Digitaalisen shakkikellon muistisääntöjä

Kun asetetaan aikaa digitaalisella shakkikellolla, tyypillisimmät virheet ovat, että asetetaan vahingossa

• tuntien paikalle minuutit (esimerkiksi 15 tuntia eikä 15 minuuttia) tai
  
• perusajan sekuntien paikalle inkrementtisekunnit (esimerkiksi 10.05'+00" eikä 10'+05").
  

Yksi muistisääntö: kellon kaikkien käsin asetettavien (manual set) ohjelmien kaksi ensimmäistä näyttöä ovat

Perusajan tunnit ja minuutit

Perusajan sekunnit

Jos kyseessä on inkrementtiaika eli Bonus ("Fischer"), kolmas näyttö on

Inkrementtiminuutit ja -sekunnit

Digitaalisen shakkikellon käyttöohjeessa on lisää esimerkkejä.

Digitaalisen shakkikellon käyttöohje

Opetamme digitaalisten shakkikellojen käyttöä kerhohuoneella keskiviikkona 12.9.2012 klo 18:00–18:30. Opetusta järjestetään uudestaan aina tarvittaessa, koska kellon asettaminen tuntuu olevan hankalaa monelle pitkäänkin shakkia pelanneelle.

Kellon käyttöohjeet on koottu tähän juttuun. Ne toimivat malleilla DGT 2010 ja DGT 2000, joka toimii samoin kuin hopeanvärinen Merex 500.

Kellon painikkeet

Kellon pohjassa on virtakytkin (ON/OFF). Etupaneelissa on seuraavat painikkeet vasemmalta oikealle:

Painike	Toiminto
+1	Kasvata näytössä vilkkuvaa numeroa
OK (✓)	Hyväksy näytössä vilkkuva numero
Start/Stop (▶❚❚)	Käynnistä/pysäytä aika

DGT 2010 -malli saattaa hämmentää uusia käyttäjiä:

• Sen vasemmassa reunassa on ylimääräinen painike "pienennä numeroa" (—). Se nopeuttaa ajan asettamista. Esimerkiksi jos näytössä vilkkuu peliajan numero 22, sen saa 21:ksi yhdellä painalluksella; muuten pitäisi näppäillä +-painiketta yli 30 kertaa.
  
• Painikkeet "Käynnistä/pysäytä aika" ja "Hyväksy" ovat eri järjestyksessä kuin vanhemmissa malleissa. Niissä on myös symbolit (esimerkiksi ✓) tekstin (OK) sijasta.
  

Kellon peliajat

Yleisimmin käyttämämme peliajat ja niiden numerot eri kellomalleissa (listattu kellon pohjassa):

Peliajan nimi	DGT 2000	DGT 2010
Blitz (5 min.)	1	1
Time manual set	3	3
Fischer bonus blitz (3'+02")	21	15
Fischer bonus manual set	23	18
Bonus 4 periods	25	21

Käsin asetettavat peliajat:

• Time manual set. Yksi kiinteä aika ilman inkrementtiä. Esimerkiksi toisella pelaajalla 2 ja toisella 8 minuuttia.
  
• Fischer bonus manual set. Yksi kiinteä aika ja inkrementti. Lauttasaaren cupin aikatasoitukset annetaan inkrementteinä, esimerkiksi toisella pelaajalla voi olla 16'+08" (16 minuuttia ja 8 sekunnin inkrementti) ja toisella 24'+12".
  
• Bonus 4 periods. JSM-turnauksessa käytetty aika (lisäaika 40 siirron jälkeen ja inkrementti jokaisesta siirrosta) on hankalin yleisesti käytetty aika, jonka lyhennettyä versiota käytämme myös Lauttasaaren mestaruusturnauksessa. JSM-ajan asettaminen on selitetty erillisessä jutussa.
  

Perustoiminnot

Peliajan valitseminen:

• Laita kello päälle sen pohjassa olevalla virtakytkimellä.
  
• Paina +-painiketta, kunnes näytössä vilkkuu haluamasi peliajan numero.
  
• Valitse peliaika Hyväksy-painikkeella.
  

Ajan nollaaminen ennen seuraavaa peliä:

• Paina kahdesti kellon pohjassa olevaa virtakytkintä (ensin pois päältä, sitten takaisin päälle).
  
• Hyväksy näytössä vilkkuva edellisen peliajan numero Hyväksy-painikkeella.
  
• Jos aika oli asetettu käsin (manual set), se vilkkuu näytössä, jotta se voidaan tarvittaessa muuttaa. Hyväksy aika Käynnistä-painikkeella.
  
• Kello on nyt valmis pelin alkuun. Peli alkaa, kun mustilla pelaava painaa Käynnistä-painiketta.
  

Kellon sammuttaminen:

• Älä sammuta kelloa kesken turnauksen, jotta asetettu aika ei häviä sen muistista.
  
• Sammuta kello turnauksen viimeisen kierroksen jälkeen.
  
• Tarkista että kello on sammutettu, kun laitat sen laatikkoon.
  
• Jos ei sammuta kelloa, patterit kuluvat muutamassa viikossa.
  

Ajan asettaminen käsin

Suluissa on peräkkäisten näyttöjen tekstit (kaksi viimeistä näyttöä ovat vain inkrementtipeliajassa):

1. (0:00) Aseta ensimmäisen pelaajan tunnit ja minuutit +- ja Hyväksy-painikkeilla. DGT 2010 -mallin näytössä on ohjeteksti hrs/min.
   
2. (.00) Aseta ensimmäisen pelaajan sekunnit. DGT 2010 -mallin näytössä on ohjeteksti sec.
   
3. (0:00) Aseta toisen pelaajan tunnit ja minuutit samalla tavalla kuin ensimmäiselle pelaajalle.
   
4. (.00) Aseta toisen pelaajan sekunnit.
   
5. (0.00) Jos kyseessä on inkrementtiaika, aseta ensimmäisen pelaajan inkrementin minuutit ja sekunnit. DGT 2010 -mallin näytössä on ohjeteksti min/sec.
   
6. (0.00) Aseta toisen pelaajan inkrementin minuutit ja sekunnit.
   

Yleinen virhe on minuuttien asettaminen tuntien paikalle:

• Esimerkiksi aikatasoitus 6 + 4 minuuttia asetetaan peliajasta 3 (Time manual set).
  
• Minuutit saattavat lipsahtaa vahingossa tuntien paikalle (6:00), jolloin peliajaksi tulee 6 + 4 tuntia.
  
• Virhe pitäisi huomata viimeistään pelin käynnistyttyä, kun näytössä 5:59 eivät juoksekaan sekunnit.
  
• Oikein on siis 0:06.
  

Virhe on myös inkrementin asettaminen sekuntien paikalle:

• Inkrementti saattaa lipsahtaa sekuntien paikalle (näyttöön .00).
  
• Inkrementti (näytössä 0.00) jää samalla helposti nollaksi.
  
• Peliaika näyttää hämäävästi oikealta, esimerkiksi 10.05, mutta onkin 10 minuuttia ja 5 sekuntia + 0 sekunnin inkrementti.
  
• On hyvä varmistaa joko ennen peliä tai heti ensimmäisten siirtojen jälkeen, että molemmat pelaajat saavat inkrementin.
  

Muistisääntöjä:

• Kaksoispiste erottaa tunnit ja minuutit (1:30).
  
• Piste erottaa minuutit ja sekunnit (19.20).
  
• Sekuntinäyttö alkaa pisteellä (.00).
  

Lisää shakkikelloista

• JSM-inkrementtiajan asettaminen
  
• Shakkikellojen vertailua
  
• Kiinalainen Quanqi-shakkikello
  
• Shakkikellon kovakourainen käsittely on kielletty
  
• Wikipedian Shakkikello-artikkeli
  

Kiinalaisia kelloja

Renjun pelaaja Jussi Ikonen kävi esittelemässä kerhollamme kiinalaista Quanqi-shakkikelloa. Ostimme kokeeksi kaksi kelloa, jotka maksoivat 45 euroa kappale.

Kellon hyvät puolet verrattuna DGT-malleihin:

• Kelloa on helpompi kuljettaa, koska se on kevyempi, mutta silti tukeva pöydällä.
• Kellon painonappia on helpompi painaa kuin DGT-mallien vipua.
• Uuden pelin voi aloittaa nopeammin kahdella näppäimellä, kun taas DGT-mallit pitää sammuttaa pohjan virtakytkimestä aina ennen uutta peliä.

Kellon huonot puolet:

• Kellossa on 9 näppäintä, joten sen käyttö voi tuntua ensi alkuun monimutkaisemmalta. DGT-malleissa on vain 3–4 näppäintä.
• Kellon valmisohjelmat ovat outoja, joten ajat pitää asettaa käsin. Viimeksi asetettu aika tosin säilyy muistissa.
• Sekunnit näkyvät pienempinä numeroina kuin tunnit ja minuutit, mikä vaatii tarkempaa seuraamista aikapulassa.
• Kellon käydessä näytössä vilkkuu sekuntien yläpuolella jokin kiinalainen merkki, mikä voi häiritä jotakuta. Toisaalta merkistä näkee nopeasti, kumman kello käy.
• Kun pelaajan aika loppuu, myös vastustajan kello pysähtyy, mihin ei ole totuttu 5 + 5 minuutin pikapeleissä, joissa molempien aika voi loppua. Kellolla kannattaa siis pelata vain inkrementtiaikoja, jolloin se toimii samalla tavalla kuin DGT-mallit.

Kelloon kannattaa asettaa esimerkiksi inkrementtiaika 3'02", jota pelaamme usein. Koska peliaika säilyy muistissa, kellon käyttöön tarvitaan vain 4 näppäintä:

• Ennen ensimmäistä peliä käynnistä kello Power-näppäimellä (oikea alakulma) ja palauta muistissa oleva peliaika Memory-näppäimellä (vasen yläkulma).
• Musta aloittaa pelin painamalla pyöreää painonappia.
• Näppäimistön päällä oleva kansi kannattaa jättää auki pelin ajaksi, jotta kellon voi pysäyttää korotus- tai kiistatilanteessa Pause-näppäimellä (keskellä ylhäällä).
• Pelin päätyttyä pysäytä kello tarvittaessa Pause-näppäimellä, lopeta peli Exit-näppäimellä (vasen alakulma) ja palauta muistissa oleva peliaika Memory-näppäimellä, jolloin kello on taas valmis seuraavaan peliin.
• Viimeisen pelin jälkeen pysäytä kello tarvittaessa Pause-näppäimellä, lopeta peli Exit-näppäimellä ja sammuta kello Power-näppäimellä.

Kelloa valmistavan Quanqi Technology -yrityksen toiminta-ajatus näyttää olevan: "Our Product: rightfully leadingly difference." Ajatus taisi kadota englanniksi käännettäessä.

Netin maksuttomat PGN-kokoelmat

Internet on pullollaan maksuttomia shakkitiedostoja. Osa pelikokoelmista on omistettu jollekin pelaajalle, toisiin on kerätty uusimpia turnauspelejä, joihinkin on kerätty menneiden huipputurnausten pelejä tai vaikkapa yhdestä avauksesta syntyneitä pelejä. PGN-tiedostojen lisäksi käytössä on myös Chessbase- ja Chess Assistant -ohjelmia varten koottuja tiedostoja. Koska kaikki shakkiohjelmistot (mm. maksuton Scid) osaavat lukea PGN-tiedostoja, esittelen tässä jutussa ainoastaan netin kyseisessä muodossa olevia pelikokoelmia.

Tämän vuosikymmenen kotimaiset pelit löytyvät Shakki.Net-sivuston tietokantasivulta. Varhaisemmat kotimaiset pelit ja kirjepelit löytyvät puolestaan eri osoitteesta, tamperelaisten shakinpelaajien kokoamasta Suomipelitietokannasta. Valitettavast tiedostot ovat saatavilla PGN-muodossa ainoastaan vuodesta 1998 alkaen. Menneiden vuosikymmenien peleihin pitää siis tutustua maksullisia ohjelmistoja käyttäen.

Kymmenen vuotta sitten netin paras pelikokoelma löytyi Pittsburghin yliopiston palvelimilta. Valitettavasti Pitt Chess Archives -kokoelmaa ei ole viime vuosina päivitelty, mutta palvelimelta löytyy edelleen runsaasti historiallisia pelejä. Tiedostot on järjestetty turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.

PGN Mentor on ohjelma PGN-tiedostojen katselua varten. Ohjelmiston verkkosivuilta löytyy suuri määrä PGN-tiedostoja, joita voit tutkiskella mitä tahansa muutakin ohjelmaa apuna käyttäen. Tämäkin kokoelma on luokiteltu turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.

Tuoreimmat kansainväliset turnauspelit löytyvät helpoimmin The Week in Chess Magazine -verkkojulkaisusta. Esimerkiksi viikko sitten julkaistussa kokoelmassa oli yli 1900 peliä eri puolilta maailmaa. Viikon tiedosto sisältää pelejä mm. joukkueiden EM-kilpailusta, Tsigorinin muistoturnauksesta, Korsikan mestartiturnauksesta, nuorten maailmanmestaruuskisoista ja Bogotan avoimesta turnauksesta.

Jos olet kiinnostunut erityisesti tiettyä avausta käyttäneistä peleistä, kannattaa tutustua Supreme Chess -kokoelmaan. Supreme Chess -sivustolla pelit on järjestetty ECO-koodien mukaisesti.

Verkossa on myös muutamia hyviä online-tietokantoja, joista voi katsella pelejä. Itse olen katsellut esimerkiksi Chessbasen Chesslive-tietokantaa, ChessLab-kantaa ja ChessGames.com-sivua. Näistäkin voi ladata pelejä PGN-muodossa.

Scid - ilmaisohjelma shakkitiedostoja varten

Lauttasaaren shakkikerhon pelikokoelmat on julkaistu PGN-muodossa. PGN (lyhennetty sanoista portable game notation) on todennäköisesti kaikkien shakkiohjelmistojen ymmärtämä muoto.

PGN-tiedostossa pelien siirrot annetaan selväkielisessä muodossa normaalia koordinaattimerkintää käyttäen. Lisäksi joka peliin liittyy metadataa, joka sisältää esimerkiksi tiedot pelaajista, pelin ajankohdasta ja turnauksesta, jossa peli on pelattu. Tämän vuoksi PGN-tiedoston sisältämiä pelejä on helppo käydä läpi ihan perinteisesti laudan ja nappuloiden kanssa. Huomattavasti helpompaa ja nopeampaa on tietenkin käyttää tarkoitusta varten tehtyä tietokoneohjelmaa.

Itse käytän pelitiedostojen katseluun Scid-tietokantaohjelmaa. Scid on maksuton ja perustuu avoimeen lähdekoodiin, joka on saatavilla Internetistä. Tavallisen käyttäjän kannalta tällä ei välttämättä ole suurempaa merkitystä, mutta maksuttomuus todennäköisesti ilahduttaa useimpia käyttäjiä.



Scid on saatavilla kaikille nykyään yleisessä käytössä oleville käyttöjärjestelmille (Windows, OS X, Linux). Voit ladata valmiin asennuspaketin ohjelman omalta nettisivulta, josta löydät myös asennusohjeet sekä esimerkiksi pelaajatiedostot.

Scid ei sisällä shakkiohjelmaa, jota voisi käyttää pelien analysoimiseksi. Tätä varten olen asentanut koneelleni Crafty-shakkiohjelman, jota Scid osaa käyttää pelien analysoimiseksi. Myös Crafty on maksuton avoimen lähdekoodin ohjelma. Piakkoin on luvassa jälleen uusi versio (23.1), jonka pitäisi olla hiukan edeltäjäänsä vahvempi. Crafty ei varmasti tarjoa vastusta esimerkiksi Rybkalle, mutta omiin peleihini tämäkin ohjelma löytää paljon taktisia parannuksia.

Tietokantaohjelma helpottaa monin tavoin peleihin tutustumista. On esimerkiksi mahdollista käydä tiettyjä avausvariantteja tai vaikkapa tutustua tietyn pelaajan peleihin. Mikäli tietokannasta löytyy vastustajien pelejä, on tietenkin mahdollista tutkia etukäteen esimerkiksi seuraavan vastustajan pelaamia avauksia. Jo pelkkä omien pelien siirtäminen tietokantaan voi tuoda mieleen parannuksia aikaisempiin pelehin ja palauttaa mieliin vastustajien vanhoja konnuuksia. Tämäkin auttaa pelaamaan jatkossa parempaa shakkia!

Kokemuksia shakkikelloista

Shakkikello on tärkeä osa shakinpeluuta, joskus jopa tärkeämpi kuin lauta ja nappulat. Supersuurmestarit pelaavat vuosittain Melody Amber -turnauksessa pikapelin lisäksi sokkoshakkia, jossa raksuttaa shakkikello mutta nappuloita siirretään vain pään sisällä.

Toukokuussa 2009 ostimme kerholle neljä kappaletta uutta DGT 2010 -mallia. "Uusi ja parannettu malli DGT 2000:sta", lupaa esite. Kuukauden pelailun perusteella voin sanoa, että nuo ovat parhaita kelloja, joilla olen pelannut 25-vuotisen shakkiurani aikana. Kello on tukeva, näyttää tyylikkäältä, siinä on iso näyttö, ja ennen kaikkea se on erittäin kevyt painaa käyntiin, minkä pitäisi hillitä joidenkuiden halua hakata kelloa.

Kerhollemme on hankittu kahdeksan kappaletta DGT 2000 -mallia 2000-luvulla, pari kelloa parin vuoden välein. Kokemukset ovat huonot: yhdestä lakkasi toinen kello käymästä, yhden kellon LED-näyttö on osittain rikki (kun aikaa on 8.18, kello näyttää 0.18), neljästä kellosta on tullut "löysiä lenksuja", joilla voi pelata vain, jos muistaa painaa kelloa aina erittäin huolellisesti. Mutta on noita kelloja hakattukin sääntöjen vastaisesti liian kovalla kädellä.

Olemme hankkineet myös kaksi DGT XL -mallia, joita "kukaan ei osaa asettaa oikeaan aikaan" ja joita olemme päättäneet olla hankkimatta enempää. On kieltämättä hämäävää, että ohjelmat ovat erilaiset kuin vanhassa ja tutussa DGT 2000 -mallissa ja nappuloitakin on enemmän.

Kokeeksi olemme hankkineet myös kaksi hopeanväristä Merex 500 -mallia, jotka näyttävät DGT 2000:lta mutta joista puuttuu FIDE-leima ja jotka olivat siksi vähän halvempia (pitää muistaa, että jos järjestämme kansainvälisen FIDE-turnauksen, noita kelloja ei saa käyttää). Ne toimivat vielä erinomaisesti, mutta ovatkin vasta pari vuotta vanhoja.

Kerhollamme on myös läjä mekaanisia kelloja 1970—80-luvuilta, joista muutama toimii erittäin hyvin mutta joilla on pelattu vain satunnaisesti viime kymmenen vuoden aikana. Ne käyvät vielä hyvin normaaliin peliin, mutta ainakaan itse en enää mieluusti pelaa nopeaa shakkia, saati sitten pikapeliä, ilman digitaalista kelloa, josta ajan näkee sekunnin tarkkuudella kertavilkaisulla.

DGT 2010 -pakkauksen mukaan patterit kestävät kymmenisen vuotta. Kerhomme kelloilla pelataan keskimäärin 3—4 tuntia viikossa, kun mukaan lasketaan viikoittainen kerhoilta ja muut turnaukset. Kannattaa olla tarkkana, että ei jätä vahingossa kelloon virtaa päälle: viikossa patterit kuluvat lähes saman verran kuin normaalisti yhden pelivuoden aikana eli reilut 160 tuntia.

"Minulle on kerrottu, että täällä harrastetaan liiaksi pikapeliä", vastasi Bent Larsen vuonna 1969, kun häneltä kysyttiin Suomen shakkielämästä. Ja mikä on harrastaessa edelleenkin, kun shakkikellot sen kuin paranevat.