Suomen Shakkiliitto järjesti 6-tuntisen seuratoimintapäivän Shakkiareenalla 18.2.2017. Mukana oli kolmisenkymmentä edustajaa eri kerhoista.
Shakkikerhojen toimitsijat ja kouluttajat ovat usein itseoppineita, vaikka saatavilla olisi koulutusta ja valmennusta. Olympiakomitean edustaja kertoi heidän palveluistaan ja työkaluistaan, esimerkiksi oman seuran analyysista ja ohjaajakoulutuksesta. Hyvä muistutus oli: "Mainostakaa miten edullinen harrastus shakki on." Tero Salopää kirjoitti saman tien jutun Mitä shakinpeluu kerhossamme maksaa Turun Työväen Shakkikerhon blogiin.
Yhden shakkijuniorin äiti kertoi kokemuksistaan. Vanhemmat eivät mieluusti tuo lastaan shakkiturnaukseen, jossa saattaa joutua pelaamaan kymmeneen asti illalla. (Pitäisiköhän LauttSK:n viikonlopputurnauksessa marraskuussa 2017 pelata vain 4 kierrosta, siis jättää perjantai-illan kierros pois? Myös Tammer-Shakki järjestää piakkoin 4-kierroksisen viikonlopputurnauksen.) Mieleen jäi myös kommentti: "Ideoita on tarpeeksi, enää tarvitaan tekijöitä. Shakkitoiminnan mallia voisi ottaa esimerkiksi toisista Pohjoismaista."
Muutaman kerhon edustaja kertoi kerhonsa toiminnasta. Itse kerroin Lauttasaaren Shakkikerhon toiminnan vilkastumisesta viime 10 vuoden aikana. Mainostin muun muassa Nimenhuutoa, ystävyysotteluita, Fischerandomia ja "keksimäämme" inkrementtiaikatasoitusta.
Mieleen jääneitä kommentteja:
- Pieniä shakkikerhoja on liikaa! Kaikille shakkikerhoille ei riitä jäseniä ja varsinkaan aktiivisia vetäjiä. Pienimpien kannattaisi yhdistyä lähiseudun kerhojen kanssa.
- Shakkikerhot voisivat etsiä edullisia tai jopa ilmaisia pelitiloja lähiseudun kouluista, kirjastoista, kirkoista, työväentaloista.
- Nuori ei kehtaa kertoa kavereilleen pelaavansa shakkia, mutta työnhakija lisää mieluusti shakin ansioluetteloonsa.
Olin odottanut ohjelmaan merkittyä keskustelupaneelia, mutta koska esitykset venyivät (osin tietysti keskustelun takia), paneelia ei ehditty pitää lainkaan. Jatkoa luvattiin ensi syksylle. Ideoita paneelin keskustelunaiheiksi voi lähettää toiminnanjohtajalle Marko Tauriaiselle.
Päivän alussa ajattelin tyytyväisenä, että Lauttasaaren Shakkikerholla menee hyvin: järjestämme paljon tapahtumia, niihin tulee mukavasti osanottajia, ja jäseniäkin on tuplasti enemmän kuin 10 vuotta sitten. Olemme kasvaneet pienestä shakkikerhosta keskikokoiseksi.
Emme varsinaisesti mainosta shakinpeluuta, mutta olemme onnistuneet myymään ajatuksen matalakynnyksisestä shakkikerhostamme niille, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneet tulemaan shakkikerhoon. Luonnollinen seuraus on, että kerhomme kaikki jäsenet ovat yli 30-vuotiaita miehiä ja jäsenten keski-ikä on 50.
Päivän mittaan aloin ymmärtää, miten vaarallista on tuudittautua ajatukseen, että uudet pelaajat löytävät jatkossakin kerhoomme ja saamme tasaisin väliajoin uusia jäseniä entisten tilalle. Meidänkin pitäisi alkaa houkutella shakin pariin niitä, jotka eivät vielä ole oivaltaneet, että shakki voisi sopia heille.
Nuorisotoimintaa ei synny odottelemalla, että kerhohuoneelle tulisi shakinpeluusta kiinnostuneita opastettavia. Ensimmäiseksi pitäisi levittää tietoa shakista kouluihin, nuorisotiloihin ja -tapahtumiin; tätä kerhojen kannattaisi suunnitella ja alkaa tehdä yhdessä. Parhaita viestinviejiä olisivat tietysti toiset nuoret (meidän keski-ikäisten miesten sijasta). Nuorisotoiminnan aloittamiseen voisi jopa hakea seuratukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä joulukuussa.
Pitäisikö kerhojen profiloitua paremmin? On liian monta pikapelikerhoa, joissa hakataan kelloa viikoittain. Jotkin kerhot pelaavat vain joukkueturnauksissa, ja monesta tulee ajan kanssa seniorishakkikerho.
Kuka perustaisi ensimmäisen aloittelijoiden shakkikerhon, esimerkiksi Helsingin shakki 1525:n? Tai kerhon nettishakin pelaajille? Tai kerhon, joka pelaa kirjastossa tai puistossa tai muussa keskeisessä paikassa ja saa ohikulkijat kiinnostumaan? Lauttasaaren Shakkikerho voisi hyvinkin olla Helsinki International Chess Club.
Hyvä esimerkki kerhojen yhteistyöstä: päivän lopussa Henry Mannberg kutsui Lauttasaaren Shakkikerhon ystävyysotteluun Shakkikerho Remissin kerhoiltaan Koivukylässä. Alustava ajankohta on jokin torstai-ilta syksyllä. Pelimuoto voisi olla 2 peliä kääntövärein, miettimisaika 25'+05". Ottelu ilmestyy Nimenhuutoon, kunhan sovimme pelipäivän lähempänä syksyä.
