Ulkopuolisen silmin shakki näyttää helposti tylsältä touhulta tai "liikaa miettimistä" vaativalta lajilta. Mitä mielenkiintoista voi muka olla puunappuloiden tuijottamisessa? Mikä sitten kuitenkin saa jotkut hurahtamaan lajiin täysin? Tämä on tietysti kysymys, johon lienee suurinpiirtein yhtä monta vastausta kuin on pelaajiakin.
Itse aloin pelaamaan shakkia, kun tutustuin lajiin sattumalta, ja olin nopeasti koukussa. Melko pian edessä oli ongelma, joka ilmenee enemmän tai vähemmän mitä tahansa uutta lajia aloittaessa. Aikuisena shakin löytävän voi olla vaikea saada sopivan tasoista harjoitusvastusta. Shakin kaltaisessa lajissa saattaa tuntua kiusalliselta hävitä kerta toisensa jälkeen ja ilman merkittäviä onnistumisen elämyksiä.
Toisaalta juuri tämä on yksi shakin parhaista puolista, tasa-arvoisuus. Välineet ja säännöt ovat samat kaikille, eikä pelaamista estä ikä, sukupuoli, vamma tai mikään muu ulkoinen seikka. Kilpashakissa käytettävällä vahvuuslukusysteemillä pyritään saamaan peleistä mahdollisimman tasaväkisiä. Tästä huolimatta uudelta pelaajalta voi viedä hyvinkin pitkä ajan, ennen kuin vahvuuslukua pääsee hyödyntämään mielekkäällä tavalla.
Oman urani alkuvaiheessa huomasin, että peliä koskevan informaation määrä oli kuin valtameri, johon suorastaan hukkui. Pyrin käyttämään kaiken käytettävissä olevan ajan shakkikirjojen lukemiseen, tajutakseni myöhemmin niiden olleen itselleni aivan liian vaikeita. Joskus kuulee väitettävän, että shakki on urheilulaji, jonka opiskelemiseen on tuotettu kaikkein eniten kirjallista materiaalia. Itselleen tarpeellisen informaation löytäminen on siis vähintäänkin haastavaa.
Vaikka muilta harrastajilta saa erilaisia vinkkejä shakin opiskeluun, jää jäljelle ongelma, että ihmiset oppivat eri tavoin.
Shakissa on paljon kysymyksiä, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Oma havaintoni on, että neuvoista voi ottaa opiksi, mutta jokainen joutuu jossain määrin itse etsimään oman polkunsa.
Alkuvaiheen kaaoksen jälkeen tein itseni kanssa sopimuksen 10 vuoden ihmiskokeesta. Myöhemmin päätin, että sen alkupäivämäärän määrittää ensimmäinen virallinen pitkä pelini 21.7.2012. Näin ollen ihmiskoe on juuri ohittanut puolivälin krouvin, ja tässä vaiheessa voi todeta harrastuksen antaneen paljon hyviä asioita:
- Sosiaalisuus; shakkikerhot, joukkueturnaukset, viikonlopputurnaukset
- Shakki on perustasolla erittäin edullinen harrastus eikä edellytä materian haalimista
- Itsensä kehittäminen pitkäjänteisesti
- Estetiikka; mielenkiintoiset pelit ja asemat
- Pelin historia; hauskoja ja traagisia tarinoita shakista sekä ajankuvia menneestä maailmasta
- Aivovoimistelu
- Huippushakin seuraaminen; peleistä voi aina oppia jotain ja on helpottavaa nähdä myös parhaiden pelaajien tekevän inhimillisiä virheitä
Vinkkejä shakista kiinnostuneelle
Perehdy shakin sääntöihin, ota yhteyttä paikalliseen shakkikerhoon tai lainaa kirjastosta perustason kirja. Lasten ja nuorten hyllyä ei kannattaa vieroksua.
Internetistä löytyy valtava määrä shakkitietoutta ja apuvälineitä: mm. Avainsiirto, lichess.org, Chess.com, YouTube, Chess Tempo.
Opiskele shakkia itsellesi sopivalla tavalla: lukemalla kirjallisuutta, pelaamalla netissä ja/tai kerholla, ratkomalla tehtäviä, tutkimalla pelejä, katsomalla opetusvideoita.
Teksti Pasi Paasonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti