Puolivuosikertomus

Alkuvuosi 2009 on ollut kerhon toimeliain, ainakin sitten vuoden 1997, jolloin liityin kerhoon. Lisääntynyt aktiivisuus lienee sekä syy että seuraus sille, että kerhon toimintaa on kehitetty monin tavoin, näkyvyyttä on lisätty ja talous on parantunut. Kierre ruokkii itseään: mitä enemmän ihmisiä on mukana kerhon toiminnassa, sitä enemmän tulee uusia kehitysideoita ja löytyy vapaaehtoisia tekijöitä.

Turnauksissamme on ollut ennätyksellisen paljon pelaajia (avoin mestaruus 20, kevättalven cup 20, sauna 18), ja osallistuimme kahdella joukkueella nopean shakin SM-kisoihin. 16 jäsenellä on A-lisenssi, mikä lienee kerhomme ennätys. 2000-luvun ensimmäisen ystävyysottelun pelasimme rikospoliiseja vastaan saunalla kesäkuussa.

Toukokuussa luotiin edustusjoukkueiden kokoamiseen uudet periaatteet, jotka edustavat tietynlaista asennemuutosta: aktiivisia, kerhon toimintaan sitoutuneita jäseniä pyritään kannustamaan entistä enemmän. Ahkerat pelaajat ovat kerhon selkäranka.

Parin viime kuukauden aikana kerhoilloissa on ollut keskimäärin 12 pelaajaa, kesäkuun viimeisenä keskiviikkonakin 11, vaikka keskikesällä on yleensä hiljaisinta. Kerholla on myös alkanut käydä uusia pelaajia — kolme neljä on paljon kerhon kokoon nähden!

Tammikuusta alkaen viikoittaisissa kerhoilloissa on ollut enemmän vaihtelua, kun "pakollisen" pikapelin lisäksi on pelattu nopeaa shakkia (10—15 minuuttia) kahdesti kuussa. Turnaukset alkavat nyt kello 19:00 ilman akateemista varttia. Kesällä selvitetään (kyselyllä blogissa ja kerholla), voisimmeko aloittaa jo 18:30 tai 18:45, jotta voisimme pelata pidempiä turnauksia, ilman että ilta venähtää liian myöhään.

Koulutusta on järjestetty: loppupelianalysointia kerhoillassa, shakkitoimitsijakoulutus helmikuussa ja sen innoittamana pienimuotoisia tietoiskuja shakkisäännöistä. "Maailman paras shakkilehti" New in Chess tilattiin täksi vuodeksi jäsenten lainattavaksi itseopiskeluun.

Kerhon näkyvyyttä on lisätty. Maaliskuussa järjestimme toisen seloturnauksen, johon tuli taas mukavasti 38 pelaajaa. Sisäistä tiedottamista on siirretty sähköpostista maaliskuussa luotuun blogiin, joka toimii myös ulkoisena tiedottamiskanavana. Kerhon verkkoyhteisöä on rakennettu myös Nimenhuuto-palvelulla, jossa ilmoittaudutaan turnauksiin ja muihin tapahtumiin.

Kerhon talous on parantunut. Seloturnaus tuotti viimevuotista paremmin, ja uusi rahastonhoitaja on saanut kerättyä ennätykselliset 22 jäsenmaksua (varsin tarkasti noin moni osallistuu kerhon toimintaan vuoden aikana). Kerholla oli siten varaa uusia kalustoaan kunnolla: hankimme neljä uutta digitaalista shakkikelloa.

Taustatyön tekijöitä on enemmän. Helmikuussa valittiin kolme uutta aktiivista jäsentä hallitukseen, joka onkin ottanut tosissaan kerhon sääntöjen ohjenuoran: "Hallituksen tehtävä on ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin, jotka ovat yhdistykselle ja shakkipelin harrastukselle eduksi." Vanhoja rutiineja on kyseenalaistettu, parannusehdotuksia esitetty ja kerhon toimintaa alettu kehittää.

Muutokset eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus eivätkä välttämättä miellytä kaikkia. Kesällä voi vastata jäsenkyselyyn (kerholla on myös paperiversioita) ja kertoa mielipiteensä nykyisestä toiminnasta. Kyselyn tulokset esitellään blogissa ja kerholla elokuussa, minkä jälkeen tehdään jatkosuunnitelmat.

Muutosten keskellä kannattaa pitää mielessä, mistä kerhossa pohjimmiltaan on kyse. Jo vuonna 1948 kirjattiin, että kerhon tarkoitus on yhdistää lauttasaarelaiset shakinpelaajat ja edistää shakkiharrastusta. Tärkein toiminta on pelaaminen: viikoittaiset kerhoillat, omien turnausten järjestäminen sekä joukkueturnauksiin osallistuminen. Osallistumiskynnys on pidetty matalana: turnauksemme ovat avoimia (myös ei-jäsenille) ja ilmaisia; palkintona on yleensä mainetta ja kunniaa.

Paljon on tapahtunut puolessa vuodessa, eikä meno hidastu loppuvuonnakaan. Aiemmin toteuttamatta jääneitä ideoita on kaivettu esiin, ja syksyllä on luvassa ainakin teematurnauksia, uudet kerhopaidat, aloittelijaturnaus 26.9., kerholaisten esittelyjä blogissa sekä etäpeliottelu ulkomaista kerhoa vastaan.

Ratsu vastaan lähetti -loppupeli

Lauttasaaren kevätcupin loppuottelussa Evgeny Sobenin – Jyrki Heikkinen kesäkuussa 2008 päädyttiin seuraavaan asemaan molemminpuolisessa aikapulassa:

1.axb5 axb5 2.Rb6 Lb4

Valkealla on vain pieni etu, koska mustan lähetti pitää korotusruudun f8. Aikapulassa valkea kuitenkin päästi mustan b-vapaasotilaan korottumaan ja hävisi pelin.

Emme nähneet pelin aikana, että valkea voittaa pelaamalla kuninkaan g6-ruutuun. Rybkan mukaan

2.f7! Lc1 3.Kf6 Lb2+ 4.Kg6 La3 5.Rc7

5...Ke7 6.Kg7 Kd7 7.Rxb5 Lc5 8.Kxh6 +-

Voitto Viro

Kesäkuussa 2009 on tullut kuluneeksi 10 vuotta Lauttasaaren Shakkikerhon historiassa keskeisen henkilön, kirkkoherra Voitto Viron kuolemasta. Sen kunniaksi julkaisemme Voitto Viron muistosanat, jotka kerhomme varapuheenjohtaja Janne Kauppinen luki 23.4.2008 kerhollamme järjestetyssä Voitto Viro Memorial -turnauksessa:

Voitto Viron muistosanat

Lauttasaaren Shakkikerhon juhlistaessa 60 vuottaan ja Lauttasaaren Seurakunnankin täyttäessä tasavuosia päätimme järjestää turnauksen, joka on omistettu näiden kahden yhteisön yhteistyön aloittaneen kirkkoherra Voitto Viron muistolle. Vuonna 1948 perustetun shakkikerhomme toiminta oli 1960-luvulla lopulla tyrehtynyt, mutta 1960- ja 1970-luvun taitteessa lauttasaarelaiset shakinharrastajat alkoivat kokoontua peli-iltoihin Lauttasaaren kirkolla. Tämä merkitsi uutta alkua, joka johti kerhotoiminnan vakiintumiseen.

Suuri kiitos tämän kerhotoiminnan henkiinherättämisestä sekä säännöllisen pelipaikan löytymisestä Lauttasaaren Shakkikerholle kuuluu Voitto Virolle. Hän aloitti yhteyden ja yhteistyön, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Kerhomme on saanut toiminnalleen vakiintuneen tukikohdan seurakunnan päiväkerhon tiloista.

Mainittakoon, että kirkkoherra Voitto Viro kuului kerhomme aktiivijäseniin ja oli aikanaan hallituksen varajäsenenäkin. Eräillä kerhomme pelaajilla on henkilö- ja perhekohtainen yhteys Voitto Viroon muutoinkin kuin shakin kautta – esimerkiksi erään pelaajan vanhemmat hän vihki avioliittoon ja erään toisen hän kastoi – ja vanhemmille pelaajille hän tuli tutuksi pelilaudan ääressä. Hän oli todellinen hengen mies, joka osasi arvostaa harrastamaamme henkisen urheilun muotoa.

Haarukka

Yksi tavallisimpia taktisia keinoja pelin voittamiseksi on niin sanottu haarukka. Mistä haarukassa on kysymys? Kyseessä on oikeastaan kaksoisuhkaus – haarukoiva nappula uhkaa yhtä aikaa kahta vastustajan heikkoa kohtaa, jolloin uhkausta on mahdotonta torjua. Kaikkein tavallisin ja samalla yllättävin haarukka on ratsuhaarukka. Haarukan toteutuminen perustuu yleensä vastustajan taktiseen laskuvirheeseen, mistä seuraava peli on hyvä malliesimerkki:

Staunton, Howard – Horwitz, Bernhard London 1846
1.d4 f5 2.c4 Nf6 3.Rc3 e6 4.Lg5 Le7 5.e3 c5?! parempi olisi ollut normaali kehityssiirto 5.-0-0 tasaisin pelein. 6.Rf3 Rc6? suorastaan provosoi valkean ottamaan voimakkaan aloitteen: 7.d5! exd5 8.cxd5 Rxd5?? – epäkorrekti upseerinuhraus, joka perustui karkeaan laskuvirheeseen: 9.Rxd5 Lxg5 10.Lxg5 Dxg5 – nyt musta luuli saaneensa upseerinsa takaisin, mutta ei huomannut haarukkaa 11.Rc7+! Kd8? ja nyt pelin ratkaisi tehokas uusi d-sotilaan kiinnitykseen perustuva haarukka 12.Re6+! ja 1-0.

Myös seuraavassa pelissä haarukka seuraa välittömästi pahaa taktista virhettä:

Tamminen, Sami – Jalas, Aaro, LauttSK Open 2009
1.e4 e6 2.d3 d5 3.Rd2 Rf6 4.g3 dxe4 5.dxe4 Rc6 6.Rf3 e5 7.Lg2 Lc5 8.0-0 0-0 9.c4?! – heikentää ruutua d4, tässä olisi 9.c3 ajatuksena 10.Dc2 sekä Rc4 ollut parempi. 9. -Lg4
10.Db3 Tb8 11.Dc3 Rd4!? 12.Rxe5?? Re2+! 13.Kh1 Rxc3 ja loppu tuli nopeasti: 14.bxc3 De7 15.Ref3 Rxe4 16.Te1 Rxf2+ 17.Kg1 ja vielä yksi torjumaton kaksoisuhkaus eli haarukka paljastusshakkiin yhdistyen: 17. –Rd3+ 18.Rd4 Dxe1+ ja 0-1.

Seuraavassa pelissä kummatkin osapuolet syyllistyvät vastustajalle haarukkoja salliviin virheisiin:

Jalas, Aaro – Koski, Jonne, LauttSK Open 2009
1.d4 Rf6 2.Rf3 d6 3.Rc3 g6 4.e4 Lg4 5.Le2 Lg7 6.Le3 Rbd7 7.0-0 c5?! – parempi olisi ollut 7.-e5, jolla musta olisi tasoittanut pelin keskustassa, nyt sen sijaan valkea pääsee kontraamaan keskustassa ja saa aloitteen: 8.e5!? Rh5? 9.exd6 exd6 10.Lg5 Db6?
11.Rd5! Dxb2?? 12.Rc7+ klassinen ratsuhaarukka linnoittumatonta kuningasta vastaan.
12. –Kf8 13.Rxa8 h6 14.Tab1 Dxa2 15.Txb7? yksinkertaisempi olisi ollut 15.Le3 eikä mustalla ole korvausta menetetystä tornista, nyt musta sen sijaan saa vastapeliä: 15. –Dd5! tämäkin on eräs muunnelma haarukasta, koska mustan daami uhkaa yhtä aikaa sekä b7-tornia että a8-ratsua, valkea päättää luopua tornistaan säilyttääkseen aloitteen:
16.Txd7 Lxd7 17.Rc7 Dc6 18.Lb5?? valkea syöttää upseerin takaisin ja jää samalla terveen sotilaan tappiolle – nyt peli lipsahtaakin mustalle paremmaksi. valkean olisi pitänyt pelata 18.Ld8, jolloin musta olisi jäänyt edelleen upseerin tappiolle. 18. –Dxc7 19.Lxd7 Dxd7 20.Le3 exd4 mustan selvin eduin, mutta viimeinen virhe ratkaisee tämän pelin: 21.Lxd4 Rf4?? ja nyt seuraa jälleen haarukka: 22.Lxg7+! Kxg7 23.Dd4+ Kh7 24.Dxf4 nyt mustan peli on menetetty, ja loppukin tulee nopeasti: 24. –a5 25.Td1 Db5?? 26.Dxf7X.

Houston — Lehto, kirjepeli 1997

David Houston – Arto Lehto, Lauttasaari–Belfast-kirjepeliottelu 1997

1.e4 c6 2.d4 d5 3.Rd2 dxe4 4.Rxe4 Rd7 5.Rg5 Rgf6 6.Ld3 e6 7.R1f3 Ld6 8.De2 h6 9.Re4 Rxe4 10.Dxe4 Rf6 11.De2 Dc7

12.O-O b6 13.Re5 Lb7 14.a4 a5 15.Lf4 O-O 16.Lg3 Tad8 17.Tad1 c5 18.dxc5 Dxc5 19.c3 Le7 20.Kh1 Td6 21.f4 Rd5 22.Rc4 Td7 23.f5 exf5 24.Txf5 Lf6

25.Lf2?

Peli on ollut erittäin tarkkaa terävässä asemassa, mutta Rybkan mukaan etu siirtyy nyt mustalle. Parempia siirtoja ovat Tf3, Le4 ja Rd2 tasa-asemin.

25...Dc6 26.Le4?

26.Lg1 Tdd8 27.Tf3 =/+.

26...De6 27.Te1

27...Lxc3!

Rybka ehdottaa 27...Te8 28.Lf3 Dxe2, mutta pelisiirto osoittautuu vähintään yhtä vahvaksi.

28.Txd5 Lxe1

29.Txd7?

Häviösiirto. Valkea voisi pelastua jatkossa 29.Te5! Dxc4 30.Dxc4 Lxf2 =/+.

29...Dxd7 30.Lxe1 Te8 31.Rd6 Dxd6 0-1

Kerhon kirjeshakkimestarit

Pekka Kauppalalle ja Arto Lehdolle myönnettiin kirjeshakin kansainvälisen mestarin arvonimi ICCF:n konferenssissa Argentiinassa syksyllä 1997. Heidän sijoituksensa kirjeshakin kotimaisella vahvuuslistalla (KELO) olivat seuraavat päivälleen 10 vuotta sitten eli 17.6.1999:

24. Pekka Kauppala 2425 (158 peliä)
26. Arto Lehto 2420 (125 peliä)

Belfast-kirjepeliottelu 1997

Kerhon 51-vuotishistoriikki (1999) ei mainitse lainkaan vuonna 1997 alkanutta Lauttasaari–Belfast-kirjepeliottelua. Ottelusta on vain vähän kirjattua historiaa, eikä ottelu virallisesti päättynyt, vaan viimeiset pelit vain jäivät kesken.

Tähän juttuun on kerätty ottelun pelaajien muistelut. Nyt varmasti voidaan todeta ottelu päättyneeksi ja julistaa Lauttasaari voittajaksi vähintään pistein 8–0 (loppujen 8 pelin tulos jäi epäselväksi).

Matti Rantanen oli ottelun isä: "David Houstonin Helsingin-käynnillä syyskuussa 1996 ehdotin, että LauttSK voisi haastaa hänen shakkikerhonsa kirjeshakkimatsiin. Pelit saatiin käyntiin vuoden 1997 alussa."

Kerhon toimintakertomus 1997 mainitsee ottelun: "Keväällä 1997 alkoi kirjeshakin ystävyysottelu pohjoisirlantilaista shakkikerhoa (The North Belfast Chess Club) vastaan." Se myös listaa ottelun parit:

David Houston (2100) – Arto Lehto
Tom Clarke (2100) – Matti Rantanen
Steven Scannell (1953) – Reijo Rautio
Adrian Skelton (1855) – Timo Joutsivuo
David Blair (1759) – Timo Siikonen
Stephen Wood (1807) – Simo Valkeajärvi
John Wood (1459) – Janne Kauppinen
Bernard McCaughney (1457) – Aaro Jalas

Arto, Simo ja Aaro voittivat molemmat pelinsä, samoin Janne, joka muistelee: "Tom Clarke kertoi, että vastustajani John Wood sairastui vakavasti eikä kyennyt jatkamaan peliä. Kerkesimme vaihtaa vain 4–5 siirtoa kummassakin pelissä."

Arto löysi Simon pelit: "Molemmat kestivät 10 siirtoa, ja molemmissa Simon julma ja ylienerginen daami shakkasi h-linjalta. Vastustaja oli Simon kertoman mukaan sitten niin turtana, että unohti vallan kokonaan luovuttaa, mikä on tietysti tuon ryökytyksen jälkeen ymmärrettävää."

Simo Valkeajärvi – Stephen Wood

1.e4 c5 2.Rf3 Rc6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 d6 5.c4 e5 6.Rb5 f5 7.R1c3 Rf6 (7...a6 8.Lg5! +/=) 8.Lg5 Le7? (8...Kf7)

9.Lxf6 gxf6 10.Dh5+ Kf8 1-0

Peli voisi jatkua 11.O-O-O a6 12.Dh6+ Kf7 13.Rxd6+ Lxd6 14.c5 ±.

Stephen Wood – Simo Valkeajärvi

1.e4 e6 2.Rf3 d5 3.Rc3 Rf6 4.e5 Re4 5.Re2 Lc5 6.Red4? (6.d4 =)

6...Lxd4 7.Rxd4 Rxf2 8.Kxf2 Dh4+ 9.Kf3 De4+ 10.Kg3 Dxe5+ 0-1

Aaro muistelee rehtiä vastustajaansa, joka luovutti ajoissa jouduttuaan alakynteen: "Vastustajani luovutti molemmat pelit varhaisessa keskipelivaiheessa. Olin saavuttanut selvän edun, koska vastustajani meni jo avauksissa huonompiin asemiin johtaville sivuraiteille. Hän olisi voinut hyvin jatkaa pelejä, joissa asemat eivät olleet suinkaan toivottomat – ainakin itse olisin vielä jatkanut."

"Pelien päättyminen oli myönteistä, koska vastustaja ei turvautunut kirjeshakissa valitettavan yleiseen Dead Man's Defence -systeemiin (DMD), jossa heikompaan asemaan joutunut pelaaja alkaa viivytellä siirtojaan ja yrittää pitkittää toivotonta peliä toivoen, että vastapuolen kärsivällisyys pettää. DMD-pelaaja toivoo, että vastapuoli tekisi kärsimättömyyksissään jonkin karkean virheen (esim. väärän siirtomerkinnän) tai jopa luovuttaisi kyllästymisen vuoksi pelin."

Kokemuksia shakkikelloista

Shakkikello on tärkeä osa shakinpeluuta, joskus jopa tärkeämpi kuin lauta ja nappulat. Supersuurmestarit pelaavat vuosittain Melody Amber -turnauksessa pikapelin lisäksi sokkoshakkia, jossa raksuttaa shakkikello mutta nappuloita siirretään vain pään sisällä.

Toukokuussa 2009 ostimme kerholle neljä kappaletta uutta DGT 2010 -mallia. "Uusi ja parannettu malli DGT 2000:sta", lupaa esite. Kuukauden pelailun perusteella voin sanoa, että nuo ovat parhaita kelloja, joilla olen pelannut 25-vuotisen shakkiurani aikana. Kello on tukeva, näyttää tyylikkäältä, siinä on iso näyttö, ja ennen kaikkea se on erittäin kevyt painaa käyntiin, minkä pitäisi hillitä joidenkuiden halua hakata kelloa.

Kerhollemme on hankittu kahdeksan kappaletta DGT 2000 -mallia 2000-luvulla, pari kelloa parin vuoden välein. Kokemukset ovat huonot: yhdestä lakkasi toinen kello käymästä, yhden kellon LED-näyttö on osittain rikki (kun aikaa on 8.18, kello näyttää 0.18), neljästä kellosta on tullut "löysiä lenksuja", joilla voi pelata vain, jos muistaa painaa kelloa aina erittäin huolellisesti. Mutta on noita kelloja hakattukin sääntöjen vastaisesti liian kovalla kädellä.

Olemme hankkineet myös kaksi DGT XL -mallia, joita "kukaan ei osaa asettaa oikeaan aikaan" ja joita olemme päättäneet olla hankkimatta enempää. On kieltämättä hämäävää, että ohjelmat ovat erilaiset kuin vanhassa ja tutussa DGT 2000 -mallissa ja nappuloitakin on enemmän.

Kokeeksi olemme hankkineet myös kaksi hopeanväristä Merex 500 -mallia, jotka näyttävät DGT 2000:lta mutta joista puuttuu FIDE-leima ja jotka olivat siksi vähän halvempia (pitää muistaa, että jos järjestämme kansainvälisen FIDE-turnauksen, noita kelloja ei saa käyttää). Ne toimivat vielä erinomaisesti, mutta ovatkin vasta pari vuotta vanhoja.

Kerhollamme on myös läjä mekaanisia kelloja 1970—80-luvuilta, joista muutama toimii erittäin hyvin mutta joilla on pelattu vain satunnaisesti viime kymmenen vuoden aikana. Ne käyvät vielä hyvin normaaliin peliin, mutta ainakaan itse en enää mieluusti pelaa nopeaa shakkia, saati sitten pikapeliä, ilman digitaalista kelloa, josta ajan näkee sekunnin tarkkuudella kertavilkaisulla.

DGT 2010 -pakkauksen mukaan patterit kestävät kymmenisen vuotta. Kerhomme kelloilla pelataan keskimäärin 3—4 tuntia viikossa, kun mukaan lasketaan viikoittainen kerhoilta ja muut turnaukset. Kannattaa olla tarkkana, että ei jätä vahingossa kelloon virtaa päälle: viikossa patterit kuluvat lähes saman verran kuin normaalisti yhden pelivuoden aikana eli reilut 160 tuntia.

"Minulle on kerrottu, että täällä harrastetaan liiaksi pikapeliä", vastasi Bent Larsen vuonna 1969, kun häneltä kysyttiin Suomen shakkielämästä. Ja mikä on harrastaessa edelleenkin, kun shakkikellot sen kuin paranevat.

Kvalin uhraus Philidorissa

Pelasimme avoimessa mestaruusturnauksessa varsin mielenkiintoisen pelin ke 10.6.2009. Valkean kommentit.

M. Varjokallio (1617) - K. Kaiju (1979)

1. e4 e5 2. Rf3 d6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 Le7 Philidorin puolustus, Antoshinin variaatio 6. g3 O-O pääjatko on 6. ..d5, jossa on pelattu teräviä pelejä ihan huipputasollakin esim. Tal-Antoshin 1972, Carlsen-Bacrot 2007, Anand-Morovic 2009 jne. 7. Lg2 Te8 8. O-O c5



9. Rde2 Rc6 10. Lf4 Re5 11. b3 Le6 12. Dd2 a6 13. Lg5 h6 14. Lf4 g5 15. Le3 Rfg4 16. f4 Rxe3 17. Dxe3 Rc6 18. f5 Ld7 19. Rd5 Lf6 20. Tad1 Le5 21. f6 Lg4



Avauksessa on varmaan pieniä epätarkkuuksia puolin ja toisin, mutta ollaan kuitenkin saavuttu varsin kiinnostavaan asemaan. Tässä Fritz antaa valkealle päävaihtoehdoksi 22. c3 Kh7 23. Dd2 Rb8 24. Tf2 valkean pienellä edulla. c3 siis estäisi mustan ratsun ja lähetin etenemisen ja mustan pitäisi käyttää aikaa ratsunsa parempaan asemoimiseen Rc6-Rb8-Rd7 jonka ajan valkea voi käyttää oman asemansa parantamiseen.

Toisena vaihtoehtona on kuitenkin 22. h4!? joka käytännössä johtaa kvaliteetin uhraukseen. Tässä asemassa se tuntuu aika luonnolliselta, koska d-linjan tornille on vaikeaa keksiä peliä. Mustan ratsun vaihtuminen myös jättää f6-sotilaan sekä valkean ratsun hyville sijoilleen, mikä tarjoaa monenlaisia taktisia kuvioita.

Asemassa on siis kaksi lähes tasavahvaa vaihtoehtoa jotka eroavat kuin yö ja päivä. Jälkimmäinen tuntui itsestäni luontevimmalta laudan ääressä.

22. h4!? Rd4 22. .. Ld4 23. Rxd4 cxd4 24. Dc1 Lxd1 25. Dxd1
23. Txd4
23. Rxd4 cxd4 24. Txd4 Lxd4 25. Dxd4 tai
23. Rxd4 Lxd4 24. Txd4 cxd4 olisin tässä pelannut 25. Dd2 joka pitää daamin kuningaspuolen pelissä mukana.
.. Lxe2 tämä on pieni epätarkkuus koska lähetin poistumisen jälkeen valkeat ruudut ovat daamille paremmat
24. Dxe2 Lxd4+ 25. Kh1 Te5 26. Dh5
26. c3 Txd5 27.exd5 Lxf6 28. c4 ottaa kvalin takaisin mutta sotilaan tappiolla mikä ei tunnu kovin loogiselta.
..Df8 27. Re7+
Tässä oli varmaan jonkin sortin ajatuslukko. Olin edellisen siirron kohdalla laskenut 26. c3 joka ei silloin tuntunut hyvältä ajatukselta. Nyt tilanne olisi ollut täysin toinen
27. c3! gxh4 28. Dxh4 Txd5 29. exd5 Le3+
27. c3! Txd5 28. exd5 Lxc3 29. hxg5 Ld2
Txe7 28. fxe7 Dxe7 29. hxg5
epätarkkaa, olisi pitänyt pelata
29. e5 Tf8 30. Ld5 Lxe5 31. Dxh6 Lg7 tai 29. Dxh6
.. hxg5 30. Tf5 f6 31. e5 Kg7??



Peli on pikku hiljaa alkanut kääntyä mustan eduksi. Tässä kohtaa musta vielä tarjosi voittoa tarjottimella, mutta en sitä huomannut. Yleisö tästä ystävällisesti huomautti heti pelin jälkeen :) Pelin taso laski tasaisesti loppua kohti, molemmilla taisi olla jo kiire katsomaan Suomi-Venäjä peliä.

32. exf6+? Txf6 voittaa lähes suoraan .. Lxf6 33. Dd1??
Df3 tai Dg4 olisi pitänyt valkean vielä pelissä mukana
..Th8+ 34. Kg1 De3+ 35. Kf1 Ld4 36. Ld5 Dg1+ 37. Ke2 Th2+ 0-1

Keisari Napoleon ja shakki

Napoleon Bonaparten (1769–1821) ura politiikan ja sodankäynnin parissa lienee tuttu kaikille vähänkin Euroopan historiaa tunteville. Niille, jotka eivät jostain syystä tätä uraa tunne, mainittakoon, että Napoleon oli 1800-luvun alussa Ranskan keisari sekä Euroopan johtava poliitikko. Hänen painostuksestaan johtui se, että Venäjän keisari Aleksanteri I joutui vv. 1808-1809 valloittamaan Suomen, jolloin maamme siirtyi Ruotsin kuningaskunnan alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa. Venäjän osana Suomi sai kuitenkin autonomian, joka loi edellytykset maamme itsenäistymiselle reilut sata vuotta myöhemmin. Eli ehkä voimme kiittää Napoleonia siitä, että hän loi edellytykset itsenäisen Suomen synnylle!

Napoleon oli myös innokas shakinpelaaja. Valitettavasti politiikka ja sotaretket veivät niin paljon aikaa, ettei hänen shakkitaitonsa ehtinyt kehittyä kovin korkealle tasolle. Tästä osoituksena alla oleva peli, jonka Napoleon pelasi vuonna 1809 Wienissä nk. Turkkilaisena tunnettua shakkiautomaattia vastaan. Turkkilainen oli unkarilaisen sepän Farkas Kempelenin (1734–1804) rakentama mekaaninen koje, jota aikalaiset luulivat jonkinlaiseksi shakkitietokoneeksi. Todellisuudessa Turkkilainen toimi kuitenkin ihmisaivoin: se oli sinänsä hieno mekaaninen laite, mutta sen varsinaisena sisältönä oli peliautomaatin pöydän alla oleva ihmisshakkimestari, joka pystyi taitavasti rakennettujen mekanismien avulla seuraamaan yllänsä olevan pelilaudan tapahtumia sekä siirtelemään turkkilaiseksi puetun pelaajanuken käsiä luonnollisen näköisellä tavalla siirtojen tekemiseksi. Niinpä Napoleonin vastustajana seuraavassa pelissä oli todellisuudessa itävaltalainen shakkimestari Johannes Allgaier (1763–1823).

Napoleon Bonaparte – Turkkilainen (=Allgaier), Wien 1809

1.e4 e5 2.Df3?! – nk. Napoleonin hyökkäys. 2. –Rc6 3.Lc4 Rf6 4.Re2 Lc5 5.a3? – ajanhukkaa. 5. –d6 6.0-0 Lg4 7.Dd3 Rh5 8.h3 Lxe2 9.Dxe2 – tässä Napoleon odotti toiveikkaasti jatkoa 9. –Rg3? 10.Df3 voittavin pelein, mutta joutui pettymään: 9. –Rf4! 10.De1 Rd4 11.Lb3 Rxh3+ 12.Kh2 Dh4 13.g3 Rf3+ - peli on tosiasiassa jo ratkennut, mutta ajan tavan mukaan Napoleon jatkaa katkeraan loppuun asti: 14.Kg2 Rxe1+ 15.Txe1 Dg4 16.d3 Lxf2 17.Th1 Dxg3+ 18.Kf1 Ld4 19.Ke2 Dg2+ 20.Kd1 Dxh1+ 21.Kd2 Dg2+ 22.Ke1 Rg1 23.Rc3 Lxc3+ 24.bxc3 De2X.

Vuonna 1815 Napoleonin ura poliitikkona ja sotapäällikkönä päättyi Waterloon taistelussa kärsittyyn tappioon. Euroopan rauhanhäritsijäksi julistettu Ranskan ex-keisari määrättiin viettämään elämänsä ehtoo Englannin viranomaisten vartioinnin alaisena kaukaisella St. Helenan saarella. Hänellä oli nyt runsaasti vapaa-aikaa, joten hän saattoi pelata paljon shakkia. Lisäksi St. Helenan saarella asuneiden eurooppalaisten joukossa shakkia harrastettiin innokkaasti, koska muitakaan ajanvietteitä ei saarella liiemmin ollut. Niinpä Napoleonin shakkitaito parani selvästi hänen viimeisinä elinvuosinaan. Tästä osoituksena seuraava peli, jossa Napoleonin vastustajana oli ex-keisarin uskollisimpiin seuraajiin kuulunut kenraali Henri Gratien Bertrand (1773–1844), joka seurasi entistä esimiestään tämän karkoituspaikkaan.

Napoleon – Bertrand, St. Helena 1818

1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 – nk. skottilainen avaus, joka sai nimensä kuitenkin vasta vuosina 1824–1828 Edinburghin ja Lontoon shakkikerhojen välillä pelatun kirjeshakkiottelun jälkeen. 4.Lc4!? – ex-keisari valitsee 1800-luvun alussa suositun gambiittijatkon. Nykyään normaalisiirto tässä olisi 4.Rxd4. Luonnollinen ratsulla takaisin lyönti tuli laajempaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun skotit olivat siihen turvautuneet edellä mainitussa kirjeshakkiottelussa Edinburgh - Lontoo. 4. –Lc5 5.c3 – johdonmukainen jatko edellisen siirron gambiittiratkaisulle. 5. –De7? – virheellinen vastahyökkäysidea: tässä olisi pitänyt pelata 5. –dxc3. 6.0-0 Re5 7.Rxe5 Dxe5 8.f4! dxc3+ 9.Kh1 cxb2 10.Lxf7+! Kd8 11.fxe5 bxa1D 12.Lxg8! Le7 – jos 12. –Txg8 niin jatkona olisi voinut olla esim. 13.Dd5 Tf8 14.Txf8+ Lxf8 15.Df7 valkean voitoin. 13.Db3 a5? – valkea uhkasi 14.Lb2, mihin musta halusi vastata 14.-a4, parempi jatko olisi ollut 13. -Dxe5 14.Lb2 Dg5 15.Df7, joskin siinäkin valkealla olisi ollut selvä etu, koska uhkaus 16.Dxg7 olisi riittänyt voittoon. Pelisiirtoa 13.-a5? seurasi nopeaan mattiin johtanut loppukombinaatio: 14.Tf8+ Lxf8 15.Lg5+ Le7 16.Lxe7+ Kxe7 17.Df7+ Kd8 18.Df8X.

Ja lopuksi Napoleonin mietelmä shakin perimmäisestä olemuksesta: ”Shakki on liian vaikeaa ollakseen pelkkä peli, mutta se ei ole myöskään riittävän vakavaa ollakseen taidetta tai tiedettä.”

Mattisokeus

RikSha–LauttSK-ystävyysottelun 11.6.2009 ykköspöydän pelissä Harri Laakso (2169) – Jyrki Heikkinen (2077) tultiin seuraavaan asemaan:

29...Lg3??

Harmittavan huolimaton siirto, vaikka aikaa oli jäljellä vielä muutama minuutti. Toinen miettimäni vaihtoehto 29...Le3? ei myöskään toimi (30.De8! +-), paitsi jos valkea erehtyy jatkoon 30.fxe3?? Txg2+ 31.Kh1 Th2+ (ratsu on kiinnitetty!) 32.Kg1 Tag2X.

Arpoessani kahden lähettisiirron välillä en jaksanut laskea kolmatta vaihtoehtoa, joka kävi vain nopeasti mielessäni: 29...Txf2!. Valkealla ei ole muuta kuin 30.Txf2, jonka jälkeen musta voi valita voittosiirron:

• 30...Ta1+ kolmen siirron matein.
• 30...Db1+ nopein matein.
• 30...De3 helpoin voitoin.

30.Rg5X 1-0

Saunailta 11.6.2009

Vuodesta 2001 lähtien olemme järjestäneet saunaillan kerran vuodessa Poliisien majan rantasaunalla Lauttasaaressa.

Tänä vuonna järjestimme sen yhdessä Rikospoliisien Shakkikerhon kanssa, ja mukana olikin ennätykselliset 18 pelaajaa. Ennen varsinaista saunaturnausta pelasimme ystävyysottelun 10 + 10 minuutin miettimisajoilla:

1. Harri Laakso — Jyrki Heikkinen 1—0
2. Tapani Tähkävuori — Pentti Wigelius 1—0
3. Jorma Haanpää — Kimmo Turtiainen 1—0
4. Jari Lehvonen — Reijo Rautio ½—½
5. Risto Reijo — Tommi Laaksovuori 1—0
6. Dennis Pasterstein — Kim Paasonen 0—1
7. Eero Lehtinen — Janne Kauppinen 0—1

Tulos: RikSha—LauttSK 4—2

5 + 5 minuutin saunaturnauksen (GP-osakilpailu) 11.6.2009 tulokset:

1. Harri Laakso (13½/15)
2. Jyrki Heikkinen (10½)
3. Jorma Haanpää (10)
4.—5. Evgeny Sobenin, Tapani Tähkävuori (9½)
6. Matti Varjokallio (8½)
7. Janne Kauppinen (8)
8. Petri Mäki-Fränti (7½)
9. Reijo Rautio (7)
10.—11. Tuomo Honkanen, Jari Lehvonen (6½)
12. Tommi Laaksovuori (5½)
13.—14. Kim Paasonen, Pentti Wigelius (5)
15. Dennis Pasterstein (3½)
16. Risto Reijo (3)

Aurinko paistoi koko iltapäivän ja illan, joten pelasimme turnaukset ulkona. Yhteisestä saunaillasta saattaa hyvinkin tulla uusi perinne...

Hallituksen kokouksen pöytäkirja 27.5.2009

1.uudet edustuspaidat kerholle
Päätettiin painattaa uudet paidat kerholle. Paidat pyritään saamaan valmiiksi Lahden pikapelin joukkue sm kisoihin mennessä. Kerho sponsoroi tietyn summan paidasta Lahteen lähtijöille.

2.työryhmät
Päätettiin perustaa seuraavat työryhmät:
Paitatyöryhmä: Janne Kauppinen ja Tommi Laaksovuori vastaavat paitahankkeen onnistumisesta
Jäsenkyselyryhmä: Jyrki Heikkinen ja Aaro Jalas järjestävät kerhon toiminnan kehittämiseen tähtäävän jäsenkyselyn.
Jäsenesittelyryhmä: Jyrki Heikkinen ja Matti Varjokallio Jäsenesittelyn avulla kerholaiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin.

Halutessaan myös jokainen kerholainen on tervetullut mukaan työryhmien työskentelyyn

3.JSM 2009-2010
Tavoitteenamme on osallistua kahdella joukkueella. Muutoksena edellisiin vuosiin päätettiin että Joukkueissa pelaavat ensisijaisesti kaksi viikkoa ennen peliä ilmoittautuneet vakiokokoonpanon pelaajat jonka jälkeen varapelaajat siinä järjestyksessä jossa he ilmoittautuvat. Myös muissa vastaavissa kisoissa ja vastaavanlaisissa tilanteissa kehotetaan kerholaisia ilmoittautumaan riittävän aikaisin. Vahvempi pelaaja ei siis enää pääse joukkueeseen jos ilmoittautuu aivan viime tinkaan, jolloin aikaisin ilmoittautunut heikompi pelaaja saa pitää paikkansa joukkueessa.

4. Turnausten alkaminen
Tehtiin periaatteellinen päätös että turnaukset alkavat tulevaisuudessa tasalta. Piratti turnaus 13.00, Blue Peter turnaus 17.00 ja pikkujouluturnaus 18.00

Jäsenkysely

Hyvä Lauttasaaren Shakkikerhon jäsen, vastaa kerhon jäsenkyselyyn (viimeistään 12.8.2009), niin autat kehittämään kerhomme toimintaa.

Kerhon hallitus tekee yhteenvedon kyselyn tuloksista elokuussa. Vastaajien nimiä ei paljasteta, ja voit halutessasi vastata täysin nimettömänä.

"Miniatyyri-Blokadi"

Savielly Tartakower – Jaques Mieses
kansainvälinen Baden – Badenin turnaus 1925

Tartakowerin johdanto peliin:
Tämän turnauksen ensimmäisen viikon aikana minun onnistui kaikesta riskinotosta huolimatta tehdä viidessä ensimmäisessä pelissä tasapeli. Mestari Mieses arveli minun jatkavan johdonmukaisesti samalla linjalla ja letkautti minulle edellisiltana, että ”Oletteko valmistautunut riittävästi kuudetta tasapeliänne varten?”. Nuo ajattelemattomat sanat saivat aikaan voimakkaan ärtymyksen, ja niin ennakoitu tasapeli meni tähän tapaan:

1.d4 f5
2.e4 fxe4
3. Rc3 Rf6
4.g4

Pistinhyökkäys. Tämä ei ole ainoastaan ensimmäinen, vaan jopa ainoa turnauspeli, jossa tätä hullunrohkeaa pelitapaa on käytetty. Olin tosin esittänyt tämän pistinhyökkäyksen idean jo kirjassani ”Hypermoderni shakkipeli” (Die Hypermoderne Schahpartie”), joka oli julkaistu juuri vähän ennen peliä. (Ilmeisesti Mieses ei ollut ehtinyt vielä lukea kirjaa)

4.– d5

Vaistomainen vastaus, jonka tehtävänä on puolustaa voitettua sotilasta, mutta joka luovuttaa arvokasta tilaa. Suositeltava vastaus on 4.-h6, joka säilyttää ryöstösaaliin (e4), mutta antaa mustalle myös ilmaa, tilaa ja liikkuvuutta. Silti valkea saa 4.-h6 5.g5 hxg5 5.Lxg5 d5 7.f3:n jälkeen vakavasti otettavia hyökkäysmahdollisuuksia.

5.g5 Rg8

5.--Rg4 olisi selvä virhe, koska 6.h3:n jälkeen onneton ratsu olisi mennyttä. Jos musta yrittää muuten estää ratsun peräytymistä ja ylläpitää jännitystä välisiirrolla 5. –Lg4, niin hän menettää 6.Le2! Lxe2 7.Dxe2 Rg8:n jälkeen sotilaan: 8.Db5+ jne. 5.-Rfd7 on sitä vastoin mahdollinen.

6.f3

Musta on jo asetettu elintärkeiden kysymysten eteen.

6.–exf3

Tai 6.-Lf5 6.fxe4 dxe4 7.Lc4 ja valkealla on hyvä hyökkäysasetelma, vaikka hänen on täytynyt samalla luopua kaikista sotilaan takaisinottoyrityksistä. Mielenkiintoinen vastasuunnitelma mustalle olisi 6. –e5 7.dxe5 Lb4 vilkkain pelein.

7.Dxf3! e6

Musta tyytyy passiiviseen vastarintaan. Aktiivisempaa vastapeliä olisi antanut 7. –Rc6, esim. 8.Dxd5 Rxd4 tai 8.Le3 e5.

8.Ld3 g6

Puolustautuu uhkausta 9.Dh5+ g6 10.Lxg6 vastaan ja valmistelee kuningaslähetin sivustoimista. Valkealla ei ole mitään suoria uhkauksia, mutta hän tuo nappulansa nopealla tempolla peliin.
(Em. Lasker: 8.-g6 heikentää mustan asemaa, parempi oli 8.-Re7)

9.R1e2 De7?!

(ilmeisesti 9.--Ld6 olisi ollut parempi seuraavan siirron takia…)

10. Lf4!

Kevyet upseerit toimivat nyt yhteistyössä daamin kanssa otteen tiukentamiseksi.

10. –c6 (estämään 11.Rb5)
11. Le5 Lg7
12. Dg3! Ra6

…tai 12. –Rd7 13.Ld6 Dd8 14.Tf1! ja nyt 14.-Re7 15.Lc7 maksaisi mustalle daamin.

13.0-0 Ld7

Astma, hengenahdistus, tukehtuminen: parantumattoman sairauden oireet pahenevat ja johtavat katastrofiin. Musta ei voi pelata 13.-Rb4, koska 14.Ld6, ei käy myöskään 13.-h6, koska 14.Lxg6+, eikä 13.-b6, koska 14.Lxg7 Dxg7 15.Dd6 Re7 16.Tf6 jne. Huonoon lopputulokseen johtaisi myös
13.-Kd7 14.Rb5! cxb5 15.Lxb5+ Kd8 16.Ld6. Mustan valitsema ”kehityssiirto” 13.--Ld7 johtaa sekin pelin nopeaan ratkeamiseen.

14. Ld6 Dd8
15. Df4

Musta luovutti, koska mattiuhkaukset f7:stä ja f8:stä saattoi torjua vain liian raskain nappulamenetyksin. Tyypillinen puristusblokadi, joka perustui tummien ruutujen hallintaan.

Vapaasti suomennettu kirjasta "Tartakowers Glanzpartien 1905-1930"

Yksi kömmähdys ratkaisee

Yleisön pyynnöstä peli Lauttasaaren kuukausipikapeliturnauksesta:

Jyrki Heikkinen – Mikko Piippo, 5 + 5 min., 3.6.2009

1.d4 c5 2.d5 e5 3.e4 d6 4.Rc3 Le7 5.f4 exf4 6.Lxf4 Lg5

7.Dd2

Parempia ovat 7.Lb5+ Kf8 ja 7.Lxg5 Dxg5 8.Rf3 De7 9.e5! ±.

7...Lxf4 8.Dxf4 a6 9.O-O-O

9.e5 De7 10.O-O-O Dxe5 11.Dd2 Re7 12.Rf3 Df6 13.Re4.

9...Df6 10.Dg3 Rd7 11.Rf3 Re7 12.h4 b5 13.Le2 b4 14.Rb1 a5 15.Tdf1 a4

15...O-O +/=.

16.Rg5

16...Dd4??

16...De5 17.Dxe5 Rxe5 18.Lb5+ Kf8 ±.

17.Rxf7 a3!?

Uhkaa siirron mattia 18...axb2X.

18.Rxd6+ Kd8 19.Db3

19.Rf7+ Ke8 20.bxa3 +-.

19...axb2+ 20.Dxb2 De3+ 21.Kd1

21...Rb6!?

Objektiivisesti paras on 21...Tg8, mutta häviöasemassa on pakko yrittää mattihyökkäystä. Rybkan mukaan valkean etu vastaa lähes kuutta sotilasta.

22.Rf7+ Ke8 23.Rxh8 Ra4 24.Dxg7 Rc3+ 25.Rxc3 bxc3

Valkealla on voittoasema, mutta kovassa aikapulassa luulin, että mustan uhkaama matti on torjumaton, joten päätin shakkailla ja katsoa, ajautuuko mustan kuningas mattiverkkoon.

26.Tf8+ Kd7 27.Lb5+

27.Lg4+! Kc7 28.Dxe7+ Kb6 29.Dd6+ Ka5 30.Dd8+ Ka4 31.Ld7+ Ka3 32.Dg5 +-.

27...Kc7 28.Dxe7+

Yksinkertaisempi on 28.Txc8+ Txc8 29.Dxe7+ Kb6 30.Dg5 Dd4+ 31.Kc1 Kxb5 32.Rf7 +-.

28...Kb6

29.Dd6+??

Joskus yksi kömmähdys riittää: etu siirtyy mustalle ensimmäisen kerran pelin aikana. En nähnyt, että valkea voi estää matin: 29.Dg5 Lg4+ 30.Le2 Dxe2+ 31.Kc1 Dd2+ 32.Kb1 +-.

29...Kxb5 30.Dc6+ Kc4 31.Tf2 Txa2 0-1 (aika)