Persialais-arabialainen shakki

Shakki on alkuaan itämainen peli, jonka juuret ovat Intiassa. Shakkinappuloilla käytiin aikoinaan eräänlaista lautapelisotaa, ja nappulat symboloivat aikoinaan intialaisen armeijan yksiköitä: sotilaat jalkaväkeä, ratsut ratsuväkeä, lähetit laivoja ja tornit sotaelefantteja. Intiassa niinsanottua alkushakkia eli tsaturangaa lienee pelattu jo 200-luvulla, mutta se poikkesi huomattavasti nykyisestä shakista. Alkushakkia pelattiin nimittäin neljällä nappula-armeijalla, jolloin laudalla oli neljä kuningasta ja jokaiseen nappula-armeijaan kuului kuninkaan lisäksi 4 jalkasotilasta, 1 ratsu, 1 laiva eli lähetti sekä 1 elefantti.

Noin 500-luvulla shakki kulkeutui Persiaan, jossa peli kehittyi aika lähelle jo meidän tuntemaamme shakkia. Nimittäin nelishakista siirryttiin shatranjiin eli kaksishakkiin, jolloin laudalle jäi vain kaksi nappula-armeijaa. Laudalle tuli näin molemmin puolin 8 sotilasta, 2 elefanttia eli tornia, 2 ratsua, 2 laivaa eli lähettiä. Neljä kuningasta sulautettiin toisiinsa niin, että kaksi kuningasta alennettiin kuninkaiden rinnalle sijoittuviksi visiireiksi (jotka vaihtuivat myöhemmin daameiksi). Nappuloiden alkusijoittelu oli persialais-arabialaisessa shakissa jo sama kuin nykyisessäkin. Sen sijaan joidenkin nappuloiden liikkeet poikkesivat seuraavasti: laiva (alfil) eli lähetti siirtyi diagonaalillaan vain joka kolmannelle ruudulle ja saattoi nykyratsun tavoin "loikata" välissä olevien nappuloiden yli niitä lyömättä, sotilas siirtyi vain yhden askeleen eteenpäin, daamin edeltäjä visiiri (waziir) liikkui vain yhden siirron sivuttain ja oli "tynkälähetti". Sen sijaan tornin (qäl´ä), ratsun (faras) ja kuninkaan (mälek, shah) liikkeet olivat jo samat kuin nykypäivänä. Persialaista alkuperää on muuten pelimme nimikin: shakki on tarkoittanut alunperin shaahia eli farsin kielellä kuningasta ja matti on tarkoittanut kuninkaan kuolemaa. Eli shakissa on kysymys "kuningaspelistä". Ja kun peli päättyy shakkimattiin, niin toisen pelaajan kuningas on kuollut ja peli päättynyt. Tosin allekirjoittaneen mielestä kuninkaan kohtalo ei ole pelissämme näin tyly: kuningastahan ei mestata eli lyödä vaan se vangitaan niin ettei se voi enää paeta ja jatkaa peliä.

Arabit valloittivat Persian vuonna 638. He eivät voineet ihan heti omaksua peliä, koska profeetta Muhammedin sanoja tulkittiin niin että kaikki pelit olivat kiellettyjä. Pelikielto johtui luultavasti siitä, että haluttiin estää peleihin liittyvän vedonlyönnin kielteiset ilmiöt. Ennen pitkää päädyttiin kuitenkin vapaamielisempään Koraanin tulkintaan, jolloin shakki vapautui pannasta. Arabit omaksuivat pelin nopeasti omakseen, ja 800- ja 900-luvuilla islamilaiseen maailmaan oli kehittynyt jo kukoistava shakkikulttuuri tunnettuine mestareineen.

Ensimmäinen tunnettu shakin "maailmanmestari" lienee ollut 840-luvulla mainetta niittänyt Al-Adli. Hän kohtasi peliuransa loppuvaiheessa voittajansa, joka nimi oli Ar-Razi. Tämän kuoleman jälkeen tunnetuimmaksi mestariksi nousi 900-luvun alussa Mawardi, jota pidettiin edeltäneitä mestareita parempana pelaajana. Hän pääsi myös uskovaisten ruhtinaan, Bagdadin kalifin Muktafin (902-908) suosioon. Kalifi järjesti ottelun suosikkimestarinsa Mawardin sekä toisen tunnetun mestarin Abu-Bakr as-Sulin välille. Kalifin pettymykseksi Mawardi hävisi ottelun, minkä jälkeen Abu-Bakr as-Suli nousi 900-luvulla shakin "maailmanmestariksi". Hän pääsi myös kalifi Muktafin seuraajien suosioon ja nautti pitkään arvostusta Bagdadin hovissa, vaikka poikkesi uskossaan kalifien edustamasta islamin sunnalaisesta suunnasta. Uskonkysymysten vuoksi Abu-Bakr as-Sul joutui kuitenkin ennen pitkää vaikeuksiin. Abu-Bakr as-Suli karkotettiin 940-luvun alussa Bagdadin hovista Basraan, jossa hän kuoli köyhissä oloissa vuonna 946. Jälkimaine shakkimestarina kuitenkin säilyi, ja kaikki shakinharrastajat tunnustivat as-Sulin suureksi pelaajaksi. Koraanista ja teologisista kysymyksistä saattoi olla erilaisia tulkintoja, mutta pelilaudalla osoitettu pelitaito oli yksiselitteisempi asia. Niinpä islamilaisessa shakkimaailmassa oli pitkän aikaa erityinen kohteliaisuus sanoa paremmin pelanneelle vastapelaajalle että "pelaatte shakkia kuin as-Suli".

Persialais-arabialaisen shakkikulttuurin kukoistukseen kuuluivat myös ensimmäiset shakkikirjat, joissa selvitettiin pelaajille pelin periaatteita sekä annettiin ohjeita niin aloitukseen, keskipeliin kuin loppupeliinkiin. Vanhin säilynyt shakkikirja on persialainen 970-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus, jonka laatija käytti nimeä Al-lajlaj (koko nimi tekijällä oli Abulfaraj Almuzaffar ibn Said). Siinä esitettiin muun muuassa neljä eri tapaa aloittaa peli: 1. Mujannah (nopea sivusta), 2. Saif (miekka), 3. Mashaickhi (sheikki), 4. Sayaal (ryöppy). Shakkiharrastajien taitotaso vaihteli tietysti suuresti, ja kun aikatasoitusta ei tunnettu, niin selvästi eritasoisten pelaajien välillä vahvemman tuli antaa tasoitusta materiaalista. Tasoituksen määrä riippui tietysti tasoerosta, ja tasoituksistakin annettiin ohjeita arabialaisissa shakkioppaissa. Kun torni oli persialais-arabialaisessa shakissa vahvin upseerinappula, niin kuvaava lienee eräässä arabialaisessa shakkikirjassa annettu ohje: "Tornin tasoituksen voi antaa ainoastaan lapsille, naisille ja aloittelijoille".

Persialaiset ja arabit kehittivät myös shakkitehtävien perinnettä. Tyypillisiä tehtäviä oli mansubit eli mattitehtävät. Monet niistä eivät ole enää meidän pelisäännöillämme sovellettavia, mutta eräät pelkistetyt loppupelitehtäviä muistuttavat mansubit ovat meidänkin shakkisilmäämme miellyttäviä. Tällaisia ovat mansubit, joissa laudalla ovat vain ne nappulat, joiden liikkeet ovat edelleen samat kuin klassisessa persialais-arabialaisessa shakissa. Niinpä olen valinnut tämän historiaesityksen päätteeksi kaksi meidän silmillemme sopivaa klassista mansubia, joista ensimmäinen on peräisin Abu Naam -nimiseltä arabimestarilta 900-luvulta ja jälkimmäinen persialaisesta 1300-luvun käsikirjoituksesta:

1. Abu Naam (900-luku)


1.Rh5+! Txh5 2.Txg6+! Kxg6 3.Te6X.

2. Persia (1300-luku)


1.Th7+ Kg8 2.Rf6+ Kf8 3.e7+! Rxe7 4.Tf7+! Rxf7 5.Re6X.

Lauttasaaren shakkikerhon hallituksen pöytäkirja 28.4.2010

Avattiin kokous 28.4.2010 klo 17.00 Piratin kabinetissa. Paikalla olivat Jyrki Heikkinen, Aaro Jalas, Tommi Laaksovuori ja Matti Varjokallio

1. Taloustilanne

Käytiin lyhykäisesti läpi kerhon taloustilanne. Jäsenmaksun on maksanut 24 jäsentä ja kerholla on kohtuullisesti rahaa hankintoihin. Mäntän turnaus jätetään väliin heikon ilmoittautujamäärän takia, joten sen kulut vapautuvat myös muuhun käyttöön. Syksyksi pitää varata rahaa kolmen JSM-joukkueen matkakuluihin. Tulemme käyttämään arviolta 200 euroa kalustehankintoihin eli kelloihin, lautoihin ja nappuloihin. Keskusteltiin mahdollisuudesta kannatusjäsenmaksuun.

2. Pelipaikat

Piratissa pelaaminen jakaa hieman mielipiteitä jäsenistön keskuudessa, jotkut tykkäävät ja toiset eivät. Jäsenistö on nuorentumassa ja Piratissa eivät alaikäiset voi pelata. Toisaalta taas kerhotila ei ole kovin iso joten toinen pelipäivä ja -paikka hieman helpottaa järjestelyjä. Päätettiin, että avoimen turnauksen ja cupin pelien osalta tarjotaan tästä eteenpäin kahta pelipäivää, toinen Piratissa ja toinen kerhotilassa. Jo nythän melko suuri osa näiden turnausten peleistä pelataan kerhotilassa. Pikkujouluturnaus ja syksyn Piratti-turnaus pelataan tänä vuonna kerhotilassa.

3. Käyttäytymissäännöt

Kerholla on viime aikoina ollut hieman häiriökäyttäytymistä. Melu nousee blikstien käynnissä ollessa aika kovaksi ja kesken olevia pelejäkin on saatettu kommentoida sivusta. Käyttäytymissäännöt tulisivat olla samat kuin Selo-turnauksissakin, missä tuollaista harvoin esiintyy. Noudatamme asiassa nollatoleranssia ja turnauksen järjestäjä voi tarvittaessa rankaista häirinnästä pistemenetyksin.

4. Avoimien ovien ilta 12.5 klo 18.00

Aaro ilmoittaa ohjelmasta tarkemmin blogissa hieman myöhemmin. Ohjelma tulee olemaan vapaamuotoinen sisältäen esim. pientä koulutusta, analyysia, peluuttamista tai simultaanin. Vanhat kerholaiset voivat pelata normaalisti.

5. Kirjapiiri

Google Docsiin on kerätty listaa hallituksen jäsen shakkikirjoista. Ajatuksena on tarjota kerhon jäsenille mahdollisuutta tulla mukaan kirjarinkiin, jossa saa lainata muiden ringissä mukana olevien shakkikirjoja tai muuta materiaalia. Kerho ylläpitää listaa ja itse lainaus tapahtuu vapaamuotoisesti jäsenien välillä.

6. Teematurnaukset

Aaro pitää syksyllä loppupeliteemaillan. Aiheena voi olla torniloppupelit joita pelataan pikapelinä.

Lopetettiin kokous n. klo 18.45

Satunnaisia alkuasemia

Kerholla pelatussa Fischerandom-turnauksessa 28.4.2010 oli mukana 11 pelaajaa. Innostuneiden kommenttien perusteella tätä pitää kokeilla uudestaan viimeistään syksyllä: "Tämä on juuri oikeaa shakkia!"

Pelien jälkeen keskustelimme, että Fischerandom saattaa jopa lisätä luovuutta: on etsittävä uusia ratkaisuja heti ensimmäisestä siirrosta alkaen, koska upseerit ovat epätavallisilla paikoilla. Toisaalta mitä pidemmälle pelit etenivät, sitä enemmän ne alkoivat muistuttaa perinteisiä shakkiasemia. Me shakinpelaajat taidamme olla urautuneita.

Mieleeni jäi vain peli Jyrki Heikkinen – Pentti Wigelius, koska se oli tarpeeksi lyhyt. Kun yritin analysoida peliä FireBirdillä, se kaatui.

1.f4 f6 2.e3 e5 3.Lg3 e4 4.f5 Le7?

5.Dc4 Ld6 6.Dxe4 Lxg3 7.Rxg3 Rd6 8.Dd3 Lf7 9.Lf3 O-O-O 10.Rce2 Lc4 11.Da3 Rb5

12.Da4 Dc5 13.d3 Lf7 14.Re4 Db6

15.c4 Rd6 16.c5 Db5? 17.Rxd6+ 1-0

Lauttasaaren huhtikuinen shakkifestivaali

"Lauttasaaren Shakkikerho on mukavasti aktivoitumassa." Olen kuullut tuon kommentin usein viime vuoden aikana. Kaiken huipuksi tässä kuussa kerholla on ollut vilkkaampaa kuin koskaan ainakaan 2000-luvulla. Tuntuu kuin olisimme järjestäneet epävirallisen shakkifestivaalin Lauttasaaressa 7.–28.4.2010.

Tapahtumia on ollut 10 päivänä huhtikuussa: kerhoillat keskiviikkoisin; kevään cupin kaksi kierrosta ja avoimen mestaruusturnauksen 2. kierros torstaisin; Pekka Kauppalan simultaani, vuoden toinen aloittelijaturnaus ja nopean shakin kuukausikilpailuun kuuluva Piratti-turnaus lauantaisin. Näissä on ollut yhteensä yli 100 osallistujaa!

Ja jotta emme eristäytyisi Lauttasaareen, kaksi kuusihenkistä joukkuettamme kävi myös pelaamassa HSL-varteissa Shakkikodissa, vieläpä menestyksekkäästi, koska molemmat nousivat ylempään ryhmään ensi vuodeksi.

Huhtikuun päättää järjestämämme Fischerandom-turnaus kerholla keskiviikkona 28.4.2010 klo 19:00. Tein huvikseni Fischerandom-generaattorin, joka toimii myös puhelimeni Web-selaimella ilman verkkoyhteyttä, jotta alkuasemia ei tarvitse arpoa nopalla.

Fischerandom-generaattori

Nimzointialaisen Tartakower-variantti: 1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rc3 Lb4 4.Ld2!?

Suurmestari Savielly Tartakower pyrki aikoinaan osoittamaan, että monet avausteorian sivupolut olivat täysin pelikelpoisia. Yksi esimerkki Tartakowerin omaperäisestä avausten käsittelystä oli "aloittelijasiirto" 4.Ld2!? vastauksena Nimzointialaiseen puolustukseen 1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rc3 Lb4. Joissakin Nimzointialaista käsittelevissä avausrepertuaarikirjoissa ei siirtoa 4.Ld2 käsitellä ollenkaan, vaikka tuo siirto tulisi varmaan mieleen monelle alemman tason pelaajalle. Tässä artikkelissa käydään läpi muutaman esimerkkipelin kautta tämän väheksytyn avausvariantin teoriaa.

Esimerkkipeli 1:

Tartakower - Marshall, Berliini 1928

1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rc3 Lb4 4.Ld2!?

"Tämän siirron vaatimattomuus vetosi minuun ja sai minut pitämään sitä parempana kuin tusinaa muuta normaalia pelitapaa." (Tartakower)

4. -0-0

Muita pelitapoja tässä ovat:
a) 4. -d5 5.Rf3 0-0 6.e3 c5 suurin piirtein tasa-asemin.
b) 4. -c5!? 5.a3 (Tartakower: 5.e3) 5.-Lxc3 6.Lxc3 Re4 7.Dc2 Rxc3 8.Dxc3 cxd4 9.Dxd4 0-0 10.Td1! Rc6 11.Dd6 Da5+ 12.Td2 suurin piirtein tasa-asemin.
c) 4.-b6 ks. esimerkkipelit 2 ja 3.

5.Dc2 d5 6.e3 Rbd7 7.Ld3 c5 8.a3 Lxc3 9.Lxc3 cxd4 10.Lxd4 e5 11.Lc3 e4 12.Le2 Dc7 13.0-0-0!


Nimzointialaisessa puolustuksessa harvinainen asema, jossa valkea linnoittaakin pitkästi!
13. -dxc4 14.Lb4 Te8 15.Lxc4 Re5 16.Lb5 Dxc2+ 17.Kxc2 Ld7 18.Lxd7 Rfxd7 19.Rh3 Rd3 20.Lc3 Tac8 21.f3 f5 22.Rf4 R7c5 23.Rxd3 Rxd3 24.Thf1 Te6 25.fxe4 fxe4 26.Tf5 Tb6 27.Tb1 Tbc6 28.Kd2 a6 29.Tg5 g6 30.h4 Tf8 31.Kc2 Tf2+ 33.Kb3 Te2 33.h5 Txe3 34.hxg6 Txg6 35.Td5 Txg2 36.Td8+ Kf7 37.Th1 Rxb2? (Tätä siirtoa ovat nettikommentaattorit pitäneet virheenä. Parempi lienee 37. -Txb2!? ideana 38.Lxb2 Rf2+ 39.Lc3 Rxh1) 38.Txh7+ Ke6 39.Th6+ Ke7 40.Tb8 Rd1 41.Txb7+ Kf8 42.Tb8+ Ke7 43.Th7+ Ke6 44.Te8+ Kd5 45.Td7+ Kd5 46.Tc8+ Kb6 47.Txd1 Td3 48.Tb1 Tg5 49.a4 Kb7 50.Tc4 Tg6 51.Kc2+ Tb6 52.Th1 Td7 53.Ld4 ja 1-0.

Esimerkkipeli 2

Tartakower - G.A. Thomas, Scarborough 1929

1.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rc3 Lb4 4.Ld2 b6 5.Rf3 Lb7 6.e3 0-0 (Tartakowerin mielestä tässä oli parempi pelata heti 6.-Lxc3 7.Lxc3 Re4 lähettiparin eliminoimiseksi) 7.Ld3 Lxc3 8.Lxc3 Re4 9.Lxe4! Lxe4 10.Rd2 (10.d5!?) 10.-Lb7 (10. -Lxg2 11.Tg1 valkean hyökkäyksin) 11.Dg4 d6 12.d5 e5 13.f4 f6 14.0-0 Tf7? 15.fxe5! dxe5 (15.-fxe5? 16.Txf7 Kxf7 17.De6+ jne) 16.Lxe5


16. -De7
musta on pahoissa vaikeuksissa, ja Tartakower toteaa vaihtoehdoista seuraavaa:
a) 16.-Lc8 17.Df4 valkean suurin eduin
b) 16.-fxe5 17.Txf7 Kxf7 18.De6+ Kf8 19.Tf1+ ratkaisevin hyökkäyksin.

17.Ld4 c5 18.Lc3! Rd7 (18.-Dxe3+ 19.Kh1 Rd7 20.Tae1 jne) 19.e4 Te8 20.Tae1 Re5 21.Dg3 La6 22.Lxe5 Dxe5 23.Dxe5 Txe5 24.Tf5! Te8 (24.-Txf5 25.exf5 Kf8 26.b3) 25.Kf2 Tfe7 26.Tf3 Kf7 (26.-Te5 27.Ta3 ja Txa7) 27.Ta3! Lc8 28.Tae3 La6 29.b3 Lb7
30.Rf3 Kg8 31.e5! fxe5 32.Txe5 Txe5 33.Rxe5 b5 34.d6 bxc4 35.bxc4 Td8 36.d7 Kf8 37.Kg3 La6 (37. -La8 38.a4 Lb7 39.a5 La8 40.a6) 38.Tf1+ Kg8 (38.-Ke7? 39.Rc6+) 39.Td1 Lb7 40.Tb1 ja 1-0

musta luovutti, koska näkyvissä olleet jatkot eivät kannustaneet enempään taisteluun:
a) 40. -Le4 41.Tb5 ja Txc5
b) 40. -La6 41.Rc6! Txd7 42.Tb8+ Kf7 43.Re5+

Tartakowerin ideaa 4.Ld2!? on pelattu edelleen 2000-luvulla. Alemman tason harrastelijoiden peleissä se lienee vain ensimmäisenä mieleen tuleva siirto kaksoissotilaan välttämiseksi, mutta yli 2000 -vahvuisten elo-pelaajien peleissä vaatimatonta lähettisiirtoa on pelattu kunnianhimoisemmin ideoin, mistä seuraava esimerkkimme:

Esimerkkipeli 3

Mark Kernighan (2212) - Vincent Klemm (2128), New Jersey 2005

1.d4 e6 2.c4 Rf6 3.Rc3 Lb4 4.Ld2 b6 5.e4!?


5. -Lxc3 6.Lxc3 Rxe4 7.Dg4


valkea valtaa sotilaansa takaisin korkojen kera, mutta musta saa kompensaationa kehitysetua ja vastapeliä.

7. -Rxc3 (7.-Rf6!? 8.Dxg7 Tg8 9.Dh6 d5) 8.Dxg7 Tf8 9.bxc3 Dh4 10.Ld3 Lb7 11.Lxh7 Le4 (11.-d6; 11.-Ra6!? ideana 0-0-0) 12.Lxe4 Dxe4+ 13.Re2 Dd3?! 14.h4 Dxc4 15.h5 Rc6 16.h6 0-0-0 17.h7 Th8 18.Dxf7 Tdf8 19.Dg7 e5!


20.dxe5 Rxe5 21.0-0! (21.Dxe5? Te8) 21.- Dxe2 22.Tae1 Dg4 23.Dxe5 Txh7 24.De4 Dxe4 25.Txe4 Thf8?! 26.f3 Th1+ 27.Kf2 Txf1+? 28.Kxf1 Th1+ 29.Kf2 Tc1 30.Te8+! Kb7 31.g4!


31. -Txc3 32.g5 Tc2+ 33.Kg3 Tc1 34.f4 Tg1+ 35.Kh4! c5 36.f5 c4 37.f6 c3 38.Te2 Tf1 39.Tc2! Tf3 40.Kg4 Tf1 41.Txc3 d5 42.Tf3 ja 1-0.

Lisälukemista aiheesta kiinnostuneille:

Michael Goeller: A Rare Line in the Nimzo-Indian

Savielly Tartakower: Tartakowers Glanzpartien 1905 - 1930

19

Taas taisi tulla yksi osallistujaennätys: keskiviikon kerhoillassa 21.4.2010 oli 19 henkeä, mukana 2 ensikertalaista.

Morra-gambiitin teematurnauksessa pelasi 8 henkeä, ja mukana oli toimitsija. Seppo Järvinen (4½/5) voitti ennen Jussi Hämäläistä ja Antti Suomista. Lisäksi kerholla pelattiin yksi cupin ja neljä avoimen mestaruusturnauksen peliä.

Kohta on hankittava lisää pelivälineitä ja selvitettävä, voisimmeko tarvittaessa pelata myös yläkerran kerhohuoneessa.

Huhtikuun lopussa pelaamme lisää nopeaa shakkia:

• Piratti-turnaus lauantaina 24.4. klo 13.
• Fischerandom-turnaus kerholla keskiviikkona 28.4. klo 19.

Nousimme HSL -varttien B-ryhmään

Kerhomme kakkosjoukkue pelasi Helsingin Shakkiliiton varttien C-ryhmässä Shakkikodissa 20.4.2010 ja nousi ensi vuodeksi B-ryhmään.

Ohessa tulokset:

1. Garde 2 (8/10 joukkuepistettä, 20½ pelipistettä)
2. LauttSK 2 (7/10 joukkuepistettä, 18 pelipistettä)
3. I-HSK 4 (6/10 joukkuepistettä, 15 pelipistettä)
4. HSK 6 (4/10 joukkuepistettä, 13 pelipistettä)
5. JärvSK 1 (3/10 joukkuepistettä, 9½ pelipistettä)
6. ESK 3 (2/10 joukkuepistettä, 14 pelipistettä

Pöytäkohtaiset tuloksemme: 1. Pentti Wigelius (1/5), 2. Kimmo Turtiainen (2½/5), 3. Seppo Järvinen (3½/5), 4. Arto Heimonen (4/5), 5. Aaro Jalas (3/5), 6. Janne Kauppinen (4/5).

Turnaukseen liittyvänä erikoisuutena mainittakoon, että JärvSK saapui paikalle 5-miehisellä joukkueella ja pelasi kaksi kierrosta siten, että kakkospöytä oli tyhjänä. HSL:n sääntöjen mukaan luovutukset on kuitenkin annettava alimmilla pöydillä, ja tästä syystä joukkuetta rangaistiin pistemenetyksillä.

Aloittelijaturnauksen 17.4. tulokset

Lauttasaaren Shakkikerho järjesti vuoden toisen turnauksen aloitteleville shakinpelaajille Lauttasaaren kirkon kerhohuoneella lauantaina 17.4.2010. Turnaukseen tuli 10 pelaajaa, koska emme uskaltaneet mainostaa yhtä paljon kuin edellistä turnausta, jossa oli 26 pelaajaa.

Viisikierroksisen 15 + 15 minuutin turnauksen tulokset (suluissa on mahdollinen vahvuusluku):

1. Henri Lahdelma (1378) 4½
2. Risto Lahdelma 4½
3. Elvi Nuja 3
4. Rasmus Koistinen (1179) 3
5. Esa Manninen 2½
6. Seppo Väyrynen 2
7. Kasper Kivimäki (1265) 2
8. Julius Kivimäki (1277) 2
9. Albert Jalas 1
10. Stefan Sirén (1318) ½

Voittaja sai New in Chess -pelimuistikirjan, toinen ja kolmas saivat taskushakin. Lisäksi jaettiin parhaan naispelaajan palkinto ja kannustuspalkinto. Seuraava aloittelijaturnaus järjestettäneen syksyllä.

Turnauksen värikkäimmässä pelissä Esa Manninen – Rasmus Koistinen tultiin seuraavaan asemaan:

Siirtojen 1.Rg6+ Ke8 jälkeen valkea ei huomannut 2 siirron mattia 2.De6+ De7 3.Dxe7X, vaan peli jatkui 2.Dg8+ Kd7 3.Df7+ Kc8 4.Dxg7 Txc3 5.Re7+ Kd7

Valkea ei huomannut tornin voittoa 6.Rd5+, vaan siirsi 6.Rxc5??. Kun musta huomautti väärästä siirrosta, valkea siirsi 6.Rg8+. Myöhemmin molemmat pääsivät korottamaan sotilaan, ja laudalla oli 4 daamia. Valkea siirsi kerran kahdesti peräkkäin, mutta kumpikaan pelaaja ei huomannut virhettä.

Sitten valkealta jäi näkemättä siirron matti, ja heti perään valkea syötti daaminsa shakkaamalla ruudusta, josta musta sotilas pääsi lyömään sen. Lopulta musta korotti taas sotilaan ja löi uudella daamillaan valkean viimeisen sotilaan aikapulassa. Mustan aika loppui, ja peli päättyi tasan, koska valkealle jäi vain ratsu, jolla ei voi tehdä mattia.

Ei siis kannata luovuttaa, vaikka on ratsu vähemmän! Pelin toinen opetus on, että kannattaa harjoitella taktiikkaa ja usein syntyviä mattikuvioita. Muutamassa muussakin pelissä toinen voitti pari kolme upseeria, mutta ei saanut tehtyä mattia ja peli saattoi kääntyä vastustajan eduksi aikapulassa.

Nousimme HSL-varttien A-ryhmään

Kerhomme ykkösjoukkue pelasi Helsingin Shakkiliiton varttien B-ryhmässä Shakkikodissa 15.4.2010 ja nousi ensi vuodeksi A-ryhmään.

Kärkitulokset: 1. I-HSK 2 (12/14), 2. LauttSK 1 (10), 3. SSK 2 (9), 4. EtVaS 2 (8). Hävisimme SSK:lle ja EtVaSille, mutta voitimme ainoana joukkueena I-HSK:n. Keräsimme eniten pelipisteitä (26½/42).

Pöytäkohtaiset tuloksemme: 1. Pekka Kauppala (4½/7), 2. Jyrki Heikkinen (5), 3. Timo Joutsivuo (3), 4. Tuomas Pitkänen (5), 5. Reijo Rautio (4½), 6. Timo Siikonen (4½).

JSM inkrementtiaikaan

Ensi syksynä JSM-turnauksessa pelataan inkrementtiajoin. Pääasiallinen peliaika on 90 minuuttia 40 siirtoon + 30 minuuttia loppupeliin + 30 sekunnin inkrementti jokaisesta siirrosta. 60 siirron peli voi kestää siis enintään 5 tuntia. Nykyistä peliaikaa 2 tuntia 40 siirtoon + 30 minuuttia loppupeliin voi käyttää, jos digitaalisia kelloja ei ole käytettävissä.

Olli Sisättö perusteli inkrementin hyötyjä Shakkiblogissa elokuussa 2009: kiistat vähenevät, koska aina on vähintään 30 sekuntia aikaa tehdä siirto ja pöytäkirjaa on pidettävä koko pelin ajan.

Huono puoli on pelin mahdollinen venähtäminen – 90 siirron peli voi kestää 5.5 tuntia ja 120 siirron peli 6 tuntia – mikä pitää ottaa huomioon pelitilaa varatessa ja matkaotteluiden paluuta suunnitellessa.

Kellon kanssa on oltava erityisen tarkkana, jotta se pystyy laskemaan pelattujen siirtojen määrän ja näyttämään aikahäviön, jos pelaajan aika loppuu ennen 40. siirtoa:

• Vastustajan kelloa ei pidä laittaa käymään muulloin kuin siirron tehtyään, muutenhan kello lisäisi 30 minuuttia loppupeliin liian aikaisin. Jos vastustaja kaataa nappuloita painettuaan kelloa, on parasta pysäyttää kello ja pyytää häntä korjaamaan asema eikä laittaa vastustajan kelloa käymään ja huutaa "korjaa omalla ajallasi", kuten pikapeleissä on tapana.
• Kelloa pitää muistaa painaa jokaisen siirron jälkeen, muutenhan molemmilta pelaajilta jäisi myös saamatta 30 sekunnin inkrementti. Jos on pelattu 40 siirtoa mutta kello on laskenut vain 39 siirtoa, pelaajan aika saattaa loppua hänen miettiessään 41. siirtoa, koska kello ei ole vielä lisännyt 30 minuuttia loppupeliin. Jos aika loppuu tällaisessa tilanteessa, pelaajien pitää varmistaa pöytäkirjasta, että 40 siirtoa on tosiaan pelattu, ja sen jälkeen asettaa ajat uudestaan kelloon.

Uusi JSM-peliaika asetetaan seuraavasti DGT 2000 -kellon ohjelmasta 25 ("Fischer" tournament, up to 4 periods) ja DGT 2010 -kellon ohjelmasta 21 (Bonus tournament 4 periods):

• 1:30 (1. pelaajan 1. aikajakson tunnit ja minuutit)
• .00 (1. pelaajan 1. aikajakson sekunnit)
• 1:30 (2. pelaajan 1. aikajakson tunnit ja minuutit)
• .00 (2. pelaajan 1. aikajakson sekunnit)
• 0.30 (inkrementti)
• (1) 40 (1. aikajakson siirtomäärä)
• (2) 0:30 (2. aikajakson tunnit ja minuutit)
• (2) .00 (2. aikajakson sekunnit)
• (2) 00 (2. aikajakson siirtomäärä)
• OK (3. ja 4. aikajakso)

Myös Lauttasaaren avoin mestaruusturnaus kannattaisi vaihtaa inkrementtiaikaan, esimerkiksi 70 minuuttia 40 siirtoon + 20 minuuttia loppupeliin + 30 sekunnin inkrementti. Inkrementtiaikaa voi alkaa harjoitella jo meneillään olevassa turnauksessa, jossa on pelattu vasta yksi kierros.

SKSL:n kerhojen kokous 11.4.

Suomen Keskusshakkiliiton kerhojen kokous pidettiin Shakkikodissa 11.4.2010. Osallistujia oli vähemmän kuin miesmuistiin – 18 henkeä, jotka edustivat 13 eri kerhoa – koska esityslistalta puuttuivat suuria tunteita herättävät aiheet. Kokouksessa oli mukana ensimmäistä kertaa kaksi lauttasaarelaista: minä kerhomme edustajana, Tommi Laaksovuori SKSL:n hallituksen jäsenenä.

SKSL:n toimintakertomuksessa 2009 oli taas yksi epäsuora maininta kerhomme aktiivisuudesta: Mikko Markkula piti viime vuonna neljä shakkitoimitsijakoulutusta, joista eniten osallistujia (13) oli Lauttasaaressa helmikuussa 2009.

Toiminta- ja tilikertomus eivät juuri herättäneet keskustelua, mutta selolaskentasääntöjen muutosesitystä puitiin niidenkin edestä, kuten oli puitu jo Shakkiblogissa muutaman päivän ajan:

• Odotustuloksen maksimi haluttiin nostaa 0.85:stä 0.92:een, joka vastaa 400 pisteen seloeroa. Kuulostaa sopivalta, mutta minusta olisi tärkeämpää varmistaa, esimerkiksi tasaselojärjestelmällä, että noin eritasoiset pelaajat eivät edes joutuisi pelaamaan keskenään.
• Muutoksen korvaukseksi ja pelaajien aktivoimiseksi pelaajat saisivat 0.1 selopisteen bonuksen jokaisesta pelaamastaan pelistä. Joku laski, että jos bonussääntö olisi tehty vuosikymmeniä sitten, yli 3000 selopelin Esa Auvisen selo olisi nyt 300 pistettä korkeampi. Ei olisi, koska 5 kierroksen turnauksesta saisi 0.5 bonuspistettä, joka pyöristäisi seloluvun ylöspäin keskimäärin joka toinen kerta. Eikä Auvisen seloluku olisi noussut edes 150 pistettä, koska bonuksilla saatujen selopisteiden takia myös hänen odotustuloksensa olisi noussut.

Kokous ei hyväksynyt esitystä, koska ei ymmärtänyt, miten paljon ehdotettu muutos vaikuttaisi seloihin. Toivottavasti vastaavissa esityksissä on jatkossa mukana perustelu, miksi muutos ylipäätään halutaan tehdä; muutoksen yksiselitteinen kuvaus, jotta ei tarvitse arvailla, mitä oikeasti tarkoitetaan; ja konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään muutoksen seuraukset.

Varsinaisten asioiden jälkeen keskusteltiin vielä hetki ikuisuusaiheista, kuten miksi turnaustuloksia ei saada nopeammin SKSL:n kotisivuille. Vastaukset käsittelivät muun muassa seuraavia aiheita:

• Tänä vuonna julkaistaan SKSL:n uudet kotisivut, joita pitäisi olla helpompi päivittää kuin nykyisiä.
• Tiettyjen kerhojen yhdyshenkilöt eivät lähetä JSM-otteluiden tuloksia ajoissa tai yksiselitteisesti ("M. Virtanen" ei riitä kaikissa kerhoissa) taikka helposti käsiteltävässä muodossa (ei liitetiedostoja!) tulospalveluun.
• Kenen pitäisi lähettää JSM-tulokset, kun "kotijoukkue" joutuu matkustamaan toiselle paikkakunnalle? Järjenkäyttö on sallittua: tulokset saisi lähettää joku pelipaikkakunnalla asuva, jotta matkustavien ei tarvitse huolehtia tuloksista.

Pekka Kauppalan simultaani

Kerhomme ykköspelaaja, hallitseva Helsingin mestari Pekka Kauppala piti simultaaninäytöksen kerhohuoneella lauantaina 10.4.2010. Koska mukaan tuli vain viisi pelaajaa, pelasimme kellosimultaanin 90 + 90 minuutin miettimisajoin. Tilaisuutta olisi varmaan pitänyt mainostaa paremmin, tai ehkä niukan suosion syy oli kevään aurinkoisin päivä.

Simultaani päättyi tasan 2½–2½:

1. PK – Jyrki Heikkinen ½–½
2. PK – Kimmo Turtiainen 0–1
3. PK – Arto Heimonen 0–1
4. PK – Aaro Jalas 1–0
5. PK – Albert Jalas 1–0

Kimmo ja Arto pääsivät yllättämään Pekan valkeilla. Kun Pekka linnoitti pitkästi, hyökkäävälle pelityylilleen uskollisena Kimmo uhrasi korrektisti heti b-sotilaan ja alkoi painostaa mustan kuningasasemaa puoliavoimella linjalla. Siirron 13.O-O jälkeen tultiin seuraavaan asemaan:

FireBirdin mukaan valkean kehitysetu on lähes ratkaiseva: 13...Kb8 14.Rxc7! ± tai 13...Rxd2 14.Rxa7+! Kb8 15.Dxd2 b6 (15...Kxa7 16.Da5+ Kb8 17.Tfb1 +-) 16.Ta3 ±.

Pelijatkossa 13...a6 14.Rxc7! Kxc7 15.Lxc4 Dxc4 16.Tc3 valkea voitti daamin tornista ja lähetistä ja lopulta realisoi materiaalietunsa tyylikkäästi.

Simultaanipelit ovat PGN-peliarkistossa.

Edellisen kerran Pekka antoi simultaanin kerholla voitettuaan avoimen SM:n vuonna 1983. Laskeskelimme että seuraava simultaani järjestetään ilmeisesti 2030-luvulla, kun Pekka voittaa seniorien SM:n!

Morra-gambiitin teema 21.4.2010

Lauttasaaren Shakkikerho järjestää 21.4.2010 klo 19.00 teematurnauksen 15 + 15 minuutin ajoilla aiheesta Morra-gambiitti 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3 dxc3 4.Rxc3, jolla tulemme yllä olevaan diagrammiasemaan. Avauksen perusideoita ja kuvioita esittelee ennen turnauksen alkua klo 18.30 alkaen Antti Suominen, joka on kyseisen avauksen ekspertti. Eli kannattaa tulla paikalle jo ennen puoli seitsemää Lauttasaaren Shakkikerholle: Myllykallionrinne 1 D, Helsinki (Lauttasaaren kirkko).

Morra-gambiitin historiaa ja esimerkkipelejä

Pierre Morra (1900–1969) oli ranskalainen kirjepelaaja, joka keksi, käytti ja analysoi tätä gambiittia vilkkaasti viime vuosisadan eli 1900-luvun keskivaiheilla. Gambiitti-idea on kuitenkin paljon vanhempi, mistä osoituksena seuraavat Morra-gambiitin "protoversiot” 1800-luvulta:

Morphy - Journoud, Pariisi 1858

1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.Rf3 e5 4.Lc4 Le7? 5.c3 d6 6.Db3! dxc3 7.Lxf7+ Kf8 8.Rxc3 Rc6 9.Lxg8 Txg8 10.0-0 De8 11.Rg5 Lxg5 12.Lxg5 Le6 13.Rd5 h6 14.f4!! Dd7 (14.-hxg5 15.hxg5+ Lf7 16.g6 jne) 15.fxe5+ Ke8 16.Rc7+ Dxc7 17.De6+ ja 1-0.

Schnitzler - Eberle, Düsseldorf 1861

1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.Lc4!?


-"Nykyään pelataan joko Morra-gambiitti 3.c3 tai yksinkertainen 3.Rf3. Toki myös tämä teoreettikojen unohtama lähettisiirto on pelikelpoinen." (Gelenczei)

3.-e5 4.f4 d6 5.Rf3 Rc6 6.fxe5 dxe5 7.0-0 Le7?
8.Lxf7+ Kxf7? (8.-Kd7 oli parempi)
9.Rxe5++ Ke6 10.Rf7 Db6 11.Dg4 ja matti.

Sitten Morra-gambiittia suomalaiseen tyyliin:

Ragnar Krogius - Antti G. Ojanen, Helsinki 1944

1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.Rf3 e5?!

---Antti G. Ojasen oivallus: jos 4.Rxe5 niin 4.-Da5+ upseerinvoitoin. 1800-luvun tähtipelaaja Paul Morphy pelasi kuitenkin aikanaan aina 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.Rf3, ja hän tunsi jo vastaideat tähän A.G.Ojasen oivallukseen.---

4.c3!


--Krogiuksen oivallus: mennään Morra-gambiittiin!

4.-dxc3 5.Rxc3 d6 (5.-Rc6) 6.Lc4 h6?

---Ainoa kunnollinen puolustus olisi ollut 6.-Rc6 estäen kaikki välittömät uhkaukset, mustan asemaan olisi kuitenkin jäänyt liikaa heikkouksia (d5,d6 ja f7) ja lisäksi hänen kehityksensä on pahasti jälkijunassa valkeaan verrattuna--

7.Lxf7+!


---Morra-gambiitin perusuhrauksia silloin kun musta pelaa avauksessa ennenaikaisen e5:n---

7.-Kxf7 8.Rxe5+ Ke7

jos 8.-Kf6, niin 9.Dd4! Ke6 (9.-De8 10.Rd5+ Ke6 11.Rc7+ jne) 10.Dd5+ Kf6 12.Df7+ Kxe5 13.f4+ Kd4 14.Dd5X.

9.Rd5+ Ke6 10.Dg4+! Kxe5 11.Lf4+ Kd4

jos 11.-Kxe4 12.Rc3+ Kd4 13.Le3+ Ke5 14.Ld4X.

12.Le3+ Ke5 (12.-Kc4 13.De2 matti)
14.Df4+ Ke6 14.Df5 matti.

Seuraavan edellisiä hieman korkeatasoisemman pelin löysin Emil Gelenczein teoksesta 200 Neue Eröffnungsfallen. Pelin tekee mielenkiintoiseksi se, että kommentit ja analyysit ovat itsensä gambiittimaestro Pierre Morran laatimia:

Tilliette - Giacomelli, kirjepeli 1955 - 1956

1.e4 c5 2.Rf3 Rc6 3.d4 cxd4 4.c3 dxc3 5.Rxc3


---Morra-gambiitin perusasema---

5. -d6 6.Lc4 e6 7.De2 a6

---"Kun kuusi seitsemästä aloitussiirrosta on sotilaansiirtoja, on jotain pielessä. Parempi oli kehittää kuningasratsu 7.-Rf6."

8.0-0 Le7 9.Td1 Dc7 10.Lf4 Re5

--"Jos 10.-Rf6, niin 11.Tac1 Re5? 12.Lxe5 dxe5 13.Rb5! axb5 (tai 13.-Db6 14.Rc7+ Dxc7 15.Lb5+) 14.Lxb5+ ja musta menettää daamin."--

11.Lxe5 dxe5 12.Lb5+!


---"Kaunis pitkälle laskettu uhraus."

12. -axb5 13.Rxb5 Da5

--" 13.-Db8 14.Tac1 f6 15.Tc7! Ta6 16.Rxe5! fxe5 17.Dh5+ ja mustalla on kaksi tapaa hävitä:
a) 17. -Kf8 18.Td8+ Lxd8 19.Df7 matti
b) 17.-g6 18.Dxe5 Lf6 (tai 18.-Rf6 19.Txe7+ Kxe7 20.Dxb8) 19.Rd6+ Txd6 20.Dxd6 voittaen."

14.Tac1 f6 15.Tc7

---"Uhkaa 16.Dc4, jonka jälkeen lähetti c8:ssa ei ole enää puolustettavissa."

15.-Da4 16.Dd3 b6 17.b3 ja musta luovutti (1-0), koska kirjepelaajana hän saattoi nähdä analyyseissaan seuraavat toivottomat jatkomahdollisuudet:


a) 17.-Dxa2 18.Dd8+! Kf7 (18.-Lxd8 19.Rd6+ ja matti seuraavassa siirrossa) 19.Rd6+ Kg6 20.De8+ Kh6 21.Rf7+ Kg6 22.R7xe5+ Kh6 23.Rg4 matti.

b) 17.-Db4 18.a3 Da5 19.Dd8+! ja musta joutuu eri tavoin väistämättömään mattiin.

Aiheesta kiinnostuneille erittäin suositeltavaa on käydä Albert Hoogendoornin www-sivustolla http://www.mychessite.net/ sekä ladata sieltä itselleen mielenkiintoista materiaalia. Sama materiaali löytyy helposti myös chessville.com -sivustolta otsikon "Openings" alta.

Kirjallisuutta on aiheesta julkaistu seuraavat:

Taylor, Timothy: Beating the Smith Morra Gambit. Chess Enterprises 1993. (saatavilla myös ilmaisena e-bookina joiltain sivustoilta)

Burgess, Graham: Winning with the Smith Morra Gambit. Batsford 1994.

Langrock, Hannes: A Modern Morra Gambit. A Dynamic Weapon Against the Sicilian. Russel Enterprises 2007.

Avausteoreettista lisätietoa

Morra-gambiittiin voidaan tulla myös 1.d4 –avauksesta, jos musta pelaa ns. vanhaa Benonia 1.-c5!? Tällöin normaalin 2.d5:n sijasta valkeilla voi pelata hyvin myös 2.e4!? ja siirtyä Morran asemiin. Näin teki aikoinaan esimerkiksi suurmestari Paul Keres!

Musta voi toisaalta myös torjua Morra-gambiitissa tarjotun sotilaan – esimerkiksi 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3 d3!? 4.Lxd3 valkean pienin eduin. Yleisimpiä tapoja torjua gambiitti ovat kuitenkin niin sanotun Alapin-sisilialaisen (1.e4 c5 2.c3) asemiin vievät jatkot:

A) 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3 d5 4.exd5 Dxd5 5.cxd4:

A1) 5.-Rf6 6.Le3!? pelattiin pelissä Turner – Socko, Tromssa 2009 – pelin löytää Suomen Shakki 7/2009:sta, s. 20-21.

A2) 5.-Rc6 6.Rf3 e5!? 7.Rc3 Lb4 pelattiin pelissä Pudas – Kosmo, SM 2008 – pelin löytää Suomen Shakki 7-8/2008:sta, s. 198–199.

A3) 5.-Lf5? 6.Rc3 pelattiin pelissä Kiik – Kaugija, Puhajärve 2008 – pelin löytää Suomen Shakki 4/2009:sta, s. 15.

B) 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3 Rf6!? 4.e5 Rd5 5.cxd4 e6 (5.-Rc6) 6.Rf3 d6 7.Rc3 oli peliasema, joka syntyi pelissä Piorun – Laitinen, Nuorten MM 2007, pelin löytää Suomen Shakista 4/2008, s. 116.

Hyviä Morra- ja Alapin-sisilialais -pelejä löytyy myös seuraavista Kirjeshakin numeroista:

Kirjeshakki 5-6/2008
Kirjeshakki 4/2004

Alapin-sisilialaisesta 1.e4 c5 2.c3 on myös julkaistu paljon hyviä kirjoja ja tutkielmia, joita voi käyttää oheismateriaalina silloin kun valmistautuu pelaamaan Morra-gambiittia.

Palveluhakemisto

Mikko Piipon kirjoittama mainosjuttu kerhosta julkaistiin juuri ilmestyneessä Palveluhakemistossa 2010, joka jaetaan Lauttasaaren ja Ruoholahden talouksiin ja yrityksiin sekä Lehtisaaren, Kaskisaaren ja Kuusisaaren talouksiin. Painosmäärä on 16 500.

Toivottavasti moni shakista kiinnostunut löytää kerhollemme tuonkin jutun ansiosta. Jutussa julkaistiin yllä oleva kuva Reijo Rautiosta ja Esa Mannisesta kerhohuoneella lokakuussa 2009.

Intialaista shakkia

Intian Goasta kotoisin oleva Praseet Poduval tuli jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon muutama vuosi sitten. Hän liittyi Shakkikerho Gardeen, mutta on käynyt pelaamassa säännöllisesti myös Lauttasaaressa ja osallistunut muun muassa cup-turnauksiimme ja avoimeen mestaruusturnaukseen vuodesta 2007 lähtien. Kun Praseet väitteli viime viikolla, hänen vanhempansa tulivat käymään Suomeen.

Praseetin isä Sivaswamy on shakin monitoimimies: shakkituomari, -toimitsija ja -valmentaja sekä Bambolim Chess Clubin sihteeri ja Goa Chess Associationin varapuheenjohtaja. Hän kertoi kokemuksistaan shakkivalmentajana eilen Shakkikodissa. Shakki-innostus laajeni, kun Viswanathan Anand voitti nuorten kansallisen mestaruuden Goassa vuonna 1983 ja nousi sen jälkeen kansainväliseksi shakkitähdeksi.

Reilun Suur-Helsingin kokoisessa, 1.4 miljoonan asukkaan Goassa on reilut 50 luokiteltua (rated) pelaajaa, minkä ymmärsin tarkoittavan Elo-lukua. FIDEn listalla on vain 21 intialaista suurmestaria, mutta on helppo ennustaa, että lähivuosina valtaosa suurmestareista tulee Intiasta ja Kiinasta, joissa asuu kolmasosa maailman väestöstä.

Goassa haasteet ovat samoja kuin muuallakin: mistä löytää uusia shakinpelaajia. Joillekin pelaajille riittää, että saa nimensä lehteen, kun turnaustulokset julkaistaan. Toisia taas kannustavat turnauksissa voitetut pienet palkintosummat tai -pokaalit.

Sivaswamya kannustaa mahdollisuus löytää tulevia huippupelaajia ja päästä kehittämään näiden shakkitaitoja. Valmentajien järjestämissä turnauksissa on pieni osallistumismaksu, jotta mukaan tulisi mahdollisimman paljon pelaajia, joista voi sitten valita lahjakkaimmat valmennettaviksi.

Tyypillisessä valmennustilaisuudessa on kolme osaa. Teoriaosassa valmentaja esittelee mestaripelejä, ja oppilaat saavat pisteitä keksimistään siirroista. Sen jälkeen pelataan ja merkitään pelit muistiin. Lopuksi analysoidaan pelatut pelit yhdessä.

Poduvalin perhe järjestää myös perheturnauksia, joihin on parhaimmillaan osallistunut parikymmentä suvun jäsentä. Eikä kyse ole ystävyysotteluista, vaan kaikki pelaavat tosissaan voitosta! Pääsin pelaamaan Praseetin molempien vanhempien kanssa Garden nopean shakin turnauksessa, ja pelien perusteella perheen vahvin pelaaja taitaa olla äiti Prasanna Swamy.

Väistö on valttia

Mikä on valkean paras siirto?

Ratkaisu

Hyvän pelaajan kuulemma erottaa huonosta se, että hyvä ei edes pohdi huonoja siirtoja. Itselleni tuli mieleeni ensimmäiseksi hyökkäyssiirto 18.f6 ja sitten jännityksen laukaisevat 18.Lxc4, 18.Ka1 ja 18.Lb2. Yritin myös laskea, voittaisiko 18.a4 Db4 lähetin.

Lopulta keksin, että f1-lähetin väistö uhkaa voittaa c4-lähetin. 18.Lg2 Le2 ei toimi, joten peli jatkui 18.Lh3 a5 19.Ka1 ja valkea voitti lähetin (Jyrki Heikkinen – Petri Mäki-Fränti, Lauttasaari-cup, 2010). FireBirdin mukaan valkealla olisi ratkaiseva etu myös jatkossa 18...Db4 19.fxe6 fxe6 20.g5: jos musta pelastaa c4-lähetin, valkea voittaa e6- ja d5-sotilaat.

Yllättävät väistöt tulevat harvoin mieleen, koska hyökkäyspelaajana yritän aina löytää aktiivisimman siirron. Idea juonsi juurensa seuraavasta asemasta:

Koska mustalla ratsulla ei ole paluuruutuja, keksin kokeilla väistöideaa: 5.Rce2!? e6? 6.f3 ja valkea voitti ratsun (Jyrki Heikkinen – Mikko Piippo, Lauttasaaren avoin mestaruus, 1998). Mustan olisi pitänyt tehdä tilaa ratsulle siirrolla 5...f6 +/=.