Joukkuepikashakin SM Porissa 5.–6.8.2017
Kerhon ykkösjoukkue pelasi tällä kertaa kokoonpanolla
- Seppo Aakio (2222)
- Markku Henttinen (2109)
- Juhani Lehti (2112)
- Ilkka Saren (2132)
Seniori 65 -joukkuetta ei nyt saatu kokoon puolustamaan viimevuotista SM-kultaa, kun Hurmeen Harri oli estynyt samaan aikaan järjestettävän kv. tehtäväshakkikongressin takia. Harmi.
Uudet säännöt taisi olla se suurin juttu, mikä puhutti ja raivostuttikin pelaajia Porissa. Nappuloiden vääränlainen korjailu ja koskettelu, kahdella kädellä pelaaminen ja väärä korotus oli nyt ensimmäistä kertaa sanktioitu niin, että jos teki pienenkin virheen, niin se oli heti nolla sarakkeeseen ja peli saman tien hävitty! Tosi raakaa. Varsinkin kun vuosikymmeniä on ollut käytössä lievemmät sanktiot... Näin tämä pieneltä tuntuva, sinänsä kannatettava ja hyvä muutos, rankaisi eniten kaikkein rutinoiduimpia pelaajia (erityisesti vanhoja sellaisia), joiden "hioutuneet siirtotekniikat" johtivat nyt katastrofiin.
Allekirjoittanut kärsi eniten, hävisin lauantain 4 viimeistä peliäni (!), niin että ensin meni 2 ylivoimaista voittoasemaa ja aikaetua vastustajan yhden nappulan hipaisemiseen ja sen kaatumiseen, ja sitten perään sitä seuranneen järkytyksen kourissa hävisin loputkin 2 aivan tasavoimaista peliä ajalla, kun yritin käsi täristen siirtää niin, etten vaan tekisi jälleen samaa virhettä... Kaikki muutkin joukkueemme jäsenet kärsivät pistemenetyksiä uusien sanktioiden takia. Mutta niin varmaan vastustajillakin kävi. Eli ei auta kuin sopeutua, on alettava opettelemaan uudenlainen rauhallinen siirtotekniikka.
Mutta itse kisaan. Jäimme lauantaina finaalipaikasta vain pari pistettä, voi sanoa että juuri allekirjoittaneen em. tekniikkamokailun takia. Kuudes sija ja paikka 1. sijoitusryhmään. Sunnuntaiaamulla olikin sitten heti ensimmäisenä vuorossa kerhon ykkös- ja kakkosjoukkueiden sisäinen "Derby", joka päättyi kovan taistelun jälkeen molemmille mukavasti tasan 2–2. Fine! Lopputuloksissa eroa tuli kuitenkin vähän enemmän ykkösen eduksi. Ykkönen ylsi lopulta ryhmän neloseksi, mitä voi luonnehtia rutiinisuoritukseksi. Jätti joukkueelle ihan hyvän maun suuhun. Ensi kerralla taas uusi yritys!
Sunnuntaina, kovan ylimääräisen keskittymisen jälkeen, pääsin takaisin suunnilleen normaalitasolleni, mikä pelasti tulokseni totaaliselta romahdukselta, nyt miinus jäi siedettäväksi. Markku oli joukkueen vahvin lenkki, hän teki selkeästi parhaan henkilökohtaisen plussuorituksen, erityisesti lauantain tulos oli kova ja sunnuntaina taso säilyi, vaikka vastus koveni. Juhani pärjäsi myös loistavasti kun tietää, että tulos tuli täysin ilman harjoittelua. Ekan päivän plussuoritus hieman niiasi sunnuntaina, mutta lopputulema tyydytti Jussia. Ilkka, joukkueemme henkinen kapteeni, ikänestori ja kovin sotaratsu, teki jälleen "Ihantalan ihmeen". Kone käynnistyi alussa hieman alavireisesti, mutta sunnuntaina dieselistä kuuluikin jo tuttua hyrinää. Pisteitä kertyi hienosti, tarkalla 70 %:n tasolla kumpanakin päivänä.
Lauantai-ilta sujui mukavasti hyvän aterian ja yhdessäolon myötä mm. mielenkiintoisia Saint Louisin Grand Prix -pelejä seuraten. Osa porukasta kylläkin lähti tsekkaamaan paikallisten pubien erikoisoluiden valikoimaa ja sisältöä.
Pöytäkohtaiset tulokset
Alkuryhmä D. 6. sija (58½/84):
- 11½/21 (55 %), vastustajien ka. 1985
- 16½ (79 %), 1939
- 16 (76 %), 1870
- 14½ (69 %), 1759
Sijoitusryhmä 1. 4. sija eli koko turnauksen 32. sija (65/108):
- 14½/27 (54 %), vastustajien ka. 2160
- 16½ (61 %), 2078
- 15½ (57 %), 2027
- 18½ (69 %), 1967
Teksti Seppo Aakio Valokuva Pasi Paasonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti