolaskennan odotustuloksen maksimin nostaminen 0,85:sta 0,92:een tulee vaikuttamaan epäedullisesti vahvimpien pelaajien selolukuvahvuuteen. Tämän kompensoimiseksi kaikista pelatuista peleistä annetaan pelaajille pieni 0,1 pisteen bonus, jolla pyritään palkitsemaan pelaajia ahkeruudesta. Heikompien peruspelaajien selolukuun näillä muutoksilla ei ole suurta vaikutusta. Muutoksella pyritään pitämään selo- ja kansainvälinen elolaskenta mahdollisimman yhteneväisinä, vaikka tietyt kansalliset erityispiirteet säilyvät edelleen esimerkiksi laskentaturnausten kriteerien suhteen. Selotoimikunnan edustajat selvittivät asiaa perusteellisesti, minkä jälkeen muutokset hyväksyttiin tulemaan voimaan 1.1.2011 alkaen. Muutos tulee koskemaan myös vuoden vaihteessa pelattavaa Helsingin mestaruusturnausta. Sen sijaan ennen vuoden vaihdetta selolaskennassa mennään vielä vanhoilla laskentasäännöillä. Lisäksi todettiin, että selolaskennan paperilistaus oli käynyt tarpeettomaksi ja aiheutti vain turhia kuluja.

Toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011 keskusteltiin myös vilkkaasti. Koulushakin teemavuosisuunnitelma hyväksyttiin, ja projektia hoitaa liiton puolesta Kimmo Telenius. Koulukerhojen määrää ja yhteydenpitoa shakkikerhojen välillä pyritään lisäämään. Lisäksi on suunnitteilla alueellisten koululaiskisojen käynnistämistäminen shakkikoulupiirien mestaruuskilpailuna. LauttSK:n puolesta käytin tässä yhteydessä puheenvuoron myös aikuisaloittelijoiden puolesta ja siitä, miten aloittelijat saataisiin paremmin mukaan shakkikerhojen peli-iltoihin. Tavallisimmin kerhojen anti jäsenilleen sekä muille kerhoissa kävijöille on kerran viikossa pidettävä pikapeli-ilta, johon vähän pelanneiden ja kelloon tottumattomien pelaajien on vaikea päästä luontevasti mukaan. Kerhoiltoja on kuitenkin käytännössä vaikea järjestää siten, että pelattaisiin säännöllisesti aloittelijoille ja heikoille pelaajille paremmin soveltuvilla pidemmillä miettimisajoilla puhumattakaan siitä, että kerhoiltojen puitteissa yritettäisiin järjestää koulutuksellisia teemailtoja. Vakiintuneiden jäsenten tottumus pikapeliin sekä usein vajaaseen pariin tuntiin rajoittuva peli-ilta tekevät rutiinien muuttamisen vaikeaksi, jolloin uusien (usein hitaiden ja heikkojen pelaajien) osallistumiskynnys peli-iltoihin pysyy korkeana.

Koulukerhoissa hoidetaan todennäköisesti luontevimmin nuorten pelaajien "peruskoulutus", johon tavallisissa kerhoissa ei läheskään aina ole edellytyksiä: sopivia vapaaehtoisia vetäjiä ei löydy riittävästi kerhon piiristä, shakkikoulutuksen järjestäminen tavallisen pikapeli-illan yhteydessä ei ole luontevaa, ja niin edelleen. Oman aloittelijaturnauksemme kytkemisessä valtakunnallisen liiton koulushakkivuoteen ei allekirjoittaneelle tullut toistaiseksi mieleen muuta luontevaa tapaa kuin se, että aloittelijaturnauksestamme tiedotetaan entiseen tapaan sähköpostitse koulukerhoissa pelaavien lasten vanhemmille. Aloittelijaturnaustemme osanottajista suurin osa onkin ollut koulukerhojen pelaajia. Kannamme oman kortemme kekoon parhaiten järjestämällä aloittelijaturnauksia edelleen vuoden 2011 aikana. Kerhomme aloittelijaturnaukset voidaan toki pitää edelleen kaikenikäisille avoinna, jolloin koululaispelaajat saavat hieman kokemusta myös vanhempia pelaajia vastaan pelaamisesta.

Toimintasuunnitelman muista kohdista mielenkiintoisin oli uusi seurajoukkueiden Suomen Cup, joka suunnitellaan käynnistettäväksi vuoden 2011 aikana. Alustavissa suunnitelmissa on lisenssivapaa, mutta selo- ja elokelpoinen kilpailu. Lisenssivapaudella voitaisiin saada joukkuekilpailuun mukaan esim. sellaisia vahvoja konkaripelaajia, jotka ovat eri syistä rajoittaneet pelaamistaan siten, etteivät halua osallistua muihin seloturnauksiin ja maksaa lisenssiä. Pelkkä kerhon jäsenyys riittäisi siihen, että tähän kilpailuun pääsisi mukaan pelaamaan. Kuitenkin kilpailun meneminen selolaskentaan saattaa aiheuttaa sen, että lisenssipakko voi tulla koskemaan tätäkin kilpailua ellei valtakunnallinen liitto vapauta sitä lisenssipakosta poikkeusluvalla. Kilpailun perustarkoituksena on saada koko maan kattava 64 kahdeksanjäsenisen joukkueen vuosittainen ja lähinnä kerhojen ykköspelaajille tarkoitettu pitkän pelin joukkuekilpailu, jonka alkuvaiheet olisivat alueellisesti arvottuja. Osanottomaksuksi on kaavailtu 40 euroa / joukkue.

Liiton talousarvion yhteydessä käytiin keskustelua liiton tarkoituksesta, joka on edistää shakin harrastusta. Tässä yhteydessä ehdotettiin luopumista viikonlopputurnausten ja nopean shakin turnausten laskentamaksuista. Tästä aiheutuva vaje liiton rahoitukseen saattaa kuitenkin aiheuttaa painetta nostaa lisenssimaksuja, joiden todettiin jo nyt olevan monen harrastajan kipurajalla. Lisähuolta aiheutti myös se, että Shakkikodin vuokraa ollaan nostamassa tuntuvasti. Selolaskentamaksujen poistamista päätettiin kuitenkin tutkia ja laatia vuodelle 2012 liitolle vaihtoehtoinen talousarvio, jossa laskentamaksujen poisto olisi ns. B-suunnitelmassa mukana. Vuoden 2011 talousarvio hyväksyttiin kuitenkin sellaisenaan eli toistaiseksi selolaskentamaksuja tullaan perimään selokelpoisista kilpailuista. Kerhojen jäsen- ja liittymismaksuihin ei tullut vuodelle 2011 korotuksia vaan ne säilyvät ennallaan.

Liiton hallitukseen tuli kokouksessa pari henkilömuutosta henkilövaalien jälkeen. Vanhoista erovuoroisista jäsenistä Pekka Sairanen ja Toivo Pudas valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Lauri Kangas (Vaasa) ja Jorma Markkula (Tampere).

SKSL:n kerhojen kokous 11.4.

Suomen Keskusshakkiliiton kerhojen kokous pidettiin Shakkikodissa 11.4.2010. Osallistujia oli vähemmän kuin miesmuistiin – 18 henkeä, jotka edustivat 13 eri kerhoa – koska esityslistalta puuttuivat suuria tunteita herättävät aiheet. Kokouksessa oli mukana ensimmäistä kertaa kaksi lauttasaarelaista: minä kerhomme edustajana, Tommi Laaksovuori SKSL:n hallituksen jäsenenä.

SKSL:n toimintakertomuksessa 2009 oli taas yksi epäsuora maininta kerhomme aktiivisuudesta: Mikko Markkula piti viime vuonna neljä shakkitoimitsijakoulutusta, joista eniten osallistujia (13) oli Lauttasaaressa helmikuussa 2009.

Toiminta- ja tilikertomus eivät juuri herättäneet keskustelua, mutta selolaskentasääntöjen muutosesitystä puitiin niidenkin edestä, kuten oli puitu jo Shakkiblogissa muutaman päivän ajan:

• Odotustuloksen maksimi haluttiin nostaa 0.85:stä 0.92:een, joka vastaa 400 pisteen seloeroa. Kuulostaa sopivalta, mutta minusta olisi tärkeämpää varmistaa, esimerkiksi tasaselojärjestelmällä, että noin eritasoiset pelaajat eivät edes joutuisi pelaamaan keskenään.
• Muutoksen korvaukseksi ja pelaajien aktivoimiseksi pelaajat saisivat 0.1 selopisteen bonuksen jokaisesta pelaamastaan pelistä. Joku laski, että jos bonussääntö olisi tehty vuosikymmeniä sitten, yli 3000 selopelin Esa Auvisen selo olisi nyt 300 pistettä korkeampi. Ei olisi, koska 5 kierroksen turnauksesta saisi 0.5 bonuspistettä, joka pyöristäisi seloluvun ylöspäin keskimäärin joka toinen kerta. Eikä Auvisen seloluku olisi noussut edes 150 pistettä, koska bonuksilla saatujen selopisteiden takia myös hänen odotustuloksensa olisi noussut.

Kokous ei hyväksynyt esitystä, koska ei ymmärtänyt, miten paljon ehdotettu muutos vaikuttaisi seloihin. Toivottavasti vastaavissa esityksissä on jatkossa mukana perustelu, miksi muutos ylipäätään halutaan tehdä; muutoksen yksiselitteinen kuvaus, jotta ei tarvitse arvailla, mitä oikeasti tarkoitetaan; ja konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään muutoksen seuraukset.

Varsinaisten asioiden jälkeen keskusteltiin vielä hetki ikuisuusaiheista, kuten miksi turnaustuloksia ei saada nopeammin SKSL:n kotisivuille. Vastaukset käsittelivät muun muassa seuraavia aiheita:

• Tänä vuonna julkaistaan SKSL:n uudet kotisivut, joita pitäisi olla helpompi päivittää kuin nykyisiä.
• Tiettyjen kerhojen yhdyshenkilöt eivät lähetä JSM-otteluiden tuloksia ajoissa tai yksiselitteisesti ("M. Virtanen" ei riitä kaikissa kerhoissa) taikka helposti käsiteltävässä muodossa (ei liitetiedostoja!) tulospalveluun.
• Kenen pitäisi lähettää JSM-tulokset, kun "kotijoukkue" joutuu matkustamaan toiselle paikkakunnalle? Järjenkäyttö on sallittua: tulokset saisi lähettää joku pelipaikkakunnalla asuva, jotta matkustavien ei tarvitse huolehtia tuloksista.

Kerhotoimintaprojekti

Suomen Keskusshakkiliitolta tuli sähköpostitiedote shakkikerhojen vetäjille. Kerhokilpailun tulosten lisäksi mukana oli Jukka Tolkin vetämän Kerhotoimintaprojektin 2008–2009 loppuraportti. Projekti kartoitti shakkikerhojen nykytilaa sekä ehdotti niille suosituksia ja toimintamalleja.

Raportin alku iski suoraan asiaan: "Useissa kerhoissa toimii vuosikausia toiminut ikääntynyt ja kaavoihinsa kangistunut hallitus. Hallitukseen tulisi valita nuorta polvea uudistustoimintaan ja jatkuvuuden säilyttämiseksi." Totta. Meidänkin kerhomme hallituksen jäsenten keski-ikä kasvoi 10 vuodessa suunnilleen 10 vuodella, kunnes viime vuonna saimme mukaan kaksi "nuoren polven" edustajaa, joiden ansiosta toimintaa alettiin kehittää. Kysymys tietysti on, miten houkutella uusia ja innokkaita toimijoita kerhoon ja vieläpä hallitukseen.

Raportti suosittelee kerhojen hallituksiin nuorisotoimen vastaavaa. Aloittelijatoiminnan vastaava kuulostaisi paremmalta. Järjestämäämme aloittelijatoimintaan on nuorten lisäksi osallistunut myös aikuisia, jotka eivät ole aiemmin pelanneet turnauksissa eivätkä käyneet shakkikerhoissa. Toivottavasti muutkaan kerhot eivät rajoitu kouluikäisten nuorisotoimintaan. Moni muuttaa opiskelujen tai työn perässä toiselle paikkakunnalle ja saattaa etsiä uusia harrastuksia. Varsinkin pääkaupunkiseudulle tulee myös paljon maahanmuuttajia, joiden joukossa on varmasti shakinpelaajia.

Tästä päästäänkin kerhon markkinointiin ja tiedottamiseen. Raportti ehdottaa: "Kotisivujen ylläpitäjän vakanssi pitäisi perustaa – – Ajan tasalla olevat ja näyttävät kotisivut ovat välttämätön foorumi seuran sisäiselle informaatiolle ja toimivat seuratoiminnan näyteikkunana ulospäin."

Ei kai "näyttävillä kotisivuilla" tarkoiteta hienoa ulkoasua? Ainakin minusta ajankohtainen sisältö on tärkeintä. Blogi tekee ulkoasun automaattisesti, joten siitä ei tarvitse välittää. Kotisivujen sijaan kannattaisi puhua laajemmin kerhon tiedottamisesta, kuten SKSL:n toimintasuunnitelmassa 2010 lukee: "Kehitetään liiton tiedotusta siten, että sähköposti, kerhotiedote, www-sivut, keskustelufoorumi ja Suomen Shakki muodostavat luontevan kokonaisuuden."

Samalla tavoin myös meidän kerhomme "tiedottajien" tehtävänä on käyttää luontevasti kaikkia tiedotuskanavia: blogia, sähköpostia, Nimenhuutoa. Eikä meillä ole vain yhtä "kotisivujen ylläpitäjää", vaan tällä hetkellä kuusi blogistia sekä turnaussihteerit ja edustusjoukkueiden kapteenit, jotka lähettävät sähköpostia ja ylläpitävät ilmoittautumisia Nimenhuudossa. Lisäksi olemme vieneet aloittelijaturnaustemme mainoksia lähikirjastojen ja -kauppojen ilmoitustauluille sekä lähettäneet niitä verkkolehtien toimintapalstoille.

Toivottavasti Kerhotoimintaprojektin loppuraportti julkaistaan myös SKSL:n kotisivuilla, jotta siitä voidaan keskustella Shakkiblogissa. Muuten ehdotukset jäävät helposti kerhojen vetäjien sähköpostilaatikoihin.

Kunniamaininta lisenssikilpailussa

Lisää ilotulitusta vuoden alkuun!

Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) järjesti vuonna 2009 kilpailun shakkikerhoille lisenssipelaajien määrän lisäämiseksi. Uusiksi lisenssipelaajiksi hyväksyttiin ne, joilla ei ollut ollut A-lisenssiä viime viiden vuoden aikana.

SKSL:n puheenjohtaja Tuomo Halmeenmäki julisti tulokset Shakkiblogissa:

"Vahvistettiin kerhokilpailun 2009 tulokset: parhaat seurat olivat TampY, Int, RampKa ja KSHB, joissa suhteellinen lisenssimäärien kasvu oli suurin – lukumääräisesti eniten lisenssejä hankkivat JärvSK, I-HSK, LauttSK ja TammerSh."

Suhteelliset voittajat olivat siis kaikista pienimmät kerhot, joilla on nyt tammikuussa yhteensä vain kolme A-lisenssipelaajaa. Lukumäärälliset voittajat Järvenpään Shakkikerho, Itä-Helsingin Shakkikerho, Lauttasaaren Shakkikerho ja Tammer-Shakki saivat kukin hankittua 5–6 uutta A-lisenssipelaajaa.

Kerhossamme oli vuoden 2009 lopussa 18 A-lisenssipelaajaa, joten kasvu edellisvuoden 13 lisenssipelaajasta oli huimat 38 %. Tänä vuonna on tarkoitus kasvaa edelleen: aktivoida muutama vanha pelaaja ja saada innostettua muutama uusi pelaaja mukaan toimintaan. Onneksi kasvu ruokkii itseään: mitä enemmän pelaajia käy tapahtumissamme, sitä varmemmin he tulevat uudestaan.

Kannattaa muistaa, että kun hankkii A-lisenssin tammikuussa, ehtii saada vuoden ensimmäisen Suomen Shakin numeron.

Päivitys 9.2.2010: Kerhokilpailun tulokset SKSL:n sivuilla.

Kerhojen kokous 22.11.2009

Kyseessä on siis Suomen Keskusshakkiliiton, johon kaikki suomalaiset shakkikerhot kuuluvat, syyskokous. Kerhoja oli tällä kertaa edustettuina 22, mukana oli myös liiton toimihenkilöitä, sekä jäsenseurojen edustajat. Asioista päätettäessä, jokaisella kerholla on ääniä jäsenmääränsä mukaan. Asialistan ja luultavasti myös pöytäkirjankin voi lukea liiton sivuilta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/. Tässä kuitenkin vähän omia tunnelmiani kokouksen tiimoilta. Sain edustaa siellä Lauttasaaren shakkikerhoa. Huomio kuitenkin lukiessasi, että kokouksessa käsiteltiin lukuisia asioita. Tähän olen kirjoittanut vain omista kysymyksistäni joita olen pohtinut ja niihin saamistani vastauksista.

Kilpailu on kovaa

Olen ollut huolissani shakin suosion kehityksestä. Tämä mielestäni loistava lautapeli on jostain syystä menettänyt pelaajia ja näkyvyyttään maassamme. Tuoreena esimerkkinä tästä harmillisesta trendistä on Helsingin Sanomat, joka on ilmoittanut poistavansa shakkipalstan lehdestään. Olikin ilo huomata että kokouksessa riitti intoa torjua tätä taantumaa ja tuoda shakkia suuren yleisön tietoon. Shakilla kuten muillakin lautapeleillä ei ole helppoa nykyään. Vapaa-ajastamme kilpaillaan yhä kiivaammin. Tietokone- ja nettipelit kasvattavat suosiotaan. Kaupalliset tahot tietenkin mainostavat näitä vaihtoehtoja erittäin voimakkaasti. Muita ”kilpailijoita” voisi olla pokeri ja ns. extreme lajit. Onkin vaikeaa kilpailla ja tuoda omaa vaihtoehtoamme esiin kun ihmisten vapaa-ajalla tehdään yhä enemmän rahaa. Onneksi tilanne on myös valoisa. Meillä on valtavan hyvä ”tuote”. Shakin hyvistä ominaisuuksista, ei ole kenelläkään epäilystä. Olisikin tärkeää saada shakki jälleen kiinnostavaksi medialle ja sitä kautta voitaisiin saada uusia harrastajia.

Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Keskusshakkiliiton toiminta suunnitelmassa 2010, onkin otettu huomioon shakin näkyvyyden lisääminen yhteiskunnassamme. Tärkeimpiä tavoitteita on lisenssipelaajien ja turnausten osanottokertojen määrän kasvu. Visiona on saada 1500 lisenssipelaajaa vuoteen 2012 mennessä. Myös nuoriso- ja valmennustoimintaan halutaan panostaa. Nuorissa pelaajissa on shakin tulevaisuus. Mielestäni emme saa hukata näkyä shakin kasvusta ja kirkkaasta tulevaisuudesta, joka on lajille täysin mahdollista. Näillä tavoitteilla voimme ponnistella sitä kohti. Oli myös hienoa huomata että toimintasuunnitelmaan kuuluu yhteiskuntavastuullisia projekteja. Käynnistetään Shakkijumppa – aivojen toimintakyky kuntoon shakin avulla -projekti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Projektin avulla ehkäistään mielenterveyden ongelmia ja edistetään ikääntyvien ja ikääntyneiden hyvinvointia.

Vastuullinen tehtävä

Suurin yllätys kokouksessa minulle, tuli sen lopussa. Suomen keskusshakkiliiton uusi hallitus 2010-2011 valittiin ja minut valittiin yhdeksi jäseneksi tähän hallitukseen. Tartun haasteeseen mielenkiinnolla. Toivon että voin edustaa nuorempaa polvea shakin pelaajissa. Ehkä myös jakamaan kokemuksia, joita meillä Lauttasaaressa on ollut aloittelijatyössä, sekä tiedottamisessa. Kiitänkin kaikkia Lauttasaaren kerholaisia siitä, että olette ottaneet minut hyvin vastaan ja antaneet vastuuta kerhossa, sekä sen hallituksessa. Näillä eväillä uskalsin ottaa tehtävän vastaan.

SKSL:n Kerhojen kokous 29.3 Shakkikodissa

Kävin edustamassa Lauttasaaren shakkikerhoa eilisessä SKSL:n kerhojen kokouksessa Shakkikodissa. Paikalle oli saapunut arviolta kolmisenkymmentä kerhojen ja liittojen edustajaa.

Kokous alkoi muodollisuuksien jälkeen liiton vuoden 2008 toimintakertomuksen ja tilikertomuksen esittelyllä. Vuoden aikana pelattujen selopelien määrä oli hivenen kasvanut edellisvuodesta. Kuitenkin lisenssinhaltijoiden määrä oli edelleen lievässä laskussa (-07 1370, -08 1297), joten myös liiton tulot olivat laskeneet ja budjetti hieman miinuksella. Kokouksessa käytiinkin keskustelua, kuinka niukkuuden kierteestä päästään irti. Päävaihtoehtoina tuli esille kulujen karsiminen erityisesti edustusjoukkueiden osalta tai lisenssimaksujen nosto (60->80e ...). Myös yrityssponsorointia mietittiin ja tätä mahdollisuutta tullaan tutkimaan tarkemmin. Ehkäpä uudistunut Suomen shakki ja vuonna 2009 päivitettävät SKSL:n sivut edesauttavat tätäkin. Eräs selkeä uusi avaus vuodelle 2009 tuntuivat olevan koulukerhot ja kerhovalmentajakoulutus.

Kokouksessa päätettäviä asioita olivat uusi joukkuelisenssi, jossa 3-divisioonassa pelaavat joukkueet voivat hankkia joukkuekohtaisen lisenssin peleihin. Lisäksi kilpailumääräyksiin esitettiin pienehköjä muutoksia. Jorma Pitkäselle esitettiin tehtävämestarin arvon myöntämistä. Kahdesta ensimmäisesta kohdasta esitettiin monenlaisia argumentteja, mutta ehdotukset kuitenkin hyväksyttiin äänestämättä. Muutokset koettiin siis pääosin positiivisiksi.

Muissa asioissa pidettiin monta puheenvuoroa. Shakkikustannus esitteli uudistunutta Suomen shakkia ja sitä kiiteltiin paljon. Ylijäämäkappaleita annettiin seuroille esim. kirjastoihin ja kouluille jaettavaksi. Kalle Kiikin pitämää ICC:ssä tapahtuvaa nuorten nettivalmennusta esiteltiin myös. Valmennus on tarkoitettu ensi sijassa alle 20-vuotiaille, mutta myös vanhemmille. Uusi ”kausi” on taas alkamassa jolloin valmennukseen on mahdollista päästä mukaan. Ansiomerkeistä keskusteltiin pitkään. Liitto ilmeisesti jakaisi mielellään enemmän prenikoita kuin tällä hetkellä kunhan niitä vaan haettaisiin aktiivisesti kerhojen taholta. Markkula piti puheenvuoron uudesta FIDE:n nollatoleranssipolitiikasta turnauspeleistä myöhästymisestä. Tämä tullaan korvaamaan SKSL:n säännöissä syksyllä jollakin tavallisille tuuppareille paremmin soveltuvalla minuuttimäärällä. Nopean shakin festivaalia (http://www.shakki.net/nopeasm2009/ 21-24.5) mainostettiin myös.

Summa summarum, kokous eteni varsin positiivisella perusvireellä. Asiat olivat selkeästi esiteltyjä ja argumentit perusteltuja. En ole aiemmin kerhojen kokouksessa ollut, mutta huhujen perusteella takavuosina on kokouksessa ollut hieman kitkerämpääkin ilmapiiriä. Näillä eväillä siis eteenpäin.

SKSL:n kerhojen kokous 29.3.: muutosesityksiä

Suomen Keskusshakkiliiton kerhojen kokouksen 29.3. asialistalla on pari kiinnostavaa ehdotusta, jotka varmaan synnyttävät keskustelua Shakkiblogissa.

Kerhoamme edustaa kokouksessa sihteeri Matti Varjokallio. Kommentoikaa alla olevia ehdotuksia, jos haluatte evästää Mattia.

Uusi JSM-joukkuelisenssi

SKSL:n hallituksen ehdotus:

JSM-kaudella 2009—2010 kokeillaan 3. divisioonassa uutta joukkuelisenssiä, joka oikeuttaa seuran kenen tahansa jäsenen pelaamaan joukkueessa, kunhan noudatetaan muita JSM-määräyksiä (esimerkiksi joukkueessa ei saa pelata, jos on vahvempi kuin kukaan vakiokokoonpanoon nimetyistä; kauden aikana ei myöskään saa pelata eri kerhojen joukkueissa). Kaikki pelaajat eivät siis tarvitse henkilökohtaista lisenssiä, jos joukkue on hankkinut uuden joukkuelisenssin, joka maksaa 50 euroa joukkueelta.

Uusi joukkuelisenssi voi sopia isohkoille kerhoille, joiden joukkueissa pelaa kauden aikana useita pelaajia, joilla ei ole koko vuoden kattavaa A-lisenssiä. Jos on todennäköistä, että joukkueeseen tarvitaan kauden aikana vähintään kolme A-lisenssitöntä pelaajaa, kannattaa harkita uutta JSM-joukkuelisenssiä. Pieni byrokraattinen ongelma voi tulla siitä, että uuden joukkuelisenssin maksaa kerho, kun taas pelaajat ovat yleensä maksaneet itse perinteiset joukkuelisenssinsä — ainakin Lauttasaaressa.

Kakkosjoukkueessamme, joka pelaa 3. divisioonassa (unohdetaan ykkösjoukkueen kausi 2007—2008), on JSM-kauden aikana pelannut yleensä vain pari A-lisenssitöntä pelaajaa. Uusi joukkuelisenssi ei siis tunnu tarpeelliselta kerhollemme, mutta periaatteesta kannatan kaikkia uudistuksia, joilla voidaan saada lisää pelaajia mukaan turnauksiin.

SKSL:n toimintakertomuksen mukaan pelaajalisenssejä oli voimassa vuonna 2008 seuraavasti: A-lisenssejä 1135 (1209 vuonna 2007), B- eli perhelisenssejä 51 (54) ja joukkuelisenssejä 97 (110). Lehmän häntä jatkuu.

Muutos kilpailumääräyksiin

Shakkituomaritoimikunnan ehdotus:

Kilpailun järjestäjän on nimettävä vähintään yksi pätevä turnausjohtaja ja yksi pätevä shakkitoimitsija.

Vanhojen määräysten mukaan tarvittiin turnausjohtajan lisäksi 3-henkinen kilpailutoimikunta, jossa oli oltava yksi pätevä turnausjohtaja ja kaksi shakkitoimitsijaa. Aika yliampuvaa pieniin turnauksiin, eikä määräystä aina ole noudatettukaan.

Lauttasaaren Shakkikerhon järjestämässä nopean shakin seloturnauksessa Shakkikodissa 28.3. on pätevän turnausjohtajan lisäksi 2—3 shakkitoimitsijaa, joista yksikään ei ole pätevä turnausjohtaja. Kannatamme siis uutta muutosehdotusta noudattamalla uutta määräystä jo etukäteen.

Muistakaa ilmoittautua seloturnaukseemme viimeistään 25.3.