Shakkisiirtojen oppiminen
Tätä tuskin kykenen eli pystynen millään palauttamaan mieleen millään tarkkuudella. Ensimmäiset muistikuvani shakin pelaamisesta ovat vuosilta 1968–1972 eli 10–14-vuoden ikäisenä, sillä kävin muistaakseni tuolloin Matinkylän Shakkikerhon peli-illoissa puolen tusinaa (?) kertaa noina aikoina eli kun asuin Tapiolassa (ajoin bussilla Matinkylään tätini luokse ja siirryin sieltä kävellen silloiseen kerhon pelitilaan).
Seurasin MM-ottelua Spasski–Fischer hyvinkin tarkkaan vuonna 1972 – telttailimme tätini ja hänen miehensä kanssa silloisella Hirsalan leirintäalueella, ja kävin pelejä läpi teltassa itsekseni. Leikkasin kaikkien pelien siirrot Helsingin Sanomista talteen ja kävin niitä läpi uudelleen ja uudelleen kymmeniä kertoja. Näitä ja muita HS:n shakkisivustolla julkaistujen pelien leikkeitä minulla oli jossain vaiheessa sadoittain jaoteltuna avausten mukaisiin itse tehtyihin paperisiin säilytyslokerikkoihin, eli niittasin kaksi A5-kokoista ruutupaperia eräänlaiseksi säilytystaskuksi, johon keräsin leikkeet. Olen itsetuhoisesti hävittänyt kaikki nämä nuoruusaikojeni harrasteen dokumentit, mitä nykyään suren.
Kuinka usein pelaat shakkia
Nykyään vierailen pari kertaa viikossa ICC:ssä, lähinnä saunakaljoittelun jälkeen. Tällöin häviän ensin monta kertaa helposti kelle tahansa aloittelijalle, kunnes siitä sisuuntuneena pieksän kohta mestariehdokastason pelaajan... Keskittyminen on shakin ydinjuttu.
Kerhossa en ehdi käymään kuin SM-pelejä pelaamassa ehkä 3 kertaa kaudessa. Joukkueblixteihin pyrin osallistumaan aina, jos ei muuta mielenkiintoisempaa ole meneillään, mitä nykyään valitettavasti sekä taijin että kemian alan kongressien muodossa monesti tapahtuu.
Shakkikerhoon liittyminen
Kun muutimme Leppävaaran Perkkaalle vuonna 1972, olin vuoden ymmälläni että mitä tehdä shakin suhteen. Näin unta shakkikerhoista, ja lopulta liityin lähimpään Laajalahden Shakkikerhoon, joka oli perustettu 1958, omana syntymävuonnani. Pelasin tuossa hieman heppoisessa porukassa aina vuoteen 1990 asti, jolloin muutin Iivisniemeen ja liityin kerhoon ES-78.
Saavutukset shakissa
Siis mitkä? Onhan minulla neljä hienoa kiertopokaalia Laajalahden Shakkikerhosta, voittoja 5 + 5 min. blixtistä, 15 + 15 min. pelistä ja normaalista pitkästä pelistä. Ne koristavat kirjahyllyni ylintä tasoa. Ne ovat herättäneet huomiota joissain tuttavissamme, vaikka eivät mitään suuria saavutuksia edustakaan.
Paras peli
Paras pelini taitaa olla hyvin kaukaa 80-luvulta turnauspelieni alkuvaiheiden ajoilta, kun pelasin oikeaoppisen uhrauspelin mustilla. Uhrasin avauksessa neljä (4) sotilasta ja sain massiivisen voittoaseman, jonka jopa onnistuin viemään voittoon saakka; harvinaista herkkuja myöhempien aikojeni tulppailujen runsaslukuisessa joukossa.
Makea voitto
Vein mustilla kivimuuripuolustukseni mattiin saakka joukkueblixteissä Tomi Nybäckiä vastaan vähän ennen kun hän nousi eliittiin. Tomin kunniaksi on sanottava, että hän otti tästä häviöstä tehokkaasti opikseen. Olen hävinnyt tämän jälkeen hänelle liki kymmenen kertaa kivimuuriyritelmilläni sekä mustilla että valkeilla. Kyllä mestari Tomi osaa!
Onnekas voitto
Näitä on useita. Siis aivan liian moni virallinen voittoni onkin ollut vastustajan hetkellisen sekoilun seuraus. Kerran Harri Laaksoa vastaan pelatessani olin totaalisessa häviöasemassa, eli hänellä oli käytettävänään puolen tusinaa shakkausoptiota, joista jokainen olisi voittanut suoraan, mutta hänpä valitsi seitsemännen, ovelan ja kauniin näköisen shakkaamattoman siirron, joka salli minun tehdä tornilla takarivin matin.
Katkera tappio
Ja jälleen tämä luokka on hävettävän runsas. Siis olen onnistunut häviämään kymmeniä voittoasemia jonkin sortin mielenhäiriön – haamuisten näkyjen – seurauksena. Te selväjärkiset olisitte helposti vieneet nämä pelit voittoon.
Pahin munaus
Tämä on helpoin kysymys. Jouni Yrjölä ehdotti minulle tasapeliä eräässä JSM-ottelussa, mutta en ottanut sitä vastaan. Niinpä.
Unohtumaton shakkikokemus
Eräässä joukkueblixtissä pelasi viereisellä vastakkaisella pöydällä joku muun kuin Suomen kansalainen, naispuolinen sellainen, ja hänellä oli helteisen sään takia melkoisen avara kaula-aukko minihameesta puhumattakaan... Siis hän pelasi todella vahvasti ja ihailin hänen, öö, pelinvientiään. Komea matti siitä tuli! En nyt pysty millään palauttaman mieleen, miten omassa pelissäni kävi. Eipä sillä ole väliäkään. Kukaan ei sitä kysele.
Arvokkaimmat päänahat
No toki Tomi Nybäck. Pari virolaista SM:ää blixteissä. Kaikki merkittävät voitot ovat blixteistä. Pitkässä pelissä en juuri ole kunnostautunut, muutamaa mestariehdokasta lukuun ottamatta.
Avausvalikoima
Tšigorin, kivimuuri, Nimzowitch, sekavat yritelmät, Lontoo.
Pelityyli
Mustilla pelaan lujia puolustussiirtoja sekä hyökkään asemallisesti ja valkeilla pelaan sekavasti eli monesti liian optimistisesti.
Miettimisaika
Ennen vanhaan 5 + 5 min., nykyään ehkäpä Fischer-inkrementti pitkässä pelissä – vanhemmiten hidastuu, vaikka kokemus karttuu.
Shakkimotto
Odota! Anna vastustajalle aikaa erehtyä!
Shakki-idolit
Morphy, Fischer, Tal.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti