TUHRAUS

Lähishakissa näkee monesti niin sanottuja intuitiivisia uhrauksia, jotka toimivat hyvin – erityisesti pikapeleissä epäkorrektit sommitelmat yllättävät, ja moni heikompi pelaaja jättää ottamatta uhraukset vastaan joutuen passiiviseen ja hävittyyn asemaan. Epäkorrekti uhraus eli tuhraus voi siis olla käyttökelpoinen ase lähipelissä: kyse on menestyksellisestä huijauksesta (swindle). Kirje- ja etäshakki on kuitenkin eri laji kuin pikashakki, ja analyysit paljastavat armotta tuhraukset.

Niinpä on paikallaan tarkastella asiaa myös mitalin toiselta puolelta: milloin voit nähdä, että vastustajasi lähtee "tuhraamaan" ja kuinka voit hyötyä siitä? Tänä päivänä tietokoneohjelma (Rybka tai Fritz) näyttää etäpelissä ilman suurempaa vaivaa oikean tien, mutta joskus riittää myös ”bioprosessorisi” (jolla sinun on pärjättävä lähipelissä). Edelleen on vielä kirjepelaajien koulukunta, joka haluaa pelata ilman tietokonetta – mutta tällöin taktiset munaukset on vältettävä ja löydettävä ihan itse. Tämä on kunnioitettavaa ja arvostan vanhan koulukunnan postipelaajia! Kuitenkin voin vakuuttaa, että etäshakki serverillä ja Fritziä, Rybkaa yms. käyttäen on helpompaa – ja että sinulle jää ihan riittävästi haastetta ja mahdollisuuksia hyödyntää omia ideoitasi! Ainoa asia, minkä menetät, on mahdollisuus tehdä karkeita taktisia laskuvirheitä eli ”tuhrauksia”!

Esimerkkinä ”tuhrauksesta” esitän kirjepelin, jossa saadun voiton ansiosta korotuin aikanaan I luokan pelaajaksi. Tätä peliä pelatessani minulla ei ollut vielä nykyistä (paljon aikaa säästävää) Fritziä apuna, joten löysin peli-ideat vain omaa päässäni sijaitsevaa "bioprosessoria" käyttäen.

Jalas, Aaro - Ruuhila, Risto, kirjepeli 2004 (SM-E / 134)

1.f4 d5 2.Rf3 Rf6 3.e3 c5 4.Lb5+!?

--tämä ei anna valkealle mainittavaa etua, mutta on pelikelpoinen siirto. Mielestäni se on jopa parempi kuin sivustointi-idea 4.b3, joka neutraloituu hyvin vastasivustoinnilla 4.-g6!

4.-Ld7 5.Lxd7+ Rbxd7?!

--5.-Dxd7 6.Re5 Dc7 jatkaen 7.-Rc6 on mustalle varmempi jatko. Ratsun lyönti mahdollistaa valkealle Rc3-siirron, jota ei voi mustan ratsun d7:ssä sijainnin vuoksi "kumota" d5-d4 -työnnöllä.

6.d3 e6 7.Rc3!

--uusi idea tässä asemassa, mutta hyvin looginen ajatuksena e3-e4 - pelisiirtoon minua inspiroi klassinen hollantilaispeli Bogoljubow - Aljechin, Hastings 1922. Suosittelen tutustumista ko. peliin, jos et ole sitä jo ehtinyt tehdä.

7.-Le7 8.0-0 0-0 9.e4 dxe4 10.dxe4 a6 11.a4!?
--estämään sivustatulo b5, vaikka mietin myös 11.e5:tä.

11.-Db6?

-erittäin usein tehty siirto f4 (f5) -avauksissa ja ideana shakki c4+ (c5+) - lienee kuitenkin yliarvostettu ajatus, sillä ei pelkkä yksittäinen shakki merkitse vielä mitään taktista etua tai kombin alkua. Tässä mustalla on tosin kombi-idea, joka on kuitenkin ”tuhraus”!

12.a5?!
---tässä olisi jo voinut pelata suoraan 12.e5, mutta pientä psykologista peliä (kirjepelissä!) - ajatuksena "Show me what´s Your point". Objektiivisesti ottaen siirto on kuitenkin heikko, sillä suora jatko 12.e5! vie valkean selvään etuun – jatko olisi todennäköisesti ollut sama kuin pelissäkin, mutta ilman tarjottua pelastautumismahdollisuutta.

12.-Da7?

Musta olisi tässä vielä pelastunut siirtämällä 12.-Dc6 suurin piirtein tasa-asemin. Nyt musta ei enää pääse ansasta, johon hänen ”tuhrausideansa” on hänet vienyt.


13.e5! c4+...kuten odotinkin.
14.Kh1 Rg4 ...edelleen "suunnitelman" mukaan, mustan oli tavallaan pakko pelata virheellisen kombinsa, koska hän oli nähnyt, että objektiivisesti ”parempi” 12.-Nd5 13.Nxd5 exd5 14.Dxd5 johtaa sotilaan menetykseen ilman kompensaatiota.


15.Dxd7...
Alustavissa analyyseissa säikyin aluksi asemaa pelijatkon 15.-Rf2+:n jälkeen, mutta aika pian näin, että valkealla ei ollut mitään hätää, koska mustan sommitelma oli "tuhraus". Oikean jatkon nopeaa löytämistä helpotti myös se, että kaikki löysät "varman päälle" -jatkot olisivat hävinneet. Eli oli jopa pakko katsoa kunnolla niin sanottu kriittinen jatko - jonka totesin nopeasti johtavan valkean etuun! Eli tässä vihje vastustajan "intuitiivisia" uhrauksia vastaan - tsekkaa aina ensin uhrauksen korrektius - jos puolustuksesi näyttää pitävän muutaman siirron eteenpäin, ja kaikki pelokkaat siirrot johtaisivat vain häviöasemaan, niin ei muuta kuin "Show me what´s Your point!" - ja joskus onkin niin, että uhraus osoittautuu "tuhraukseksi".

15. -Rf2+
16.Txf2 Dxf2
17.Dxe7 Df1+
18.Rg1 Tad8
19.Dxb7! ---tässä ei ollut ideana sotilaan ryöstö vaan daamin siirtäminen nopeinta reittiä kuningassivustalle, b-sotilas sattui vain olemaan reitin varrella...
19. -Td4
20.Df3 --Juuri ajoissa. Mustan on nyt yrittävä välttää daaminvaihtoa ja pelattava 20.-De1, mutta 21.De3 pakottaa daamit vaihtoon, jonka jälkeen loppu on "pelkkää tekniikkaa". Lähi-pikapelissä tällaista voi tietysti vielä oikein hyvin jatkaa, jos vastustaja on kuluttanut paljon aikaa voittosiirtojen löytämiseen. Mutta vanhanaikaisessa postitse pelattavassa kirjepelissä ei ollut kovin motivoivaa jatkaa sekä tuhlata rahaa postimerkkeihin häviöpelin pitkittämiseksi, minkä totesi myös vastustajani, joten...

1-0 ja samalla varmistui korotukseni kirjeshakin I luokkaan, kiitos vastustajan "tuhrauksen"!

Mutta ei parane paukutella henkseleitä. Vuonna 2005 jatkoin edelleen kirjeshakin pelaamista ilman tietokoneohjelman apua. Seuraavassa pelissä yritin pelastautua huonosta asemasta ”tuhrauksen” avulla. Valitettavasti vastassa oli taitava kirjepelaaja, joka ei tarvinnut tietokonetta pikapelityylini kumoamiseksi:

Richter, Wolfgang – Jalas, Aaro, kirjepeli 2005 (WT/T1-05/2)
1.f4 d5
2.Rf3 Lg4!?
3.e3.....3.Re5!? on myös pelattavissa jatkoidealla 4.c4.

3.-e5?!

…eräänlaista Stauntonin gambiittia kääntövärein, mutta paras siirto tässä on kylläkin 3.-Rd7. Sen sijaan 3.-Rc6 4.d4! johtaa valkealle edulliseen kivimuuriasetelmaan. Tosin 3.-Rc6 olisi ollut sekin parempi kuin yrittämäni epämääräinen gambiitti.

4.fxe5 Rd7 (4.-Rc6 5.Lb5 +=)
5.d4 f6
6.exf6 Rxf6
7.Ld3! –aktiivisempi kuin 7.Le2
7.—Ld6
8.0-0 c6
9.c4 De7?!

…vain vähän parempi on 9.-Dc7 10.h3 Lxf3 11.Txf3 0-0 12.cxd5 +-

10.cxd5 cxd5
11.Db3 Rdb6

–musta on joutunut jo puolustuskannalle, mikä on aina huono merkki gambiitin pelaajalle: passiivinen asema sotilasta vähemmällä eli selvä +- valkealle.

11.Rc3 0-0?!

- ei kovin hyvä ratkaisu, mutta mustan oli saatava edes jollain lailla asemaansa kehitettyä. Strategisesti musta on jo hävinnyt pelin.

13.e4 Lxf3
14.gxf3!? ---odotin jatkoa 14.Txf3, jota varten olin suunnitellut seuraavan ”tuhrauksen” 14.-Lxh2+?! 15.Kxh2 Rxe4? 16.Txf8+?? Txf8 17.Rxe4 Dh4+ ikishakein, mutta 16.Rxd5:n jälkeen musta häviää kuitenkin, ja olisin voinut luovuttaa. Sen sijaan nyt saan lisää tuhrausmahdollisuuksia, jotka hyödynnän pelissä maksimaalisella tavalla…

14.-Lxh2+?!

…tämä on tietysti täysin epäkorrektia pikapelityyliä, joka ei toimi kirjepelissä, jos vastustaja osaa vähääkään pelata. En vain keksinyt tässä enää muuta kuin jatkaa desperadotyyliin ”tuhraten”…

15.Kxh2 Rh5
…ensimmäinen tuhrausideani oli 15.-Rg4+ 16.fxg4?? Dh4+ 17.Kg2 Dxg4+ tasapelein, mutta en löytänyt mitään mustalle siirron 16.Kg3! jälkeen. Niinpä päätin estää valkean kuninkaan nousun g3:een ja laskin saavani vielä jotain mahdollisuuksia. Spekuloin toiveikkaasti seuraavilla mahdollisuuksilla:

a) 16.Rxd5? Dh4+ 17.Kg2 Dg3+ 18.Kh1 Dh3+ tasapelein

b) 16.Kg2 Dh4 17.Th1?? Dg3+ 17.Kf1 Txf3+ voittaen!

Mutta eipä valkea tietenkään tehnyt mitään munausta, vaan siirsi rauhallisesti…

16.Re2! Dh4+
17.Kg2…
Nyt asema alkoi olla samanlainen kuin tilannekartta Hitlerin päämajassa kevättalvella 1945. Löysin kuitenkin vielä yhden ”tuhrausidean” – hyökkään jalkaväellä g-linjalla uhaten g4:ää ja saan samalla f4:stä potentiaalisen shakkausruudun ratsulleni. Eteenpäin, jalkaväki – taistelu ei ole vielä menetetty!

17.-g5??
Kun olin laittanut kortin iloisesti postiin, tajusin tehneeni emätuhrauksen. Tosin puolustukseksi on mainittava se, että analysoin häviöpeliasemaa myöhään illalla. Olin erittäin väsynyt yrittäessäni löytää epätoivoisesti ulospääsyä pinteestä, ja tartuin lopulta johonkin, joka jollain lailla näytti tarjoavan vastapeliä. Se jäikin sitten pelin viimeiseksi tuhraukseksi kun vastustajan vastaus tuli odotetulla tavalla:

18.Th1 – ja luovutin pelin saman tien. Kiitos pelistä ja onnittelut voittajalle!

Tämä peli opetti minulle sen, että se mikä voi toimia hyvin pikapelien sählingeissä, ei toimi kirje- ja etäpeleissä. Vaikeista asemista ei löydy ulospääsyä tuhrausten avulla!

Aaro Jalas