21. helmikuuta 2015

Helmikuun pelaaja: Pasi Paasonen

Shakkisiirtojen oppiminen

En muista aivan tarkkaan, mutta olin n. 10-vuotias, kun koulullani oli shakkikerho. Kävin ainakin kerran kokeilemassa, mutta olin jo ehtinyt jäädä opetuksesta jälkeen. Kerholta jäi kuitenkin lihasmuistiin se, miltä laadukkaan shakkinappulan kuuluu tuntua sormissa. Itse pelistä sain eri yhteyksissä hyvinkin vääränlaisen kuvan, enkä sillä erää jatkanut harrastusta. Noin 25 vuotta myöhemmin löysin pelin uudelleen, ja kohtaloni Caissan nöyränä palvelijana on sinetöity.

Kuinka usein pelaat shakkia?

Yritän pelata pääasiassa pitkiä pelejä, niitä on kertynyt n. 30 kpl vuosittain. Analysoinnille ei tahdo oikein jäädä tarvittavaa aikaa, mutta yritän hakea shakillisia virikkeitä myös kirjallisuudesta. Lisäksi pelaan muutamaa serveripeliä kerrallaan.

Shakkikerhoon liittyminen

Ensimmäiset "oikeat" pelini pelasin EtVaSin luolassa keväällä 2010 ja kummastelin pelin hienouksia. Näin jälkikäteen ajateltuna pikapelaaminen a-luokan pelaajien kanssa ei välttämättä ollut mielekkäin tapa perehtyä lajiin. Liityin hieman myöhemmin I-HSK:n riveihin ja kävin maanantaivarteissa kohtuullisen ahkerasti. Helmikuussa 2013 tie johti Laruun, jossa tunsin oloni jollain tavalla kotoisaksi.

Saavutukset shakissa

Tuloksena paras on pronssisija TUL:n nopean pelin piiriturnauksesta vuonna 2014. Ratkaisevassa pelissä voitin intialaisen vastustajani jännittävässä loppupelissä, jossa olin juuri sen merkityksellisen siirron verran edellä.

Makea voitto

Viime vuoden (2014) KäpSK:n turnauksen 4. kierroksella kohtasin vastustajan, jolle olin hävinnyt surkeasti edellisessä kohtaamisessamme. Alla oli tappiot alkukierroksilta, eikä henkilökohtainen tunnelma ollut katossa. Tasaisessa pelissä päädyimme loppupeliin, jossa minulla oli ratsu kahdesta sotilaasta, ja molemmilla oli vielä jäljellä yksinäiset tornit. Vastustaja keskittyi vapaasotilaaseensa ja syntyi hieno kombi, jonka päätteeksi uhrasin ratsun ja voitin tornin. Sain tästä sen verran intoa, että otin pisteen vielä viimeisestäkin pelistä.

Katkera tappio

Ensimmäisessä seloturnauksessani vastustaja rupesi perumaan huonoa siirtoaan ja sen aiheuttaman järkytyksen seurauksena pelasin väärän siirron. Shakillista hyvitystä tuskin lienee koskaan luvassa, koska kyseinen junioripelaaja painii jo omalla tuhatluvullaan.

Pahin munaus

KäpSK:n turnauksessa 2012 tyhjensin vastustajani "takaressun" (lähetti + torni), mutta onnistuin hukkaamaan etuni. Lähdin pelaamaan varmaa voittoa, joka silloisen käsitykseni mukaan tarkoitti aseman monimutkaistamista. Ehkäpä tuon tapauksen tarkoitus oli opettaa jotain tärkeää.

Unohtumaton shakkikokemus

Vuoden 2012 syksyllä vierailin Kyproksella Kykkoksen luostarissa. Isäntänä toiminut munkkismies koputti eräänä aamuna oveamme, antoi ruokakassin tyttöystävälleni ja velvoitti minut pelaamaan shakkia aamupalaa odotellessa. Huumorimiehiä.

Pelityyli

Vahvuutenani pidän sitä, etten pelkää häviämistä. Heikkouksia ilmenee avauksissa, sekä keski- ja loppupeleissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti