Pelaa shakkia Internetissä: Free Internet Chess Server

Tuntuuko siltä, että perheen piiristä ei enää löydy riittävästi vastusta shakkilaudan äärellä? Kenties kotiseudullasi ei ole shakkikerhoa tai peli-ilta ei sovi sinulle? Siinä tapauksessa jokin Internetin monista shakkisivuista saattaa olla sinulle sopiva pelipaikka.

Verkossa on sekä maksullisia että maksuttomia shakkipalvelimia. Osa näistä toimii suoraan nettiselaimen kautta, osa tarvitsee erillisen ohjelman pelaamista varten.

Nettiselaimen kautta pelaaminen on varmasti helpoin tapa tutustua Internetin shakkipalvelimiin. Usein erillisen peliohjelman kautta pelaaminen on kuitenkin mukavampaa.

Osa pelisivustoista ei edellytä rekisteröitymistä. Itse pelaan vain palvelimilla, joille rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröitymisen ansiosta shakkipalvelin voi esimerkiksi laskea sinulle SELO-lukua vastaavan vahvuusluvun. Tämän ansiosta voit helposti seurata edistymistäsi verkkopelaajana.

Oma suosikkipalvelimeni on Free Internet Chess Server. FICS:iin rekisteröityminen on maksutonta -- tarvitset ainoastaan toimivan sähköpostiosoitteen. Rekisteröitymisen jälkeen pääset pelaamaan ympäri vuorokauden eri puolilla maailmaa asuvien shakinharrastajien kanssa.

Kun olet rekisteröitynyt FICS-palvelimelle, asenna tietokoneeseesi sopiva ohjelmisto pelaamista varten. Itse käytän java-pohjaista Jin-ohjelmaa, johon olen ollut varsin tyytyväinen.

Jin on yksi suosituimmista käyttöliittymistä shakkipalvelimilla pelaamista varten. Ohjelman erityisenä plussana on riippumattomuus käytetystä käyttöjärjestelmästä: Windowsin lisäksi Jin pyörii myös Linux- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmällä varustetuissa tietokoneissa.

FICS:issä pelataan eniten pikapeliä. Suosituin pikapelin muoto taitaa olla kolmen minuutin peli ilman inkrementtiä. Myös viittä minuuttia pelataan aika paljon. Viittätoista minuuttia pidempiä pelejä kaipaavien taas voi olla vaikea löytää vastustajaa.

Tämän takia FICS sopiikin pelipaikaksi paitsi satunnaista peliseuraa etsivälle shakinharrastajalle, varsinkin pikapelin harjoittelemiseksi. Kesähelteillä FICS sopiikin esimerkiksi joukkuebliksteihin valmentautuvan pelaajan verkko-osoitteeksi!

Gibbins - Weidenhagen Gambit (GWG), osa II

1.d4 Rf6 2.g4!?

Gibbins - Weidenhagen gambiittia (GWG) käsittelevän artikkelisarjan toisessa osassa perehdymme tämän gambiitin historiaan ja aloitamme samalla systemaattisemman teoreettisen tarkastelun.

GWG: Gibbins? Weidenhagen? Gambit!

Gibbins - Weidenhagen gambiitin nimi on johdettu kahdesta harrastelijapelaajasta. Toinen heistä oli 1960- ja 1970-lukujen aktiivinen kirjepelaaja sekä Rolls Royce -tehtaiden shakkijoukkueen jäsen Stanley Gibbins. Hän käytti säännöllisesti gambiittia kirjepeleissään, mistä pari näytettä:

Gibbins - Franklin, kirjepeli 1961

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4


gambiitin perusidea: nopea sotilaskeskustan rakentaminen sekä linjojen avaaminen omille upseereille. Toinen samansuuntainen jatko tässä on 3.f3. Muitakin ideoita on kokeiltu jonkinlaisella menestyksellä: 3.Rc3, 3.Lf4, 3.Lh3 ja 3.Lg2.

3.-d6 4.Lc4!? - "teoreettinen" pääjatko on 4.Le2 - 4. -e5 5.h3 Dh4!? 6.Df3 Rf6 7.Rc3 c6 8.Le3 Rbd7 9.0-0-0 a6 10.Dg2! exd4 11.Txd4 Dh5 12.f4 Le7 13.Rf3 b5 15.Df2 c5 16.f5 Rg4 17.hxg4 ja 1-0.


Gibbins - Harriot, kirjepeli 1964 - 1965

1.d4 Rf6 2.g4 g6 3.g5 Rd5 4.e4 Rb6 5.Lg2 Lg7 6.Re2 c5 7.d5 d6 8.c4 Ld7 (8.-Rxc4? 9.Da4+) 9.Rbc3 Rxc3 10.b3 Rb6 11.0-0 Lb5 12.Rxb5!? Lxa1 13.Rbc3 Lxc3 14.Rxc3 Ra6 15.f4 c4 16.Le3 Rc5 17.Ld4 Tg8 18.e5 e6 19.Rb5 Rcd7 20.dxe6 fxe6 21.Dg4 De7
22.exd6 Df7 23.Rc7+ Kd8 24.Lxb7 Tb8 25.Rxe6+ Ke8 26.Te1



ja musta luovutti! Ylläoleva loppuasema on analysoinnin arvoinen.

Stanley Gibbinsiltä on säilynyt useita pelejä ja hänellä on näin ollen täysi oikeus saada nimensä ikuistettua tämän gambiitin yhteyteen. Sen sijaan gambiitin toisen "isän" saksalaisen Rolf Weidenhagenin perintö on kyseenalaisempi. Häneltä ei ole säilynyt ainuttakaan peliä, jossa gambiitti olisi esiintynyt. Sen sijaan saksalainen gambiittien ja erityisesti Blackmar-Diemer gambiitin 1.d4 d5 2.e4!? intohimoinen harrastaja E. J. Diemer mainitsee Rolf Weidenhagenin käyttäneen gambiittia 1.d4 Rf6 2.g4!? peleissään 1950-luvulla. Weidenhagenin kokeilut saivat Diemerin itsensäkin innostumaan asiasta:

Diemer - Wagner, Itävalta 1960

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 Rf6 4.e5 Rd5 5.c4 Rb6 6.Rc3 (6.c5!?) -d6 7.a4 dxe5 8.a5 exd4
9.axb6 dxc3?? 10.Dxd8+ Kxd8 11.Txa7! ja 1-0. Pelin loppuasema on ikuistamisen arvoinen:


Gambiitin nimeksi vakiintui 1980- ja 1990-luvuilla Saksassa Gibbins-Weidenhagen -gambiitti (GWG) erään temaattisen kirjepeliturnauksen sekä sen pohjalta vuonna 1991 laaditun kirjan (Jensen & Pape: Gibbins-Weidenhagen Gambit. Mädler 1991) myötä. Tämän jälkeen gambiitin nimi vakiintui GWG-muotoon muissa julkaisuissa sekä internetin keskustelupalstoilla.

Bogartin hyökkäys - vai Bogartin gambiitti?

Historiallisesti vanhin säilynyt peli tästä gambiitista oikeuttaisi kuitenkin kunnian antamisen gambiitin keksimisestä miehelle, joka oli aikanaan Yhdysvalloissa aktiivinen harrastelijapelaaja sekä Yhdysvaltain shakkiliiton jäsen. Humphrey Bogart tuli tunnetuksi enemmän elokuva-alalla, mutta kohtuulliset shakkitaidotkin hänellä näyttää olleen. Vai mitä mieltä olette seuraavasta pelistä:

Bogart - NN, USA 1933

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.f3!?



nk. Bogartin gambiitti, jota voimme nimittää GWG:n puitteissa "Bogartin hyökkäykseksi". Siirron etuna verrattuna "normaalijatkoon" 3.e4 on se, että 3.f3 pakottaa mustan käytännössä välittömästi (!?) ratsun siirtoon ja vähentää siten mustan vaihtoehtoja. Eräät kommentaattorit ovat kuitenkin sitä mieltä, että 3.f3 heikentää valkean asemaa avaten liiaksi diagonaalia h4-e1 sekä vie samalla kuningasratsulta luontevan kehitysruudun. Suoraa kumousta ei kuitenkaan ole löytynyt erään nettikommentaattorin ehdottamasta "Juopuneen ratsun vastagambiitista" (Drunken Knight Countergambit): 3.-e5!? 4.fxg4 Dh4+ 5.Kd2 exd4 6.Rf3 Dxg4 7.Tg1 De4 8.Ke1 Rc6 9.c3 valkean pienin eduin (Fritz). Asiasta kiinnostuneet voivat toki analysoida tätä vastagambiittia lisää!

3. -Rf6
4.e4 d6

Ns. normaalijatko. Ilmeisesti parempi on tässä 4.-d5! Jatkona esim. 5.e5 Rfd7 6.f4 e6 7.Rf3 c5 8.c3 - ks. e-mail-peli Uusitalo - Pedersen (2001-2003), joka on julkaistu tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa. Musta voi yrittää myös siirtojen 4.-d5 5.e5:n jälkeen 5. -Rh5!? jolloin 6.f4 g6 7.Le2 Rg7 8.h4 h5 9.Ld3 Lf5 10.Rf3 e6 11.Rc3 c5 12.Le3 c4 johti mustan selvään etuun ja voittoon kirjepelissä Hoffman - Tönjes (1985). Valkealle olisi löydettävä tähän uusia ideoita, koska pelin Hoffman - Tönjes toistaminen johtaa häviöön! Ehkä 7.Le3!? jatkokehityksenä Rd2, c3, Ld3, Rge2...

5.Le3

Luonteva pitkän linnan valmistelu. Bogartilla on kompensaationa sotilaasta normaalit GWG:n edut: vahva keskusta, puoliavoin g-linja sekä jonkin verran kehitysetua.

5. -g6

Musta valitsee Pircin puolustusta muistuttavan asetelman, joka ei tässä pelissä osoittaudu kovin toimivaksi. Parempi jatko on todennäköisesti 5. -e5!? Esim. 6.Rc3 exd4 7.Dxd4 Rc6 8.Dd2 Le6 9.0-0-0 Le7 10.h4 Re5 11.h5 h6 (Schiller) tai 6.Rc3 exd4 7.Lxd4 Rc6 8.Lb5 Ld7 9.Lxc6 Lxc6 10.Dd2 Le7 11.0-0-0 (Jalas - imsim, ICC blitz 2004).

6.Rc3 Lg7 7.Dd2 Rc6 8.0-0-0 0-0



9.Ld3 e5 10.d5 Rb4 11.Lc4 a5 12.a3 Ra6 13.h4 Rh5 14.Rge2 f5 15.Lg5 Lf6 16.f4 exf4
17.Rxf4 Rxf4 18.Dxf4 fxe4 19.Lh6 Te8? (19.-Lg7) 20.Rxe4 Lg7 21.Lxg7 Kxg7 22.h5!? Lf5 23.hxg6 Lxg6 24.Dh6+ Kg8 (24.-Kh8 25.Rg5) 25.Tdg1 De7 (25. -Txe4 26.Txg6+!)



26.Txg6+! hxg6 27.Dh8+ Kg7 28.Th7X.

Kaunis loppusommitelma Bogartin hyökkäyksen päätteeksi! Pitäisikö GWG:tä jopa nimittää "Bogartin gambiitiksi" tämän pelin pohjalta?

Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastelemme ns. vastaanotetun GWG:n (1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4) teoriaa luontevan pääjatkon 3.e4 jälkeen.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa: ks. lauttsk.blogspot.com, julk. 18.6.2010 sekä otsikon "Avaukset" alta.

Lähteet:

Schiller, Eric: Unorthodox Chess Openings. Cardoza Publishing 1998.

Senechaud, Davy: Le gambit Humphrey Bogart - ks: http://www.mjae.com/bogart.html

Tönjes, Jürgen: Eröffnunghistorich unter der Lupe: Das Gibbins-Weidenhagen-Gambit - ks: http://www.schah-bremen.de/rochade/2003/11/theorie.html sekä http://www.schah-bremen.d/rochade/2003/12/theorie.html

Sauna-ilta 17.6.2010

Järjestimme 10. saunaillan Poliisien kesäkodin rantasaunalla Lauttasaaressa ja viime vuoden tapaan yhdessä Rikospoliisien Shakkikerhon kanssa. Puolipilvisen päivän ja kovan tuulen takia pelasimme tällä kertaa sisällä, lukuun ottamatta yhtä pikapeliturnauksen ulkopöytää.

Rikospoliisien Shakkikerho voitti 15 + 15 minuutin ajoilla pelatun ystävyysottelun 4–2:

1. Harri Laakso (2178) – Jyrki Heikkinen (2062) 1–0
2. Tapani Tähkävuori (2046) – Pentti Wigelius (1934) 1–0
3. Jorma Haanpää (1950) – Reijo Rautio (1738) 0–1
4. Tuomo Honkanen (1656) – Tommi Laaksovuori (1641) 1–0
5. Risto Reijo (1608) – Kim Paasonen (1622) 1–0
6. Dennis Pasterstein (1545) – Arto Heimonen (1546) 0–1

5 + 5 minuutin pikapeliturnauksen tulokset:

1. Tapani Tähkävuori (13½/14)
2. Harri Laakso (11½)
3. Jyrki Heikkinen (11½)
4. Jorma Haanpää (9)
5. Tommi Laaksovuori (8)
6. Matti Varjokallio (8)
7. Tero Lehtinen (7½)
8. Kim Paasonen (7)
9. Janne Kauppinen (7)
10. Pentti Wigelius (5½)
11. Reijo Rautio (5)
12. Risto Reijo (3½)
13. Dennis Pasterstein (3)
14. Arto Heimonen (2½)
15. Tuomo Honkanen (2½)

Kuvassa etualalla Matti ja Reijo, takana Tuomo ja Arto.

Gibbins - Weidenhagen Gambit, osa I

Tässä artikkelisarjassa tarkastelemme seuraavaa gambiittia, jonka alkuasema on alkusiirtojen 1.d4 Rf6 2.g4!?! jälkeen seuraava:

valkea uhraa sotilaan rakentaen nopeasti sotilaskeskustan e4 + d4, kompensaationa tulee nopeaa kehitystä sekä puoliavoin g-linja (joka ei kannusta mustaa linnoittamaan kuningassivustalle). Jatkossa valkea kehittää tavallisesti lähetin joko e3:een tai g5:een, Dd2, Rc3 sekä 0-0-0. Tämän melko harvinaisen gambiitin pelikelpoisuus riippuu siitä, ketä vastaan pelaat.

Jos pelaat:
a) MM-ottelussa Anandia vastaan tai GM-turnauksessa Carlsenia, Kramnikia yms. vastaan, niin gambiitin kokeilu ei kannata. Gambiitin arvo on tällöin "?"

b) jos pelaat viikonlopputurnauksessa Erkki Virtasta (selo jotain 1400:n tai 1900:n välillä), niin gambiitti on kokeilun arvoinen mielenkiintoinen vaihtoehto. Gambiitin arvo on tällöin "!?"

c) jos pelaat yllämainittua Virtasen Ekiä vastaan kerhosi pikapeli-illassa tai varteissa, niin gambiitin arvo voi olla jopa "!"

Eli jos säännölliset pelikaverisi kuuluvat ryhmään a), niin tämän artikkelisarjan lukeminen kannattaa päättää tähän. Sen sijaan jos säännöllinen vastustajasi on Virtasen Eki, niin jatketaan eteenpäin aloittamalla parilla peliesimerkillä:

Jalas, Aaro (1504) - Wikman, Bengt (1786), MatSK:n kesäturnaus 13.6.2010 (Espoo) kommentit voittajan

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 Rf6 4.Rc3 d6 (4.-d5!?) 5.Le2 Rbd7 6.Rf3 e5 7.Lg5 Le7 8.Dd2 exd4 9.Rxd4 Rc5 10.f3 Rh5? (musta käyttää liikaa aikaa avauksessa saman ratsun siirtelyyn, mikä antaa valkealle etua) 11.Lxe7 Dxe7 12.0-0-0 Rf6 13.Thg1 (Fritzin mukaan valkea saa tässä selvimmän edun pelaamalla 13.Lb5+ Ld7 14.Rf5! Df8 15.Lxd7 Rxd7 16.Rb5 +-) 13. -g6 14.Lc4 Le6 15.Rd5! Lxd5 16.exd5 0-0-0 17.Tde1 (17.Tge1! ja pelissä esiintyvä hyökkäys- ja uhrausidea on kestävämpi!) Dd7 18.Lb5!? Dh3 19.Da5?! - pelilaudan ääressä vahvalta vaikuttanut hyökkäysajatus, joka kumoutui kuitenkin jälkianalyysissa. 19. -a6! 20.Rc6?!!

Tällainen uhraus yllättää helposti laudan ääressä, ja vastustaja hämmentyy. Kumpikin pelaajista oli myös siinä käsityksessä, että c6 -ratsun lyönnin jälkeen mustan asema romahtaisi nopeasti erilaisten mattijatkojen vuoksi, esim. 20.-bxc6 21.Lxa6+ Rxa6? 22.Dxa6+ Kb8 23.dxc6 Dc8 24.Db5+ Ka7 25.Te3 ja valkea tekee matin parissa siirrossa. Kumpikaan pelaajista ei nähnyt sitä, minkä Fritz ja ehkä te lukijatkin havaitsette sekunneissa: 20.-bxc6 21.Lxa6+ Kb8! 22.dxc6 Rd5 ja musta selviää hyökkäyksestä voittavin materiaalieduin! Mutta ihmispelaaja ei laudan ääressä toimi tietokoneohjelman tavoin. Vastustajani oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että hän joutuu ratsun lyönnin jälkeen mattiin. Niinpä hän aikansa mietittyään siirsi: 20. -axb5?? ja 21.Da8+ Kd7 22.Te7X. Uhraus oli siis epäkorrekti, mutta pelipsykologiselta kannalta se toimi mainiosti!

Sitten korkeamman tason peliesimerkki, jossa gambiitti osoittautuu toimivaksi myös etäpelissä!

Uusitalo, Jarmo (FIN) - Pedersen, Lars (USA), 2. email MM-semifinaalin 17. erä (2001 - 2003) kommentit voittajan (Kirjeshakki 4/2003)

1.d4 Rf6 2.g4?!

Mielestäni pelaamisen arvoinen harvinainen gambiitti, jossa valkea pyrkii nopeaan kehitykseen sotilaan kustannuksella. Jos musta ei ota vastaan gambiittia, voi valkea edetä sotilaalla g4-g5 ja häätää mustan ratsun vähemmän aktiiviselle paikalle. 2. -Rxg4 3.f3 Rf6 4.e4

Valkealla on uhratusta sotilaasta korvauksena vahva sotilaskeskusta, ja g-linjakin on sopivasti puoliavoin hyökkäystä varten.

4. -d5 5.e5 Rfd7 6.f4 e6 7.Rf3 c5 8.c3 b6 9.Tg1 cxd4 10.cxd4 La6 11.Lxa6 Rxa6 12.Rc3 g6 13.f5!

Tämä siirto avaa valkealle linjoja ja ahdistaa mustan liikkuvuutta. Mustan seuraavat siirrot ovat lähes ainoita mahdollisia.

13.-gxf5 14.Lg5 Dc7 15.Tc1 Db7 16.Rb5 Tc8 17.Txc8 Dxc8 18.Da4 Rb4 19.Da7 Le7 20.Rc7 Kd8 21.Kd2 Tg8 22.Lxe7 Kxe723.Da3 Txg1 24.Dxb4 Kd8 25.Rxe6 fxe6 26.Rxg1 Dc6 27.Re2 Ke8 28.a4 Rf8 29.h4 Rg6 30.h5 Re7 31.Rf4 Kf7 32.Dd6

Tietokoneiden ja jopa ihmisten on vaikea nähdä, että loppupeli kuningatarten vaihtumisen jälkeen on valkean voitto.

32. -Dxd6 33.exd6 Rc6 34.Kc3 Kf6 35.Rd3 Ra5 36.Kb4 Rc4 37.a5 Rxa5 38.Kb5 Rc4 39.d7 Rd6 40.Kc6 ja 1-0. Musta ylitti aikansa. Hänen asemansa oli jo toivoton.

Lopuksi muutamia esimerkkejä siitä, miten gambiitti voi toimia pikapeleissä:

Heikkinen, Jyrki - Rautio,Reijo Helsinki 1998

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 d6 4.Lc4 Rf6 5.Rc3 g6 6.Rf3 Lg7 7.e5 dxe5 8.Rxe5 0-0 9.h4 c5 10.h5 cxd4 11.hxg6 Lf5 12.gxf7+ Kh8 13.Df3 dxc3 14.Dxf5 Dc7 15.Rg6X.

Heikkinen, Jyrki - Rantanen, Matti Helsinki 2000

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 d6 4.Le2 h5 5.h3 Rf6 6.Rc3 g6 7.Rf3 Lg7 8.Le3 0-0 9.Tg1 Rd7?! 10.Rg5 c5 11.d5 a6 12.Re6?! fxe613.Txg6 Re5 14.Tg1 De8? (14.-Db6!) 15.Lh6! Rg6? 16.Lxh5 Rxh5 17.Dxh5 Lxh6 18.Txg6!? (18.Dxh6! Tf6 19.e5) 18.-Lg7 19.0-0-0 Df7 20.Tdg1 Df4+ 21.Kb1 Tf7 22.Th6 Tf6 23.Th8X.

Jalas, Aaro - NN, ICC blitz 2004

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 Rf6 4.f3 d5 5.e5 Rg8 6.Le3 e6 7.Rc3 Le7 8.Rge2 Lh4+ 9.Rg3 h5 10.Dd2 Lg5?? 11.Lxg5 f6 12.exf6 gxf6 13.Lh4 c5 14.Ld3 cxd4 15.Lg6+ Ke7 16.Dxd4 Rc6 17.Dc5+ Kd7 18.0-0-0 Rge7 19.Lxf6 Th6 20.Rxd5 Txg6 21.Rxe7+ ja 1-0.

Gambiitti voi toimia pikapeleissä myös yli 2000:n vahvuisia vastustajia vastaan:

Jalas, Aaro - imsim (2016), ICC blitz 2004

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.f3 Rf6 4.e4 d6 5.Le3 e5 6.Rc3 exd4 7.Lxd4 Rc6 8.Lb5 Ld7 9.Lxc6 Lxc6 10.Dd2 Le7 11.0-0-0 0-0 12.Rh3 b5 13.Rf4 b4 14.Rcd5 Rxd5 15.Rxd5 Lxd5 16.exd5 a5 17.Thg1 Lf6 18.Dh6 Kh8?? 19.Txg7 ja 1-0.

Heikkinen, Jyrki - Hämäläinen, Jussi Helsinki 2010

1.d4 Rf6 2.g4 Rxg4 3.e4 Rf6 4.e5!? Rg8 (4.-Rd5 5.c4 Rb6 =+) 5.Rc3 d6 6.Rf3 dxe5 7.Rxe5 Rf6 8.Lc4 e6 9.Tg1 d5 10.Le3 a6? (10.-Rc6) 11.Df3! Db6 12.0-0-0 cxd4 13.Lxd4 (13.Re4! dxe3?? 14.Rxf6 gxf6 15.Dxf6 ++-) 13. -Dc7 14.Lb3 Ld7? 15.Re4 Rxe4
16.Dxf7+ Kd8 17.Lb6 Dxb6 18.Rxd7+ Kc8 19.De1+ ja 1-0.

Valaisevia esimerkkejä siitä, miten mustan konseptit voivat seota nopeasti Gibbins-Weidenhagen -gambiitin asemissa. Tällaisia pikavoittoja et todennäköisesti saa, jos päästät vastustajasi pelaamaan jotain standardiavausta, jossa hänellä on ehkä vuosikausien ajan hioutuneet systeemit valmiina!

Artikkelisarjan toisessa osassa perehdymme tarkemmin Gibbins-Weidenhagen gambiitin syntyhistoriaan ja teoriaan. Siinä annetaan samalla vastaus siihen, keitä olivat herrat Gibbins ja Weidenhagen, joiden nimestä gambiitin nimi johdetaan. Lisäksi luvassa on analysoitu gambiitin kantapeli vuodelta 1933, jolloin valkeita nappuloita siirsi gambiitin varsinainen keksijä: the one and only Humphrey Bogart!

Edustajamme SM-kisoissa

Shakin henkilökohtaiset SM-kisat pelataan Shakkikodissa Helsingissä 14.–24.6.2010.

Onkohan kerhostamme ennen ollut kahta edustajaa mukana? Seppo Järvinen on pelannut ennenkin seniorien SM-kisassa, mutta lisäksi Pekka Kauppala pelaa nyt varsinaisessa SM-kisassa.

Kesäkuun pelaaja: Perttu Kiviharju

Shakkisiirtojen oppiminen

Joskus noin 10 vuoden ikäisenä, isä opetti.

Kuinka usein pelaat shakkia?

Viikoittain, vaihtelevasti.

Shakkikerhoon liittyminen

Liityin Lauttasaaren Shakkikerhoon kun muutin opiskelemaan Helsinkiin.

Saavutukset shakissa

Tässä vaiheessa vielä melko vähäiset ;)

Avausvalikoima

Useimmiten c4, d4 tai e4, myös Rc3/f3 valkeilla, vaihtelevasti mustilla.

Pelityyli

Pelaan melko luovasti, en tunne kovin syvällisesti avausteoriaa. Jos vastustaja on mielestäni heikompi, pyrin yleensä hyökkäämään. Vahvempaa pelaajaa vastaan yritän pitää pelin koossa ja hyökkäämään jos huomaan heikon kohdan. En ole kovin nopea pelaaja.

Miettimisaika

15 + 15 minuuttia ja pidemmät. Pikashakkia olen pelannut aika vähän.

Shakkimotto

"Se ei pelaa, joka pelkää."

Shakki-idolit

Kunnioitan ehkä eniten toisen maailmansodan aikaista shakkimestaria Aleksander Aljechinia. Jotkut hänen sommitelmistaan ovat uskomattoman hienoja, en nyt tosin keksi tähän hätään esimerkkiä ;) Myös loistava hyökkääjä.

Tietokoneshakkia "inhimillisin" piirtein?

Hollanissa järjestettiin tämän vuoden toukokuussa shakkia pelaavien tietokoneohjelmien turnaus (http://www.csvn.nl/), jonka voitti odotetusti tämän hetken kaupallisista ohjelmista parhaana pidetty Rybka (vielä vahvempana pidetty Firebird ei ollut vielä mukana kisassa). Turnauksessa toiseksi sijoittui belgialaisen Gian Carlo Pascutton luoma Deep Sjieng, joka onnistui voittamaan myös itsensä Rybkan (ja voittaisi ehkä Firebirdinkin?). Tietokoneohjelmien parantuessa niiden pelitavat, ratkaisut ja virhearviotkin alkavat ehkä muistuttaa entistä enemmän ihmispelaamista. Vai mitä mieltä olette seuraavasta pelistä, jossa Deep Sjieng näyttäisi pelaavan ihmismäisen "kauniisti" ja sen vastustaja tekee "inhimillisiä" virheitä:

Deep Sjieng - Almond, ICT 10-turnaus 30.5.2010
kommentit Leontxo Garcia (El País)

1.e4 e6 2.d4 d5 3.exd5 exd5 4.Rf3 Rf6 5.Re5 Ld6 6.Rc3 0-0 7.Le2 c5 8.Rb5 Le7 9.0-0 Rc6 10.Le3 Rxe5?!

(tietokoneohjelmien inhimilliset virheet johtunevat siitä, että ohjelmoijat ovat ihmisiä! - musta joutuu nyt ongelmiin, koska e5-sotilas antaa valkealle tilaetua, joka mahdollistaa hyökkäyksen kuningassivustalla)

11.dxe5 Re8 12.Lf4
(myös 12.f4 on hyvä, mutta Deep Sjieng haluaa hyökätä mielummin upseereilla)
12. -a6
(12. -f6 13.Lf3 Le6 14.Te1 antaa valkealle selvää etua)
13.Rc3 Rc7 14.Te1 Le6 15.Lf3 Dd7 16.Dd2 Tad8 17.Tad1 h6
(17. -f6 18.exf6 Txf6 19.Lxc7 ja musta häviää)

18.Lg3 b6 19.a3 d4?!

jälleen virhe Almondin ohjelmoinnissa: se erehtyy arvioidessaan daamisivustalla etenemisen samanarvoiseksi kuin valkean aloitteen kuningassivustalla, parempi olisi ollut pelata tässä 19. -Tfe8

20.Re4 Db5?

tässä oli pakko pelata 20. -Ld5, koska...

21.Rf6!

jos nyt 21. -gxf6 22.exf6 Lxf6, niin 23.Lxc7 johtaa valkean suureen etuun.

21. -Kh8 22.Te4! Re8 23.Th4! Rxf6 24.exf6 Lxf6 25.Txh6+! Kg8

jos musta olisi ottanut uhrauksen vastaan 25.-gxh6, niin 26.Dxh6+ Kg8 27.Dxf6 jatkaen Le5:llä olisi johtanut valkean nopeaan voittoon, mutta mustan asema romahtaa nopeasti myös pelijatkossa:

26.Txf6!! gxf6 27.Lh4 Lf5 28.Df4 Td6 29.Dxd6 Dxb2 30.Lxf6 Dxc2 31.h4 Te8 32.Dg3+ Lg6 33.h5 Df5 34.hxg6 Dxf6 35.Ld5 ja Almond totesi jatkon niin toivottomaksi, että luovutti.

Ihmisten luomat tietokoneohjelmat: ehkä ne ovat sittenkin "inhimillisiä"?

Puistoshakkia

Mikäpä olisi mukavampaa ajanvietettä aurinkoisena kesäpäivänä kuin puistoshakki. Kaivopuistossa oli 10–15 shakinharrastajaa tänään iltapäivällä: puolet pelasivat, loput katsoivat, ja lisäksi monet ohikulkijat jäivät seuraamaan pelejä.

Tommi ja minä saimme haasteen kahdelta puistoshakin konkarilta. Sääntönä oli, että joukkueen pelaajat siirtävät vuorotellen mutta eivät saa puhua pelistä eivätkä muutenkaan eleillä paljastaa suunnitelmiaan.

Puistoshakki on leppoisaa ilman kelloa. Neuvottelemattomien joukkuepeli on kuitenkin haastavaa, koska suunnitelmat menevät ristiin tämän tästä. Hankalinta olisi, jos toinen haluaisi hyökätä ja toinen puolustaa, mutta Tommi ja minä sentään olemme molemmat hyökkäyspelaajia – vaikka se ei tänään näkynytkään.

Tauno & Henry – Tommi & Jyrki, 5.6.2010

1.e4 e5 2.f4 d5 3.exd5 exf4 4.Rf3 Lg4 5.d3 Ld6 6.Rc3 Rd7 7.Le2?

7...Rgf6

7...Lxf3! 8.Lxf3 Dh4+ 9.Kf1 O-O-O mustan eduin.

8.O-O O-O 9.Rd4 Lxe2 10.Rcxe2 Rxd5 11.Rxf4 R7f6 12.Rxd5 Rxd5 13.c4?

13...Rf6

13...Lc5! voittaisi sotilaan mustan selvin eduin.

14.Rf5 c5 15.Lg5 Le5 16.Dd2 a5 17.Tae1 Dc7

18.Lf4

Kun asema yksinkertaistuu, musta pääsee peliin mukaan. Valkea olisi voinut jatkaa painostusta ovelalla siirrolla 18.Kh1!.

18...Lxf4 19.Dxf4 Dxf4 20.Txf4 Tfe8 21.Tef1 Te6 22.Rg3 Td8 23.T1f3

23...Ted6

23...Te1+ mustan eduin.

24.Re4 Rxe4 25.dxe4

25.Txe4 olisi tasa-asemin.

25...Td1+ 26.Tf1 Txf1+ 27.Kxf1

27...Td2

27...Td1+! 28.Ke2 Tb1 mustan selvin eduin.

28.Tf2

28.Tf5! Txb2 29.Txc5 f5! olisi tasa-asemin.

28...Td4 29.b3 Txe4 30.Te2?

Häviösiirto.

30...Txe2 31.Kxe2 f5 32.Kf3 Kf7 33.Kf4 Kf6 34.h4 g6 35.g4 fxg4 36.Kxg4

36...h6

36...h5+?? olisi ilmeisesti tasapeli!

37.Kf4 g5+ 38.hxg5+ hxg5+ 39.Kg4 Kg6 40.a3 b6 41.b4 cxb4 42.axb4 axb4 0-1

Lisää piikikkäitä lähettejä

Valkean siirto. Mistä ratkeaa?

Ratkaisu

1.Rh5! Txe6 2.Lg7+ Kg8 3.Lxe6X

Sommitelma pelattiin pikapelissä Jyrki Heikkinen – Pentti Wigelius 2.6.2010. Kuvion asema on muutettu tehtävämäisemmäksi oikeasta pelistä, jossa valkealla oli jo ratkaiseva materiaalietu: toinen torni d1:ssä, eikä mustalla ollut c6-lähettiä.

Pikapeleihin Tampereelle

Vuoden suurin kotimainen shakkitapahtuma lähenee: joukkuepikashakin SM-kisat pelataan Tampereella 31.7.–1.8.2010.

Lauttasaaren Shakkikerho osallistuu kisoihin 2–3 nelihenkisellä joukkueella:

• Nopeiten Nimenhuutoon ilmoittautuneet kerhon jäsenet pääsevät mukaan.
• Joukkueiden kokoonpanot nimetään saunaturnauksessa 17.6. Pöytäjärjestyksen määrää pikapelin selolista.

Kerho tukee pelaajia vanhaan malliin:

• Kerho maksaa joukkueiden osallistumismaksut ja kuskille kilometrikorvauksen. Kerro Nimenhuudon kommentissa, lähdetkö autolla ja voitko kuljettaa joukkueen.
• Pelaajat maksavat itse pelaajalisenssin ja majoituksen. Kerro Nimenhuudon kommentissa, jos haluat hotellihuoneen. Olemme varanneet 4 yhden hengen (66 €) ja 2 kahden hengen (88 €) huonetta hotelli Cumuluksesta, Koskikatu 5.

Kesä- ja heinäkuun pikapeli-illoissa kerholla pelataan harjoituksen vuoksi 5 + 5 minuuttia tavallisen 3'02":n sijaan!