Tämän vuoden maaliskuussa manan majoille siirtyi 89-vuotiaana Vasili Smyslov, joka oli vuoden 1957 maailmanmestari. Vaikka Smyslovin maailmanmestaruus kesti vain vuoden, hän kuului aktiiviaikanaan maailmanluokan suurmestarieliittiin aina 1980-luvulle asti. Lisäksi hän oli turnaus- ja ottelutilastojen valossa maailman paras pelaaja vuosien 1953–1958 aikana. Maailmanmestaruusotteluissa Smyslovin tilastotulos väkivahvaa Botvinnikia vastaan oli vakuuttava: 39 keskinäisen pelin saldo päättyi lopulta +7:ään Smyslovin eduksi, vaikka Smyslov menetti mestaruutensa takaisin Botvinnikille vuoden 1958 ottelussa.
Pelit sujuivat hyvällä rutiinilla suurmestaritason vastustajia vastaan vielä 1990-luvulla, vaikka heikentynyt näkökyky teki tuolloin jo vaikeaksi hahmottaa nappuloita laudalla. Mutta 2000-luvun alussa kahdeksankymppinen ja puolisokea Smyslov oli yhä siinä kunnossa, että hän jaksoi jauhaa hyvää loppupelitaitoa vaativia pitkiä turnauspelejä voitoiksi vakavasti otettavia vastustajia vastaan.
Smyslov oppi shakin jo pikkupoikana isältään, joka oli myös vahva pelaaja (mm. Aljechinin päänahka osoitti isäpapan olleen varsin pätevä shakkivalmentajaksi). Smyslovin lukemistoihin kuului jo 7-vuotiaana sellaisia kirjoja kuin Aljechinin parhaiden pelien kokoelma! Silti Smyslovin läpimurto maailmanluokan pelaajaksi tapahtui varsin myöhään: hän oli jo yli kolmekymppinen, kun hän voitti Zurichin kansainvälisen turnauksen vuonna 1953.
Monista kansainvälisesti tunnetuista voitoistaan huolimatta Smyslov itse piti mieluisimpana pelinään ensimmäistä julkaisukynnyksen ylittänyttä voittoaan, jonka loppukuviot tekivät shakkivalmennuksesta aikoinaan vastanneen isäpapan iloiseksi:
Gerasimov–Smyslov, Moskova 1935:
1.d4 d5 2.Rf3 Rf6 3.e3 e6 4.Ld3 c5 5.b3
Valkea pelaa ns. Colle-Zuketort-systeemiä, johon daamilähetin sivustointi kuuluu olennaisesti. Tämä on täysin soliidi vaihtoehto normaalille daamigambiitille ja vaatii paljon vähemmän avausteorian tuntemusta kuin perusdaamigambiitin pitkät mestaritason muunnelmat. Ns. teoreettis-akateeminen avausetu voi besserwissereiden mielestä jäädä saavuttamatta, mutta oikein pelaten valkea saa terveen ja kehityskelpoisen aseman.
5...Rc6 6.Lb2 Ld6 7.0-0 Dc7 8.a3?!
Musta uhkaa toteuttaa e5:n. Valkean pitäisi nyt pelata aktiivinen 8.c4, mutta hän valitsee passiivisemman valmistelujatkon, koska ei halua tulla häirityksi ratsukoukkauksella Rb4. Passiivinen siirto merkitsee kuitenkin aina tempomenetystä, ja musta pääsee pian nappaamaan aloitteen itselleen.
8...b6 9.c4 Lb7 10.Rc3 a6 11.Te1 cxd4 12.exd4 0-0 13.Ra4 Lf4 14.Re5 dxc4 15.bxc4 Rxe5 16.dxe5 Dc6
Nyt mustalla on vaarallinen mattipatteri diagonaalilla a8-h1, mikä sitoo valkean nappuloita puolustukseen samalla kun musta aktivoi jatkuvasti nappuloitaan paremmille ruuduille. Valkea on jo vakavissa vaikeuksissa.
17.Lf1 Tfd8 18.Db3 Rg4 19.h3
Ja valkean aseman romahdus alkaa:
19...Td3! 20.Dxb6
Valkean ehkä paras siirto verrattaessa vaihtoehtoihin:
- 20.Lxd3 Dxg2X
- 20.Dxd3 Lh2+ 21.Kh1 Rxf2+ 22.Kxh2 Rxd3 jne.
20...Txh3!
Ratkaiseva isku!
21.Ld4
Tornia ei voinut tietenkään ottaa Dh1-matin takia, ja 21.Dxc6 kumoutui sekin mattiin 21.-Lh2+ 22.Kh1 Rxf2X.
21...Lh2+ 22.Kh1 Lxe5+
Valkea antautui lähinnä kidutusta muistuttavan jatkon 23.Kg1 Lh2+ 24.Kh1 Lc7+ jne. vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti