Blogin uudet värit

Kommentoikaa miltä blogin uudet värit näyttävät!

Kun vuosi sitten loimme kerhomme blogin, valitsin Son of Moto -nimisen blogimallin (template) lähinnä vihreän värin takia, koska se assosioitui mielessäni Lauttasaareen, onhan saari vihreä ainakin kerhomme logossa. Mutta kun blogia on käyttänyt päivittäin, sen raskaat värit ovat alkaneet rasittaa silmiä.

Ulkoasun näkyvin muutos entiseen on se, että sivun tausta ja linkit eivät ole enää vihreitä, kuten vanhassa blogimallissamme, jota Shakkikerho Garden blogi käyttää.

Blogisivu siis koostuu neljästä näkyvästä osasta:

• Otsikko (ylälaita, jossa on blogin nimi, mainoslause, logo).
• Kirjoitukset (otsikon alla vasemmalla).
• Linkit (sivupalkki, kirjoitusten oikealla puolella).
• Tausta (tyhjä alue).

Muokkasin blogin ulkoasua seuraavasti:

• Kerhon logo siirrettiin sivupalkista otsikkoon, jotta sivupalkkiin tuli lisää tilaa. Samalla logoa piti hieman pienentää.
• Otsikon taustaväriksi vaihdettiin sama vihreä kuin logossa.
• Otsikon alareunasta poistettiin XXX-koristekuvio.
• Taustan väri vaihdettiin vihreästä valkoiseksi, jotta sisältö ei ole kahden vihreän palkin puristuksessa (kun selainikkuna on leveä).
• Kirjoitusten ja sivupalkin taustaväri vaihdettiin valkoisesta vaaleankeltaiseksi, joka on myös otsikon tekstin väri, jotta se erottuu valkoisesta taustasta.
• Kirjoitusten tekstin ja sivupalkin otsikoiden väri vaihdettiin tummasta mustaksi, joka erottuu paremmin taustaväristä.
• Linkkien väri vaihdettiin vihreästä siniseksi, joka erottuu paremmin taustaväristä.
• Linkit eivät ole enää lihavoituja, mikä helpottaa lukemista.

Pieniä muutoksia kaiken kaikkiaan, mutta ainakin omaan silmääni blogin ulkoasu hieman selkeni. En ole graafinen suunnittelija, mutta olen kehittänyt Web-sivustoja ja -sovelluksia 1990-luvun puolivälistä lähtien ja oppinut arvostamaan yksinkertaista ja kevyttä ulkoasua.

Seuraavaksi voisi yrittää keventää blogin sivupalkkia, josta on vaikea löytää mitään turhan monien linkkien takia.

Lauttasaaren shakkikerhon hallituksen pöytäkirja 24.2.2010

Läsnä: Jyrki Heikkinen, Aaro Jalas, Tommi Laaksovuori, Reijo Rautio ja Matti Varjokallio.

1. Hallituksen jäsenten tehtävien ja muiden roolien jako

Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Jyrki Heikkinen, varapuheenjohtajaksi Janne Kauppinen, sihteeriksi Matti Varjokallio, rahastonhoitajaksi Aaro Jalas ja kerhoisännäksi Tommi Laaksovuori. Mahdollisia muita toimenkuvia mietitään myöhemmin.

2. Toimintakalenterin viimeistely

Lyötiin lukkoon tämän vuoden toimintakalenteri avoimen turnauksen, Pirattiturnauksen ja poliisien saunaturnauksen osalta. Päätettiin järjestää avoin pikapelimestaruus muutaman vuoden tauon jälkeen Seurasaaressa. Päivämäärät löytyvät toimintakalenterista.

3. Talousasiat (SKSL- ja HSL -jäsenmaksut maaliskuussa)
4. Jäsenluettelo

Käytiin läpi jäsentilanne ja minkä perusteella maksamme maksuja liitoille. Maksut hoidetaan maaliskuun aikana.


Virallisen osuuden jälkeen hallitus piti suunnittelukokouksen, jossa käsiteltiin muun muassa ehdotusta ovimaksuista, aloittelija- ja tiedotustyöryhmien perustamista, teemailtoja kerhoilla sekä kerhon jäsenmaksulla saatavia jäsenetuja.

Kerhon jäsenedut

Vuosikokous päätti säilyttää kerhon jäsenmaksun ennallaan, joten nyt on aika maksaa tämän vuoden jäsenmaksu 20 euroa kerhon tilille. Joskus on kyselty, mitä hyötyä on maksaa jäsenmaksua, joten kokosimme kerhon jäsenedut eilen hallituksen kokouksen jälkeen:

• Jäsenet saavat pelata kerhomme edustusjoukkueissa. Osallistumme yleensä vähintään kahdella joukkueella SM- ja HM-kisoihin. Aiomme koota myös kolmosjoukkueen syksyllä alkavaan JSM-turnaukseen, yli 10 vuoden tauon jälkeen.
• Kerho maksaa edustusjoukkueiden osallistumismaksut ja matkakulut (kilometrikorvauksen kuskille) sekä JSM-kotiotteluiden tarjoilut.
• Edustusjoukkueiden pelaajat saavat analysointiseuraa, kun kokoonnumme yhdessä analysoimaan pelejä varsinkin JSM-otteluiden jälkeen.
• Jäsenet saavat lainata kerholle tilattua New in Chess -lehteä.
• Jäsenillä on äänioikeus vuosikokouksessa eli valta vaikuttaa kerhon toimintaan.

Jäsenemme saavat lisäksi seuraavat edut tänä vuonna:

• Jäsenet saavat 5 euron alennuksen tasaseloturnauksemme 27.3.2010 osallistumismaksusta.
• Jäsenet saavat pelata shakkisimultaania hallitsevaa Helsingin mestaria Pekka Kauppalaa vastaan keväällä 2010. Tästä tiedotetaan blogissa, kunhan päivä varmistuu.

Lähes kaikki kerhomme jäsenet ovat hyödyntäneetkin jäsenetuja hyvin, esimerkiksi viime vuonna edustusjoukkueissamme pelasi 21 henkeä.

Keskustelimme hallituksessa, pitäisikö ei-jäseniltä periä ovimaksua kerhoiltoihin tai osallistumismaksua esimerkiksi avoimeen mestaruusturnaukseemme. Päätimme että on tärkeämpää säilyttää kerhomme tunnuslause "ilmaisturnauksia joka viikko". Myös muut kuin kerhomme jäsenet ovat siis jatkossakin tervetulleita peli-iltoihimme ja turnauksiimme – ilmaiseksi!

Helmikuun pelaaja: Janne Kauppinen

Shakkisiirtojen oppiminen

Opin siirrot kesällä 1972 Joensuussa ollessani 8-vuotias. Tämä tapahtui siten, että löysin isäni vanhempien kesämökin vinttiä tutkiessani shakkilaudan ja nappulat. Kiinnostuin kovasti asiasta ja pyysin isääni opettamaan minulle säännöt, mikä toteutuikin melkein samantien. Innostustani lisäsi myös sattumalta juuri samaan aikaan käynnissä ollut Fischerin ja Spasskin välinen paljon julkisuutta saanut MM-ottelu.

Kuinka usein pelaat shakkia?

Pelaan edelleen shakkia useita kerhoja kuukaudessa joko oman kerhoni LauttSK:n turnauksissa, SKSL:n turnauksissa tai sitten vapaamuotoisemmin kavereiden kesken.

Shakkikerhoon liittyminen

Aloitin kerhopelaamisen koulukaupunkini Mäntän Shakkikerhossa syksyllä 1975 ollessani 11-vuotias ja liityin silloin myös shakkikerhon jäseneksi. Kirjoitettuani keväällä 1983 ylioppilaaksi Mäntän lukiosta muutin myöhemmin samana kesänä pysyvästi Helsinkiin ja Lauttasaareen. Lähin shakkikerho eli LauttSK löytyikin noin 100 metrin päästä silloiselta asunnoltani Lauttasaari-lehdessä olleen ilmoituksen ansiosta, ja liityin LauttSK:n jäseneksi syyskuussa 1983.

Saavutukset shakissa

Pitkän pelin selo-lukuni on ollut korkeimmillaan 1622 (1996), mutta pikapeliseloni on ollut ainakin 1790 parhaimmillaan. Viikonlopputurnauksissa ym. kilpailuissa olen päässyt muutaman kerran kerran rahapalkinnoillekin urani aikana. LauttSK:n cupeissa olen päässyt kahdesti pronssille.

Paras peli

Olen onnistunut pitkässä pelissä voittamaan oman kerhoni pelaajista 1980-luvulla kaksi silloiselta vahvuudeltaan yli 1900-pisteistä pelaajaa, nimittäin Matti Rantasen ja Lauri Mikkolan, siirtoja en enää kovin hyvin muista. Myöhemmin olen saanut pitkässä pelissä viikonlopputurnauksessa tasapelin Mika Laitiselta (sillonen selo 1969).

Makea voitto

Pelatessani elokuussa 2002 entisen shakkikerhoni Mäntän Shakkikerhon juhlaturnauksessa Mäntässä voitin viimeisellä kierroksella turnausvoittaja Veijo Mäen, kun hän syötti kuningattarensa.

Onnekas voitto

Onnistuin voittamaan seurakaveri Raimo Kohvakan EtVaSin viikonlopputurnauksen avauskierroksella vuonna 1998. Tämä peli on julkaistu myös kerhon 51-vuotishistoriikissa seuraavana vuonna.

Katkera tappio

Hävisin vuonna 1997 HM-turnauksen viimeisellä kierroksella nyt jo edesmenneelle I-HSK:n Reino Heinoselle huolimattomuuttani vaihdettuani ratsun sotilaaseen.

Pahin munaus

Niitä on niin paljon, etten välitä sellaisia erikseen muistella.

Unohtumaton shakkikokemus

Pelatessani elokuussa 2002 entisen shakkikerhoni Mäntän Shakkikerhon juhlaturnauksessa Mäntässä sijoituin lopputuloksissa kolmanneksi tuloksella 5/7. Kilpailussa oli yhteensä 22 pelaajaa, ja olin seloluvultani kolmanneksi huonoin lähtiessä. Edelläni olivat ainoastaan KvM:t Veijo Mäki ja Heikki Lehtinen, joista heistäkin onnistuin viimeisellä kierroksella voittamaan Veijo Mäen. Kilpailussa pelattiin yhden päivän aikana 7 kierrosta 15+15 minuutin ajoilla. Valitettavasti tämä turnaus ei mennyt selolaskentaan.

Arvokkaimmat päänahat

Pikapelissä SM Jouni Yrjölä, vartin peleissä KvM Veijo Mäki. Pitkässä pelissä esim. yli 1800-vahvuinen Kari Teräsalo.

Avausvalikoima

Englantilainen avaus sekä myös d-sotilas-alkuiset avaukset. Mustilla olen pärjännyt välillä aika hyvin myös sisilialaisen terävissäkin muunnelmissa.

Pelityyli

Pidän eniten asemallisesta pelityylistä, mutta ehkä se on myös heikkous, sillä silloin tulee helposti pelattua liiankin varovaisesti.

Miettimisaika

Pelaan käytännössä kaikkia peliaikoja, mutta selvästi parhaiten olen menestynyt pikapelissä.

Shakkimotto

Ei tule mieleen mitään yksittäistä asiaa.

Shakki-idolit

Bobby Fischer aikanaan, nykyisistä pelaajista ehkä Kramnik ja Gelfand.

Haaste jäsenesittelyyn

Aaro Jalas.

Ratsuloppupeli

Shakki Propaganda-Schack (SPS) järjestää työpaikkashakkiturnauksia pääkaupunkiseudulla. 15 + 15 minuutin turnauksen välieräottelun Taksi–Nokia pelissä Petri Hokkanen (2317) – Evgeny Sobenin (1942) 18.2.2010 tultiin seuraavaan opettavaiseen asemaan, jossa mustan kuninkaan on päästävä karkuun ratsushakeilta:

1...c2 2.Rc5 Re5

Ei tietenkään 2...c1D?? 3.Rd3+.

3.Ra4+ Kb3

4.Kd2

Nyt seuraa näyttävä loppusiirto. Ei auta myöskään 4.Rc5+ Ka2 5.Kd2 Kb1 6.Rb3 Kb2 7.Rc1 Rf3+ -+.

4...Rd3! 0-1

Venäläinen lähettiruletti: Boden Kieseritzky Gambit 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!?

Boden Kieseritzky gambiitti on mielenkiintoinen venäläisen pelin 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!? ja lähettipelin 1.e4 e5 2.Lc4 Rf6 3.Rf3!? risteytys, jonka idean esitti ensimmäisenä jo italialainen mestaripelaaja Polerio vuonna 1584! Variantin varsinaisina kehittäjinä pidetään kuitenkin 1800-luvun mestaripelaajia puolalaista Kieseritzkyä ja englantilaista Bodenia. Tätä avausvarianttia ovat käyttäneet menestyksellä kaksi tuntemaani hyökkäyspelaajaa: Paul Morphy ja Tommi Laaksovuori. Paul Morphyä (k. 1884) en tietenkään ole tavannut shakkilaudan ääressä muuten kuin unissani, mutta hänen pelinsä ja henkilöhistoriansa inspiroivat minun shakillisia ensiaskeleitani. Tommi Laaksovuoren hyökkäysvoiman olen saanut tuta pelilaudan ääressä monet kerrat.

Menkäämme nyt vanhimpaan allekirjoittaneen tuntemaan peliin tästä variantista. En ole varma, onko tämä kyseisen variantin kantapeli, mutta joka tapauksessa se pelattiin noin 152 vuotta sitten:

Morphy - Poitier, sokkosilmultaaninäytös Pariisissa 1858

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4!? Rxe4 4.Rc3!?

Tämä siirto on johdonmukaista jatkoa valkean 3. siirrolle ja varmistaa valkealle kehitysedun.

4. -Rf6!?

Poitier oli varmasti selvillä sokkona pelaavan vastustajansa hyökkäystaidosta eikä siksi lähde ottamaan sotilasta, johon Morphyllä olisi ollut varmasti ollut kovat gambiitti-ideat valmiina. Ratsun perääntymistä piti myös vuosien 1927–1935 ja 1937–1945 maailmanmestari Aleksander Aljechin mustalle varmimpana jatkona, ja hänen mielestään jatkossa 5.Rxe5 d5 musta pääsee selville vesille kaikista avauskomplikaatioista ja saa terveen aseman. Vai onnistuuko se sittenkään? Katsotaanpa, miten peli jatkui:

5.Rxe5 d5

Poitier pelaa Aljechinin oppien mukaan 34 vuotta ennen oppimestarin syntymää (1892)!

6.Lb3 Le7 7.d4 c6 8.0-0 Rbd7 9.f4 Rb6?!

Poitierin ensimmäinen virhe pelissä; tässä olisi todennäköisesti ollut parempi kehittää peliä linnoittamalla lyhyesti kuin siirtää ratsua toista kertaa peräkkäin. Toisaalta Poitierin siirron ymmärtää sillä perusteella, että hän halusi myös vaaleilla ruuduilla liikkuvan lähettinsä mukaan pelitapahtumiin. Lisäksi ratsu suojaa d5-pisteen, jota valkea alkaa painostaa seuraavalla siirrolla. Näin ollen täyttä kysymysmerkkiä ratsunsiirrolle ei voine antaa, korkeintaan arvion ?! eli epäilyttävä.

9.Df3 h5?
Tämä sen sijaan vaikuttaa selvältä ajan hukalta eli virheeltä. Ideana oli ehkä lähetin kehittäminen g4:een ja avata h-linja g4:ssä tapahtuneiden vaihtojen jälkeen, mutta Morphy estää välittömästi tällaiset aikeet sekä rakentaa samalla hyökkäysasemaa kuningassivustalla:

10.f5 Dc7 12.Lf4 Ld6 (ei käynyt tietenkään 12. –Lxf5?? 13.Rxf7 jne) 13.Tae1 Kf8

Kun joutuu tai ajautuu tekemään tällaisia siirtoja, niin silloin on avauksessa jotain mennyt pahasti pieleen. Valkealla on nyt jo noin neljä tempoa enemmän kuin mustalla. Kuningatarlähetti on jämähtänyt c8:een, torneja ei saa kytkettyä yhteen, linnoitusoikeus on mennyt. Morphyn tasoista hyökkäyspelaajaa vastaan tämä on jo selvä häviöasema.

14.Dg3 h4 (hieman parempi oli 14. –Kg8) 15.Rg6+!


Vaikka Morphy pelasi sokkona, tällaiset siirrot olivat hänen tasoiselleen mestarille sellaista rutiinia ettei siinä tarvittu edes lautaa idean hahmottamiseen. Kun hyökkäysasema on rakennettu valmiiksi, niin sommitelmalliset ratkaisut ja ratkaisevat siirrot löytyvät kuin itsestään.

15. –Kg8(!)

Poitier yrittää puolustautua parhaansa mukaan. Hänkin oli sen verran kokenut shakin harrastaja, että saattoi nähdä 15. –fxg6? 16.Lxd6+:n ratkaisevan pelin hyvin nopeasti valkean eduksi.

16.Lxd6 hxg3 17.Lxc7 gxh2+ 18.Kh1 fxg6 19.fxg6

--kuningattaret ovat vaihtuneet, mutta valkealla on edelleen vahva aloite. Tällainen asema ei ole mikään loppupeli, vaan kyseessä on kuningattareton keskipeli! Morphy ei lähde sokkopelisimultaanissa pelaamaan mitään teknis-asemallista loppupelijauhantaa, vaan pyrkii nopeaan keskipeliratkaisuun. Asema kypsyykin nopeasti loppusommitelmalla viimeisteltävään kuntoon:

19. –Lg4 (viimeinkin lähetti peliin!) 20.Te7 Rd7 21.Le5 Kf8 22.Tf7+ Kg8 23.Rxd5!

---ratkaiseva loppu-uhraus!--

23. –cxd5 24.Lxd5 Rb6 (24.-Rxe5 25.T7xf6+ Rf7 26.Txf7; 24.-Rxd5 25.Txg7X)
25.Lb3 ja 1-0.

Moni meistä olisi varmaan tyytyväinen, jos pystyisi laudan ja nappuloiden ääressä ”näkevänä” pelaamaan yhtä hyvin kuin Morphy sokkona!

Suuri mestari Savielly Tartakower totesi aikoinaan, että paras tapa torjua gambiitti on yleensä ottaa se vastaan! Sotilaanhan voi aina palauttaa myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Eli menkäämme sitten kriittiseen jatkoon:

Brieger – Patterson, Houston 1965

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4 Rxe4 4.Rc3 Rxc3! 5.dxc3…

Nyt mustan luonnollisin ja ensimmäisenä mieleen tuleva siirto olisi 5.-d6, mutta 6.Rg5!:n jälkeen peli käy mustan kannalta aika vaikeaksi. Näin ollen mustalle jää kaksi kelvollista yritystä: perinteisenä pääjatkona tässä pidetty 5. –f6 (säilyttäen ryöstösaaliin ja estäen 6.Rg5:n) sekä uudempi yritys 5. –c6!? (valmistellen vastasiirtoa –d5 keskustassa) Patterson valitsee perinteisen pääjatkon:

5. –f6! 6.Rh4


--ns. päävariantissa pelattiin 1960-luvulla yleensä 6.0-0 ja vasta sitten 7.Rh4--

6. –g6 (uhkaus 7.Dh5+ oli torjuttava) 7.f4 Rc6

Suurmestari Keresin mielestä mustan paras jatko olisi ollut tässä 7. –c6 8.f5 d5 9.fxg6 dxc4 10.Dh5 Kd7. Toinen mahdollisuus olisi ollut 7. –De7 ajatuksena 8.0-0?? Dc5+ ja Dxc4 sekä daamin siirto e7:n kautta g7:n tukemaan g6-pistettä. Ratsun siirto näyttää tosin sekin luontevalta kehityssiirrolta, ja tumma lähetti pääsee mukavan näköisesti c5:een.

8.0-0 Lc5+ 9.Kh1 d6 10.f5 – suorastaan tyyppisiirto tällaisessa asemassa---10. –Re7
11. Ld3 Tg8!?


Tämä näyttää pelkältä puolustussiirrolta, mutta itse asiassa musta rakentaa tässä valkealle ilkeää ansaa…

12.fxg6 hxg6 13.Txf6 Lf5 14.Lxf5?

Valkea astuu ansaan, kuten kohta näemme! Sen sijaan pelaamalla 14.Lg5! Dd7 15.Rxf5 Rxf5 16.Lxf5 gxf5 17.Dh5! hän olisi päässyt paremmalle puolelle. (Emil Gelenczei)

14. –Rxf5 15.Txg6 Dxh4! 16.Txg8+ Kd7


Voittaako valkea nyt kaksi tornia? Ei! Koska jos 17.Txa8?? niin 17. –Rg3 matti. Eli on siis tyydyttävä vain yhden tornin voittoon! Uhataanpa daamia, niin peli on selvä…

17.Tg4 Dxh2+! 18.Kxh2 Th8+

ja 0-1. Ovelasti pelattu mustalta.

Siirrytäänpä sitten 21. vuosisadalle! Boden – Kieseritzky gambiitin pääjatkon 1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4 Rxe4 4.Rc3 Rxc3 5.dxc3 f6:n rinnalle vakiintui 2000-luvulle tultaessa mustan toinen puolustusidea 5. –c6!? (alun perin muuten Morphyn keksintö!), jossa sotilas palautettiin suosiolle valkealle samalla kun pyrittiin vastaiskuun –d5 keskustassa. Katsotaanpa, millaista peliä siitä voi syntyä:

Juri Siigur (Viro) – Telmo Sebastiano Bueno (Brasilia), FINJUB-40/e-mail, avoin SM-turnaus (2001 – 2002)
Pelikommentit Juri Siigur (ja A. Jalas)

1.e4 e5 2.Rf3 Rf6 3.Lc4

Aikaisemmin pelasin useasti venäläistä avausta niin mustilla kuin valkeillakin, mutta en enää tunne uusimpia pelejä. Sen takia en valinnut päämuunnelmaa (3.Rxe5).

3. –Rxe4 4.Rc3 Rxc3 5.dxc3 c6!?

5. –f6 6.Rh4 g6 7.f4 antaa valkealle hyökkäyksen.

6.Rxe5 d5 7.0-0 (!)


jos musta pelaisi tässä 7. –dxc4??, niin 8.Dxd8+ Kxd8 9.Rxf7+ näyttää valkean kannalta varsin mukavalta; esim. 9. –Ke8 10.Rxh8 g6 (ideana –Lg7) 11.Te1+ ja valkean ratsu selviää nurkasta mukavasti takaisin peliin. Lisäksi valkean on helppo kehittää peliään esim. Lg5, Tad1 jne, kun taas mustan aseman ”kehitys” on heikko laadun ja sotilaan menetyksen lisäksi. Niinpä musta tekee viisasti ja jättää ”lahjalähetin” omaan arvoonsa. Sen sijaan hän kehittää oman lähettinsä hyvälle ruudulle. (Jalas)

7. –Ld6 8. Te1 0-0 9.Ld3 Rd7 10.Rxd7 Lxd7 11.Dh5! f5 12.Le3 Da5?

Musta ei aavistaa vaaraa ja vie kuningattaren ”ulos pelistä”.

13.c4 Db4?

Ajanhukkaa, parempi oli 13. –Tae8.

14.cxd5 cxd5 15.Df3!

Mustalla on jo vaikeuksia.

15. –Lc6 16.Dh3 Ld7 17.Tab1 d4 18.a3 Dc5 19.Ld2 Dd5 20.c4 dxc3 21.Lxc3


Valkean lähetit on suunnattu uhkaamaan mustan kuningasta.

21. –La4

(21. –Tae8 22.Lc2 Txe1+ 23.Txe1 +-)

22.Te3 Tad8

(22. –Tae8 23.Dh4! Lb3 24.Th3 +-)

23.Dh4 Lb5 24.Lxb5 Dxb5 25.Th3 h6 26.Lxg7!


26. –Kxg7 27.Dxh6+ Kf7 28.Te1

Tämän asemesta on monta (muutakin) voittojatkoa. Valkean tulee vain huolehtia, että ei anna tehdä itsestään yhden siirron mattia.

28. –Le5 29.Dh7+ Ke6 30.Dg7 Tf6 31.f4 Dc5+ 32.Kh1 Td7 33.Dg8+ Tff7 34.Th6+ Ke7 35.h4 Td8 36.Dg5+ Kd7 37.fxe5 ja 1-0.

Pala palalta

Tiesitkö koska palapelit tulivat ensimmäistä kertaa suureen suosioon? Tämä tapahtui vuonna 1907. New Yorkin pörssissä syntyi paniikki ja sen aikainen maailma sai ensi kosketuksensa meille jo liiankin tuttuun ilmiöön, talouden taantumaan. Palapelejä harrastivat suurten yhtiöiden johtajat ja liikemiehet. Jopa kuuluisa J.P. Morgan lepuutti hermojaan palasien avulla. Helpotti varmasti unohtaa hetkeksi murheet ja keskittyä puun liikkumiseen. Ei ole sattumaa että seuraava palapeli innostus syntyi suuren laman aikaan vuonna 1930.

Luin hiljattain mielenkiintoisen artikkelin. Kirjoittaja kertoi kuinka he ystäviensä kanssa olivat vuokranneet huvilan meren rannalta. Heillä oli lukemattomat mahdollisuudet viettää vapaa-aikaansa. He kuitenkin päätyivät kasaamaan palapelejä keittiön pöydän ääreen, ilta toisensa jälkeen. Kuulostaako tutulta? Muistuvatko mieleesi ne lukuiset, kauniit ja aurinkoiset päivät jolloin muut rientävät rannoille ja puistoihin, kun itse sen sijaan käperryt ruutulaudan ääreen tutkimaan mielenkiintoista asemaa. Tai ehkä vietät parhaat kesäpäivät kisoissa yhdessä muiden shakin ystävien kanssa. Itse lukiessani artikkelia en kyennyt ohittamaan sen vahvaa yhteyttä elämääni shakin seurassa.

Shakkipelihän on palapeli parhaimmillaan. Siirto siirrolta ja pala palalta peli kehittyy, kunnes se on valmis. Ensin saattaa näyttää siltä, että näitä nappuloitahan voi tiputella ihan mihin tahansa laudalla. Pian kuitenkin huomaa, että jokaisella nappulalla onkin oma paikkansa. Mielessään voi kuulla sen loksahduksen, joka kuuluu kun vihdoin löytää oikean siirron. Hienointa shakissa on että ei tarvitse koskaan ostaa uusia paloja. Samoista palasista syntyy joka kerta aivan uudenlainen teos.

Näitä kahta peliä yhdistääkin samankaltainen ajatustyöskentely ja loogisuus. Joskus ihminen lepää parhaiten aktiivisen ajattelun kautta. Silloin kun saa puntaroida ja pohtia. Kuitenkin niin ettei lopputuloksesta synny stressiä. Pelatessa työ- ja opiskelumaailman luomat paineet unohtuvat.

Näiden ajatuksien pohjalta voisi vetää sen johtopäätöksen että, shakilla on kirkas tulevaisuus, synkkinäkin aikoina. Ahdistaako epävakaa talous? Pyörivätkö suhdanteet liikaa mielessä? Ei hätää! Tartu kiinni puuhun, niin saat muuta ajateltavaa.

Vuosikokous 2010

1. Kokouksen avaus

Avattiin kokous 17.2.2010 klo 18.32 Lauttasaaren seurakunnan kerhotilassa.

2. Kokouksen toimihenkilöiden valinta

Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Jyrki Heikkinen, sihteeriksi Matti Varjokallio ja pöytäkirjantarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi Janne Kauppinen sekä Seppo Järvinen.

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsu on kirjoitettu kerhon blogiin 2 viikkoa ennen kokousta. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4. Esityslistan hyväksyminen

Hyväksyttiin esityslista tässä pöytäkirjassa olevassa muodossa.

5. Toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä tilintarkastajan antaman lausunnon esittely

Matti Varjokallio esitteli toimintakertomuksen. Simo Valkeajärvi esitteli Aaro Jalaksen laatiman tilinpäätöksen ja oman lausuntonsa tilinpäätöksesta. Käteiskassan kirjaaminen vaatii myöhemmin tarkkuutta.

6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä jäsenmaksusta päättäminen

Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa.

8. Kerhon puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten (4–6) valinta

Valittiin kerhon puheenjohtajaksi Jyrki Heikkinen. Valittiin hallituksen jäseniksi Aaro Jalas, Janne Kauppinen, Tommi Laaksovuori, Mikko Piippo, ja Matti Varjokallio. Varajäseneksi valittiin Reijo Rautio.

9. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta

Valittiin tilintarkastajaksi Simo Valkeajärvi ja varatilintarkastajaksi Timo Siikonen.

10. Muut esille tulevat asiat

Ehdotettiin kerhoiltoihin 50 sentin ovimaksua. Rahat käytettäisiin kerhon hyväksi. Valittu hallitus ottaa asian harkittavakseen.

11. Kokouksen päättäminen

Päätettiin kokous klo 19.00.

Kauden 2009/10 tulostaulukot

Suomen keskusshakkiliiton seurajoukkueiden SM-kilpailun SM-sarja ja ykkösdivisioona jatkuvat vielä maaliskuussa. Toisen ja kolmannen divisioonan viisi kierrosta on kuitenkin jo pelattu kokonaisuudessaan, ja tulostaulukotkin ovat valmistuneet.

2. divisioona, lohko 2

EtVaS 2     5   5  0  0    19 - 1   10 
LauttSK     5   4  0  1    9 - 7    8 
KarjUra     5   3  0  2    10 - 7   6 
ES-78       5   1  1  3    7 - 12   3 
I-HSK 3     5   1  1  3    5 - 11   3 
EkSK        5   0  0  5    1 - 13   0

3. divisioona, lohko 3

LauttSK 2   5   4  1  0    14 - 5   9 
HaSS        5   3  2  0    12 - 5   8 
KirkSK      5   3  0  2    11 - 11  6 
ÅmSK        5   2  0  3    6 - 9    4 
LeppSisu 2  5   1  0  4    6 - 11   2 
KarjUra 2   5   0  1  4    5 - 13   1

LauttSK 2 lohkovoittajaksi!

Lauttasaaren shakkikerhon kakkosjoukkue pelasi eilen vierasottelun Hangon Shakkiseuraa (HaSS) vastaan. Jo automatkalla Lauttasaaresta Hankoon oli aistittavissa lievää hermostuneisuutta, sillä tällä kertaa joukkuesarjan viimeinen kierros ratkaisisi myös lohkovoiton. Ennen viimeistä kierrosta olimme lohkon johdossa puhtaalla pelillä. Hanko oli lohkossamme toisena, sillä HaSS oli pelannut tasan Karjaan Uran kakkosjoukkuetta vastaan ja voittanut kaikki muut ottelunsa.

Hermostuneisuus näkyi mielestäni myös peleissä, sillä pelit eivät olleet erityisen kaunista katsottavaa. Ottelun lopputuloksen ratkaisi lähinnä toimiminen joukkueena, ja taktisesti oikea toiminta tasapelitarjousten kanssa.

Ensimmäisenä päättyi Seppo Järvisen peli. Peli näytti sivusta katsottuna tasaiseselta, kunnes Seppo menetti kvaliteetin. Tämän jälkeen ei selkeässä loppupelissä ollut enää mitään tehtävissä. Olimme nyt yhden pisteen verran tappiolla.

Hiukan aikaisemmin Kimmo Turtiainen oli kakkoslaudalla ehdottanut tasapeliä vastustajalleen, joka kuitenkin katsoi paremmaksi jatkaa peliä. Hyvin pian Sepon häviön jälkeen sekä Kimmon vastustaja että oma vastustajani ehdottivat tasapeliä. Kaikesta päätellen vastustajamme eivät olleet käyneet katsomassa nelos- ja viitospöytien tilannetta.

Seuraavien viidentoista minuutin ajan minä ja Kimmo seurasimme pikemminkin Timo Siikosen ja Tommi Laaksovuoren pelejä. Tommilla näytti olevan vahva hyökkäysasema ja Timonkin asema näytti selvästi paremmalta. Annoimme aikamme kulua, sillä vastustajamme eivät tietenkään enää voineet perua tasapeliehdotustaan.

Parin siirron kuluttua Tommin vastustaja luovutti. Nyt joukkuetilanne oli 1-1. Timolla taas oli kahden sotilaan etu selkeän näköisessä keskipelissä. Koska ottelussa meille riittäisi tasatulos, välittömästi Tommin vastustajan luovutuksen jälkeen hyväksyin oman vastustajani tasapelitarjouksen asemassa, jossa näytin jäävän jo hiukan heikommalle. Myös Kimmo otti tasapelitarjouksen vastaan.

Jäljellä oli vielä jännitettävänä Timon peli. Vastustaja yritti aikansa saada sotkuja laudalle, ja Timo oli vaarassa ajautua aikapulaan. Lopulta peli sovittiin tasapeliksi, mikä varmisti ottelun päättymisen tasatulokseen. Tasatuloksen myötä LauttSK 2 oli lohkovoittaja ja nousee ensi kaudelle kakkosdivisioonaan!

Kauden päätteeksi on hyvä pohtia menestyksen syitä. Nähdäkseni menestyksen takana oli kaksi avaintekijää: joukkueen kokoonpanon pysyvyys ja tasavahvuus. Kun joukkue pysyy kierroksesta toiseen lähes samana, joukkueen etu muodostuu yksilösuorituksia tärkeämmäksi. Tällöin pelaajat venyvät parhaimpaansa ja ottavat huomioon joukkuen tilanteen oman vahvuuslukunsa kehityksen sijaan.

Tasavahvuus puolestaan tuntuu kolmosdivisioonassa erityisen hyödylliseltä: monilla joukkueilla saattaa olla 400-500 pisteen eroja vahvuusluvuissa. Meidän joukkueemme pelasi noin sadan selopisteen sisällä. Tämä helpottaa pisteiden napsimista varsinkin alemmilla laudoilla.

Olisikohan Lauttasaaren shakkikerhossa syytä harkita kolmannen joukkueen muodostamista ensi kaudelle? Kolmella joukkueella on viimeksi pelattu muistaakseni 90-luvun lopulla. Nyt kun olemme saaneet kerhoon uusia jäseniä, olisi mahdollista peluuttaa kahden joukkueemme ulkopuolelle jääneitä vanhoja jäseniä ja kerhon tulokkaita kolmosdivisioonassa. Näin kerho voisi tarjota entistä useammalle jäsenelleen mahdollisuuden edustaa Lauttasaarta eri joukkuekilpailuissa.

JSM: I-HSK 3 – LauttSK

Lauttasaaren Shakkikerhon ykkösjoukkue voitti Itä-Helsingin Shakkikerhon kolmosjoukkueen 1–2 JSM-turnauksen 2. divisioonan 5. kierroksella 13.2.2010:

Stefan Kyburz (1983) – Pekka Kauppala (2159) 0–1
Stig-Olof Haggren (1876) – Jyrki Heikkinen (2067) ½–½
Ilkka Melanko (1835) – Timo Joutsivuo (1916) 0–1
Jouko Miikkulainen (1819) – Evgeny Sobenin (1947) ½–½
Ensio Frisk (1686) – Leo Hämäläinen (1734) 1–0

Sijoituimme lohkossamme toiseksi hienolla tuloksella: neljä voittoa ja yksi häviö. 0–3-häviötä lukuun ottamatta ottelumme olivat kuitenkin erittäin tiukkoja.

Viimeisellä ottelulla ei ollut juuri merkitystä loppusijoituksemme kannalta. Itselläni olikin vaikeuksia keskittyä peliin, koska toivoin vain kakkosjoukkueemme ottavan vähintään tasapelin Hangossa, mikä riittäisi lohkovoittoon.

Kokeilin uutta kohuttua shakkimoottoria FireBirdia lisätessäni joukkueidemme eiliset pelit pelikokoelmaamme. Parin tunnin analyysit vakuuttivat minut, että FireBird on selvästi vahvempi kuin Rybka.

Pelissä Timo Joutsivuo – Ilkka Melanko tultiin seuraavaan asemaan siirron 35...Re4?? jälkeen:

Peli jatkui 36.Txd6. FireBird kertoo sekunnin murto-osassa pakottavan voittosommitelman: 36.Tc8! Td8 37.T1c7 Dg6 (37...Df8 38.Txd8 Txd8 39.Dxe6+ Kh8 40.Re5 matein) 38.Dxd6! Rxd6 39.Txd8+ Re8.

Rybkakin löysi edelliset siirrot nopeasti, mutta seuraavaa nopeinta voittojatkoa se ei tuntunut löytävän millään: 40.Re5! Dh5 41.g4 fxg4 42.Te7 Kf8 43.Txe6.

Daamigambiitin Marshall-puolustus 1.d4 d5 2.c4 Rf6

Aloittelijoiden ja vähän pitemmällekin kehittyneiden pelaajien peleissä näkee usein niin sanotun epäkorrektin daamigambiitin puolustuksen 1.d4 d5 2.c4 Rf6?! Itsekin olen saanut pelata tuota vastaan melko usein valkeilla – yleensä olen voittanut. Wanhan Fritzini vuoteen 2006 asti ulottuvan tietokannan mukaan valkean tulos varmimmassa variantissa 1.d4 d5 2.c4 Rf6 3.cxd5 Rxd5 4.Rf3! on vakuuttava: valkean voittoprosentti on kansainväliseen ELO-laskentaan päätyneissä peleissä ollut peräti 92 %!

Miksi tätä varianttia sitten on pelattu kokeneiden pelaajien turnauspeleissä, vaikka sillä saadut tulokset ovat noin huonoja? Syitä voi olla useita: halu mennä ”epäteoreettiseen” varianttiin vastustajan yllättämiseksi, jonkin oman uutuuden testaaminen kyseenalaisessa variantissa tai sitten vain lipsahdus ”väärään varianttiin” erikoisen siirtojärjestyksen kautta. Tuo viimeksi mainittu tapahtui muun muuassa kirjeshakin KVM Arto Lehdolle LauttSK Open –turnauksessa syksyllä 1998:

Aaro Jalas – Arto Lehto, LauttSK Open 1998 (7.kierros)

1.Rf3 d5 2.c4 Rf6?! 3.cxd5 Rxd5 4.e4 Rb6 5.d4 Lg4….

…Nyt meillä on asema, joka olisi voinut tulla myös siirtojärjestyksessä 1.d4 d5 2.c4 Rf6 3.cxd5 Rxd5 4.Rf3 Lg4 5.e4 Rb6:n jälkeen. Daamigambiitissa Arto ei olisi tietenkään pelannut tällaista varianttia, mutta kun pelattiin 1.Rf3 d5 2.c4, niin sattui pikku lipsahdus! Eli tällaista siirtojärjestyskikkailua voi joskus harrastaa vahvempia pelaajia vastaan…

6.Le3 e6 7.Rc3 Le7 8.Le2…

…ei tässä soliidissa siirrossa sinänsä mitään vikaa ole, mutta Fritzini väittää, että siirrolla 8.Dc2 olisin saanut selvemmän edun: esim. 8.-Lxf3 9.gxf3 Rc6 10.0-0-0 Rb4 11.Db3.

8. –R8d7 9.0-0 0-0 10.h3 Lh5 11.Dd2 c6 12.Tfd1 Rf6?!

…Fritzin mukaan musta on lähempänä tasoitusta jatkoissa 12. –Lxf3 tai 12. –Tac8, jolloin valkean etu on minimaalinen.

13.a3…

…tämä varovainen siirto ei ole huono, mutta Fritz suosittaa jo tässä 13.Re5 Lxe2 14.Dxe2.

13. –Tac8 14.Re5 Lxe2 15.Dxe2 Rfd7 16.Rxd7?!

…tällaiset vaihdot helpottavat mustan peliä, Fritzin mielestä valkean pitäisi pelata joko 16.b4 tai 16.Lf4 melko selvin eduin (+0,6)

16. – Dxd7
17.Td2?!

…nyt musta lähes tasoittaa aseman, Fritzin mielestä parempi oli 17.a4 (+0,57)

17. – Tfe8
18.Tad1?!

…Fritzin mielestä oikea idea tässäkin olisi 18.a4 (+0,5)

18. –Tc8
19.Dd3

….pelin aikana mietin myös siirtoa 19.d5 ajatuksena 19.-exd5 20.Lxb6 axb6 21.exd5, joka Fritzin mukaan johtaa tasa-asemaan.

19. –Dc7 20.De2 Lf8 21.Df3

…Fritzin mielestä hieman parempi oli 21.b4

21.-Rc4 22.Lf4??

…ilmeisesti ns. shakkisokeus, luonteva siirto olisi ollut 22.Tc2 suunnilleen tasa-asemiin vievin jatkoin.

22. – Rxd2 ja 0-1

Ei tehnyt mieli jatkaa tuollaisen kämmin jälkeen, kun vastassa oli lähipelissä yli 700 selopistettä korkeammalle rankattu kirjeshakin KvM!

Menkäämme sitten daamigambiitin Marshall-puolustuksen teoriaan. Siirtojen 1.d4 d5 2.c4 Rf6?! 3.cxd5 Rxd5 jälkeen ilmeiseltä vaikuttaa 4.e4, joka johtaa kuitenkin valkean kannalta vaikeampiin asemiin kuin varma jatko 4.Rf3! Tämä tuli ilmi jo Marshall-puolustuksen kantapelissä:

Aljechin – Marshall, Baden-Baden 1924
1.d4 d5 2.c4 Rf6?! 3.cxd5 Rxd5 4.e4 Rf6

...musta olisi voinut pelata myös 4. –Rb6 siirtyen jonkinlaiseen Grunfeldin puolustukseen siirrolla 5.-g6. Mutta Marshallilla oli tässä mielenkiintoinen gambiitti-idea:

5.Ld3

Paremmalta vaikuttaa tässä 5.Rc3 jatkona esim. 5.-e5?! 6.dxe5 Dxd1+ 7.Kxd1 Rg4 8.Rd5! (Rybka)

5. -e5!

nyt tämä gambiitti toimii paremmin kuin siirron 5.Rc3 jälkeen.

6.dxe5 Rg4
7.Rf3

Valkean on pelattava tarkasti: esim. 7.f4? Lc5 8.Rh3 Dh4+ johtaisi mustan etuun.

7. –Rc6
8.Lg5!

8.Lf4? Rb4! 9.Lc2 Dxd1+ ja valkea luovutti pelissä Guinari – Rastrelli, Bologna 1925
Miksi? Koska 10.Lxd1 Rd3+ ja lähetti f4:ssä olisi pudonnut.

8. –Le7
9.Lxe7 Dxe7
10.Rc3 Rcxe5
11.Rxe5 Dxe5!?

…hieman varmempaa mustalle olisi ehkä ollut siirtyä suosiolla loppupeliin, vaikka jatkossa 11.-Rxe5 12.Le2 0-0 13.f4 Rg4 14.Lxg4 Dh4+ 15.g3 Dxg4 16.Dxg4 Lxg4 17.Kf2 Tad8 18.h3 valkealla olisi ollut etua. Marshallin valitsema jatko on kuitenkin paremmin muunnelman henkeen sopiva.

12.h3 Rf6
13.Dd2!

Ruutu f4 valvontaan ja pitkän linnan valmistelu. Jos valkea olisi pelannut 13.0-0?!, niin musta olisi napannut aloitteen 13.-g5!:lla.

13. – Ld7
14.De3!

Estää toistaiseksi mustan pitkän linnan ja ottaa hallinnan tummilla ruuduilla.

14. –Lc6?

Mustan olisi pitänyt pelata 14. –Da5! ajatuksena pitkä linna. Tällöin musta olisi saattanut olla vielä hyvin mukana pelissä. Ainakin paremmin kuin pelijatkossa.

15.0-0-0 0-0
16.f4 De6
17.e5 Tfe8
18.The1 Tad8
19.f5 De7
20.Dg5 Rd5
21.f6

Valkean hyökkäys sujuu kuin itsestään. Valkean kuningas on hyvässä turvassa daamisivustalla, kun taas mustan kuningas…

21. –Df8
22. Lc4! Rxc3
23.Txd8 Txd8
24.fxg7! Rxa2+

huonosti menee mustalla myös jatkossa 24. –De8 25.Lxf7+ Kxf7 26.Tf1+ Ke6 27.Tf6+ Kd5 28.Tf8!

25.Kb1!

Ahneen suoraviivainen jatko 25.Lxa2 Dc5+ helpottaisi turhaan mustan peliä.

25. –De8
26.e6!

myös 26.Lxf7+ on hyvä, mutta tämä on parempi!

26. –Le4+
27.Ka1 f5
mustan näkymät eivät ole paremmat jatkossa 27. –fxe6 28.Lxe6+ Dxe6 29.Dxd8+ Kxg7
30.Dd4+ Kf7 31.Txe4.

28.e7+ Td5
29.Df6 Df7
30.e8D+ ja musta totesi, että nyt riittää: 1–0.

(pelin huomautukset Kimmo Konsalan kirjasta Kaksi shakkineroa, s. 409 – 410)

No niin! Tuo oli hieno peli, mutta valkean oli pelattava tarkasti, koska mustalla oli omat vastamahdollisuutensa. Eli jos emme ole Aljechinin tasoisia pelaajia, niin ehkä ei kannata kokeilla terävää jatkoa 4.e4!?

Käytettävissämme on varmempi ns. ”92 %:n jatko” 4.Rf3! Jotta tuo 92 % toteutuisi omissa peleissänne, niin perehtykäämme tarkemmin Marshall-puolustuksen ”varmaan kumoukseen”. Siegbert Tarrasch totesi aikanaan: ”Se, joka pelaa parempaa varianttia, voittaa”. Ja hän oli kaikesta shakkimodernistien arvostelusta huolimatta klassisen asemapelin suuri mestari, joka osasi korjata pisteet kotiin hienoilla loppusommitelmilla silloin kun pääsi asemapelillään sommittelukypsiin tilanteisiin.

Teoriakatsaus 1.d4 d5 2.c4 Rf6?!

1.d4 d5 2.c4 Rf6?! 3.cxd5! Rxd5

Musta voi kokeilla myös siirtoa 3. –Dxd5, mutta 4.Rc3 ja myöhemmin e4 antavat silloin valkealle selvän asemaedun, jolla pisteen pitäisi tulla aika varmasti kotiin (ks. esimerkkipeli Jalas - Holm). Tosin Rybka väittää, että jatkossa 3. –Dxd5 4.Rc3 Da5 valkean etu olisi vain minimaalinen. Mielenkiintoisempi on gambiitti-idea 3. –g6!?, joskin valkealla on parempi peli jatkossa 4.Da4+ Ld7 5.Db3. Rybka ehdottaa mustalle toista vielä mielenkiintoisempaa gambiittia
3. –c6!? 4.dxc6 Rxc6 5.Rf3 e5! ja katsoo mustan jopa tasoittavan:

Valkea voi halutessaan siirtyä 3.-c6!?:n jälkeen 4.Rf3 cxd5 5.Rc3 Rc6 6.Lf4! slaavilaisen puolustuksen vaihtovarianttiin minimalistisin eduin.

4.Rf3!

Estää Marshall-puolustuksen pääidean 4.e4!? Rf6 5. Ld3 e5!, jolloin musta saa vastapeliä kuten edellä näimme. Nyt musta voi kokeilla seuraavia siirtoja:

a) 4. –Lf5 5.Db3!?

Myös 5.Rbd2 on hyvä: vartti- ja pikapeleissä olen voittanut pari kertaa upseerin 5. –e6?? 6.e4 ja korjannut pisteet kotiin.

5. –e6 6.Rc3 Rc6? 7.e4 Rxc3 8.exf5 ja valkealla on erinomainen peli, koska hänellä on hyvä ote vaaleista ruuduista sekä lähettipari. (IM Palliser) Musta voi kuitenkin pelata 6.-Rc6?:n sijasta paremmin 6. –Lb4!, jolloin valkean etu on minimaalinen. (Rybka)

b) 4. –e6

5.e4 Rf6 6.Rc3 Le7 7.Ld3 Rc6 8.0-0 Rb4 9.e5! Rfd5 10.Le4 c5 11.Ld2 (Palliser – Smith, Leeds League 2002). Valkea hallitsee keskustaa, hänellä on tilaetu ja mustan linnoittaessa hän voi saada kovan hyökkäyksen.

c) 4. –g6!?

5.e4 Rb6 6.h3! johtaa mustan kannalta huonoon Grunfeld-muunnelmaan. Mustalla ei ole vastapeliä valkean keskustaa vastaan kun Grunfeldin perusidea 1.d4 Rf6 2.c4 g6 3.Rc3 d5 4.cxd5 Rxd5 5.e4 Rxc3 6.bxc3 c5 ei tässä variantissa toteudu. Ja 6.h3! estää mustan kuningatarlähetin luontevan kehittämisen. Mahdollinen jatko siirron 6.h3! jälkeisessä asemassa on 6. –Lg7 7.Rc3 0-0 8.Le2 Rc6 9.Le3 e5 10.d5 Re7 11.Db3 a6 12.Td1 Dd6 13.0-0 valkean hyvin asemin pelissä Palliser – Gordon, Oxfordshire League Cup 2002: valkea pelaa Rd2, a4-a5, Rc4 ja murtaa nopeasti mustan blokadipuolustuksen.

d) 4. –Rc6?

5.e4 Rf6 6.Rc3 Lg4 7.d5! ja valkealla on mukavat näkymät:

d1) 7. –Re5? 8.Rxe5!! Lxd1 9.Lb5+ c6 10.dxc6 ja valkea voittaa. Pelissä Oskam – NN, Alankomaat 1927 musta yritti 10. –Db6 11.cxb7+ Dxb5 12.bxa8D+ ja antautui, koska olisi seurannut 12. –Db8 13.Dxb8 matti. Pelissä Jalas - Praseet, LauttSK Cup 2010 musta yritti siirtoa 10.-Lg4, mutta hävisi upseerin jatkossa 11.c7+ ja sitä myöten myös pelin.

d2) 7. –Rb4? 8.Da4+ ja valkea voittaa

d3) 7. –Rb8 ja mustan asema on epämukava.

d4) 7. –Lxf3 8.Dxf3 valkean selvin eduin.

e) 4. –Lg4 - kts. yllä peli Jalas – Lehto, LauttSK Open 1998

f) 4.-c6 – kts. alla peli Jalas – gw62, ICC Blitz 2005

g) 4. –f5!? on Rybkan suositus, mutta ihmissilmään tuo näyttää aika erikoiselta. Suoraa kumousta ei ehkä ole, mutta ruudun e5 heikkous pistää ainakin minun asemasilmääni.

Teoriakatsauksen tuloksena voimme todeta, että valkealla on Marshall-puolustuksen kohdatessaan kohtalaisen hyvät mahdollisuudet korjata piste kotiin. Kuitenkin puolustus näyttäisi olevan hieman mainettaan parempi: tietokoneohjelma Rybka on löytänyt mustalle parannuksia, joiden avulla Marshall-puolustus 1.d4 d5 2.c4 Rf6?! olisi ehkä sittenkin pelattavissa ja teorettinen arvio ?! (epäilyttävä) saattaakin muuttua !?:ksi (mielenkiintoinen). Valkea voi halutessaan pelata tietysti 3.Rc3, jolloin musta voi siirtyä monen soliidia perusdaamigambiittia tahkoavan valkean kannalta ikävän terävähköön Grunfeld-puolustukseen 3.-g6!? 4.cxd5 Rxd5 5.e4 Rxc3 6.Rf3 c5 jne. Jos valkea pelaa soliidimman 3.Rf3, niin mustan kannattaa siirtyä 3.-e6, 3.-c6 tai 3.-dxc4:lla daamigambiitin päämuunnelmiin.

Sitten muutama näyte allekirjoittaneelta, siitä miten Marshall-puolustusta vastaan voi pelata:

Jalas – Ruuskanen, kirjepeli (!) 1997–1998

1.d4 d5 2.c4 Rf6?! 3.cxd5 Rxd5 4.Rf3 Rc6 5.e4 Rf6 6.Rc3 a6? 7.d5! Rb8 8.e5! Rxd5?? 9.Dxd5 Dxd5 10.Rxd5 Kd8 11.Lf4 e6 12.Lg5+ Kd7 13.Rc3 h6 14.0-0-0+ Kc6 15.Rd4+ Ka5 16.Ra4+ Ka5 17.Ld2+ Lb4 18.Lxb4+ Kxa4 19.Rc2 Rc6 20.b3X.

Jalas – gw62, ICC blitz 2005

1.d4 d5 2.c4 Rf6 3.cxd5 Rxd5 4.Rf3 c6!? 5.e4 Rc7 6.Rc3 e5? 7.Rxe5 Lb4 8.Df3 0-0 9.Le3 Re6 10.Dd1 Rd7 11.a3 Lxc3+ 12.bxc3 Rxe5 13.dxe5 Dxd1+ 14.Txd1 b5 15.Le2 a5 16.0-0 La6 17.f4 g6 18.f5 Rg7 19.Rd6 b4 20.Lxa6 Txa6 21.cxb4 axb4 22.axb4 Ta3 23.Lc5 Le8 24.e6 fxe6 25.fxe6 Txe6 26.Td8+ Te8 27.Txe8+ Rxe8 28.Te1 Ta8 29.e5 Rg7 30.e6 Te8 31.e7 Rf5 32.g4 Rh4 33.Tf1 h5 34.Tf8+ ja 1-0.

Jalas - Holm, Ilmajokiturnaus 2010

1.d4 d5 2.c4 Rf6 3.cxd5 Dxd5 4.Rc3 Dd8 5.e4 e6 6.Rf3 h6 7.Ld3 Le7 8.0-0 0-0 9.Le3 Rh7 10.Dc2 f5 11.Re5 De8 (11.-f4 12.Ld2 Dxd4 13.Rg6) 12.exf5 exf5 13.f4 c6 14.Tf3 Ld6 15.Taf1 Lxe5 16.fxe5 Rg5 17.Lxg5 hxg5 18.Lxf5 Lxf5 19.Txf5 Txf5 20.Dxf5 Dd7 21.Df8+ Kh7 22.Re2 De6 23.Tf7 Dg6 24.Txb7 a5 25.Txb8 Txb8 26.Dxb8 Db1+ 27.Kf2 Df5+ 28.Ke1 Db1+ 29.Kd2 Dxa2 30.Rc3 Dc4 31.Db6 Df1 32.Dxc6 Df2+ 33.Re2 Df8 34.Dc3 ja 1-0.

Ja lopuksi vielä oppikirjanäyte sarjasta ”mestari vastaan amatööri”:

Gideon Ståhlberg – Pablo Barckham, Chile 1946 (simultaanipeli)

1.d4 d5 2.c4 Rf6 3.cxd5 Rxd5 4.Rf3 e6 5.e4 Lb4+ 6.Rbd2 Re7 7.Ld3 Rbc6 8.0-0 Lxd2 9.Lxd2 0-0 10.Lc3 a6 11.De2 b5 12.a3 Rg6 13.g3 f5 14.e5 Dd5 15.Lb1 Lb7 16.La2 Dd7 17.d5 exd5 18.Tad1 Rce7 19.e6 Dd6 20.Rg5 h6 21.Rf7 Db6 22.h4 c5
23.h5 Rh8 24.De5 d4 25.Txd4 Rc6

26.Dxg7+! Kxg7 27.Tg4++ Kh7 28.Tg7X.


Teoriaterveisin,
Aaro Jalas

Kerhotoimintaprojekti

Suomen Keskusshakkiliitolta tuli sähköpostitiedote shakkikerhojen vetäjille. Kerhokilpailun tulosten lisäksi mukana oli Jukka Tolkin vetämän Kerhotoimintaprojektin 2008–2009 loppuraportti. Projekti kartoitti shakkikerhojen nykytilaa sekä ehdotti niille suosituksia ja toimintamalleja.

Raportin alku iski suoraan asiaan: "Useissa kerhoissa toimii vuosikausia toiminut ikääntynyt ja kaavoihinsa kangistunut hallitus. Hallitukseen tulisi valita nuorta polvea uudistustoimintaan ja jatkuvuuden säilyttämiseksi." Totta. Meidänkin kerhomme hallituksen jäsenten keski-ikä kasvoi 10 vuodessa suunnilleen 10 vuodella, kunnes viime vuonna saimme mukaan kaksi "nuoren polven" edustajaa, joiden ansiosta toimintaa alettiin kehittää. Kysymys tietysti on, miten houkutella uusia ja innokkaita toimijoita kerhoon ja vieläpä hallitukseen.

Raportti suosittelee kerhojen hallituksiin nuorisotoimen vastaavaa. Aloittelijatoiminnan vastaava kuulostaisi paremmalta. Järjestämäämme aloittelijatoimintaan on nuorten lisäksi osallistunut myös aikuisia, jotka eivät ole aiemmin pelanneet turnauksissa eivätkä käyneet shakkikerhoissa. Toivottavasti muutkaan kerhot eivät rajoitu kouluikäisten nuorisotoimintaan. Moni muuttaa opiskelujen tai työn perässä toiselle paikkakunnalle ja saattaa etsiä uusia harrastuksia. Varsinkin pääkaupunkiseudulle tulee myös paljon maahanmuuttajia, joiden joukossa on varmasti shakinpelaajia.

Tästä päästäänkin kerhon markkinointiin ja tiedottamiseen. Raportti ehdottaa: "Kotisivujen ylläpitäjän vakanssi pitäisi perustaa – – Ajan tasalla olevat ja näyttävät kotisivut ovat välttämätön foorumi seuran sisäiselle informaatiolle ja toimivat seuratoiminnan näyteikkunana ulospäin."

Ei kai "näyttävillä kotisivuilla" tarkoiteta hienoa ulkoasua? Ainakin minusta ajankohtainen sisältö on tärkeintä. Blogi tekee ulkoasun automaattisesti, joten siitä ei tarvitse välittää. Kotisivujen sijaan kannattaisi puhua laajemmin kerhon tiedottamisesta, kuten SKSL:n toimintasuunnitelmassa 2010 lukee: "Kehitetään liiton tiedotusta siten, että sähköposti, kerhotiedote, www-sivut, keskustelufoorumi ja Suomen Shakki muodostavat luontevan kokonaisuuden."

Samalla tavoin myös meidän kerhomme "tiedottajien" tehtävänä on käyttää luontevasti kaikkia tiedotuskanavia: blogia, sähköpostia, Nimenhuutoa. Eikä meillä ole vain yhtä "kotisivujen ylläpitäjää", vaan tällä hetkellä kuusi blogistia sekä turnaussihteerit ja edustusjoukkueiden kapteenit, jotka lähettävät sähköpostia ja ylläpitävät ilmoittautumisia Nimenhuudossa. Lisäksi olemme vieneet aloittelijaturnaustemme mainoksia lähikirjastojen ja -kauppojen ilmoitustauluille sekä lähettäneet niitä verkkolehtien toimintapalstoille.

Toivottavasti Kerhotoimintaprojektin loppuraportti julkaistaan myös SKSL:n kotisivuilla, jotta siitä voidaan keskustella Shakkiblogissa. Muuten ehdotukset jäävät helposti kerhojen vetäjien sähköpostilaatikoihin.

FireBird - uusi huippukova ja ilmainen shakkiohjelma

Pohjois-Suomen shakkiblogissa mainostettiin uutta, huippuvahvaa FireBird-shakkimoottoria. ELO 3400 -vahvuinen ohjelma tekee huhujen mukaan Rybka3:sta selvää ja pyyhkii Fritzillä pöytää.

Jos mulla olisi Windows, olisin jo asentanut tämän...

Uusi shakinharrastaja - hanki itsellesi pelaajalisenssi!

Tässä blogissa on usein vilahtanut uusille shakinharrastajille kenties tuntematon sana: pelaajalisenssi.

Uusien shakkikerhon jäsenten kannattaa ehdottomasti hankkia itselleen Suomen keskusshakkiliiton pelaajalisenssi. Tarvitset lisenssin voidaksesi osallistua useimpiin Suomessa järjestettäviin shakkiturnauksiin. Kerhoturnauksissa lisenssi ei ole tarpeen, mutta esimerkiksi viikonlopputurnauksiin osallistuminen edellyttää lisenssiä. Lisenssiä ei kuitenkaan henkilökohtaisissa kilpailuissa edellytetä pelaajalta, jolla ei ole virallista vahvuuslukua (SELO-lukua).

Viikonlopputurnauksiin voi siis käydä tutustumassa myös ilman lisenssiä. Kuitenkin suosittelen lisenssin lunastamista kahdestakin syystä. Ensinnäkin saat A-lisenssin myötä kotiinkannettuna mainion Suomen Shakki -lehden. Toinen syy ilahduttaa koko shakkikerhoa: A-lisenssi oikeuttaa sinut edustamaan shakkikerhoa joukkuekilpailuissa. Vasta lisenssin lunastamisen myötä uusi kerholainen on siinä mielessä "täysivaltainen" kerhon jäsen, että hän voi edustaa kerhoaan vaikkapa keskusshakkiliiton joukkuesarjoissa.

Viime vuonna shakkikerhomme oli yksi eniten uusia lisenssipelaajia Suomessa hankkineista shakkikerhoista. Toivottavasti tänäkin vuonna saamme mukaan toimintaan uusia shakin harrastajia, jotka ovat valmiita sijoittamaan harrastukseen lisenssin vaatimat 60 euroa!

Pelaajalisenssin hinnat:
- A-lisenssi maksaa 60 euroa, perhelisenssi 40 euroa.
- nuorten (1990-93 syntyneet) A-lisenssi 40 euroa, perhelisenssi 30 euroa.
- varhaisnuorten (1994 tai myöhemmin syntyneet) A-lisenssi 20 euroa, 10 euroa.

Kerhon edustuspelaajat 2009

Vuonna 2009 kerhomme edustusjoukkueissa pelasi 21 eri pelaajaa. Osallistuimme viiteen turnaukseen, jokaiseen vähintään kahdella joukkueella: JSM, nopean shakin ja pikashakin SM, Helsingin Shakkiliiton vartit ja pikashakin Helsingin mestaruus (3 joukkueella).

Edustuspelaajamme osallistumiskerroittain (kevään ja syksyn JSM-turnaukset on laskettu yhdeksi):

• Jyrki Heikkinen, Tommi Laaksovuori, Pentti Wigelius (5 turnausta)
• Seppo Järvinen, Janne Kauppinen, Timo Siikonen (4)
• Pekka Kauppala, Kim Paasonen, Mikko Piippo, Reijo Rautio (3)
• Aaro Jalas, Timo Joutsivuo, Raimo Kohvakka, Evgeny Sobenin, Kimmo Turtiainen (2)
• Jyri Havia, Leo Hämäläinen, Mikko Laakso, Tuomas Pitkänen, Kari Valli, Matti Varjokallio (1)

Kerhon jäsenmaksun maksoi 22 jäsentä, jotka kutakuinkin kaikki myös pelasivat edustusjoukkueissamme. Kerhossamme ei siis ole paperijäseniä, vaan kaikki osallistuvat toimintaan.

Linjat auki

Mustan siirto. Miten avataan hyökkäyslinjat?

Ratkaisu

27...Lxd5 28.cxd5 Txc1+ 29.Txc1 f4!

Tämä oli pakottavan sommitelman pääidea.

30.exf4 Dxg3 31.Kf1 Dxg2+ mustan voitoin (Juha Kemppinen – Jyrki Heikkinen, JSM 2001)

Lehdet kiertämään paremmin

Keväällä 2009 kerhollemme tilattiin New in Chess -lehti, jota jäsenemme saavat lainata ja jonka tilaus jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun asti. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella lehtikiertoa pitää vielä kehittää.

Suurin ongelma on, että moni jäsen ei ole lainannut lehteä lainkaan. Lehteä on kyllä yritetty mainostaa kerholla, turnauksissa ja blogissa. Ottakaa vain lehti rohkeasti lainaan ja kertokaa toisillekin, mitä olette pitäneet lehdestä!

Pienempi ongelma on, että silloin tällöin jotkut eivät ole muistaneet palauttaa lehteä moneen viikkoon tai kuukauteen. Aktiiviset lukijat tietysti haluaisivat uudet numerot melko tuoreina, joten jos joku ei muista palauttaa lehteä, toivottavasti toiset muistuttavat tarvittaessa.

Jotta lehdet eivät unohtuisi lainaan liian pitkäksi aikaa, Nimenhuutoon on lisätty "tapahtuma" nimeltä New in Chess -lehtikierto, johon "osallistuvat" ne, joilla on lehti parhaillaan lainassa. Lainaajien kommenttikentässä lukee lehden numero ja lainauspäivämäärä, esimerkiksi "8/2009, 3.2.".

Kun jatkossa lainaat lehden, muista merkitä lainaus Nimenhuutoon tai pyydä kerhon hallituksen jäsentä päivittämään Nimenhuutoa. Emme käytä enää kerhon kaapissa ollutta lainausvihkoa, koska Nimenhuuto näkyy paremmin kaikille.

Yksi idea: kun sovit esimerkiksi cupin peliä vastustajasi kanssa ja huomaat Nimenhuudosta, että tällä on lehti lainassa, pyydä vastustajaasi tuomaan lehti sinulle lainaksi.

Cupia pelataan Piratissa

Turnaussihteeri Janne Kauppinen julkaisi kerhomme uudistetun kevätcupin lohkojaot viime viikolla.

Koska pelaajia on 20, tarvitaan noin 40 cup-ottelua, ennen kuin jokaisen neljän alkulohkon kaksi parasta on selvillä ja voimme aloittaa pudotuspelit. Jotta ottelut saadaan pelattua ajallaan eivätkä ne häiritse keskiviikon kerhoiltoja, ravintola Piratin kabinetista on varattu pelipäivät, jolloin on tarkoitus pelata alkuryhmien pelit.

Cupin 1. kierros pelataan torstaina 11.2. klo 18:00. Sen jälkeen pelataan joka toinen torstai samaan aikaan, paitsi helmikuun viimeisellä viikolla pelataan tiistaina. Viiden varsinaisen kierroksen jälkeen on vielä yksi ylimääräinen kierros torstaina 22.4., jolloin pitäisi saada pelattua viimeiset rästipelit, jotta pudotuspelit pääsevät alkamaan toukokuun alussa.

Nimenhuudon käytännöt:

• Cup-kierroksen peliparit on listattu Nimenhuudon Lisätietoja-kentässä.
• Jos pääset pelaamaan cup-kierroksen varsinaisena pelipäivänä, valitse "IN".
• Jos tuot pelivälineet, kirjoita Nimenhuudon kommenttikentään "Tuon yhdet pelivälineet", jotta turnaussihteeri näkee tilanteen.
• Jos et pääse pelaamaan varsinaisena pelipäivänä, valitse "OUT" ja sovi vastustajasi kanssa jokin toinen pelipäivä.

Jos et käytä Nimenhuutoa, ilmoita turnaussihteerille, millä cup-kierroksilla pääset pelaamaan, jotta hän voi päivittää tilanteen Nimenhuutoon.

Lue myös cupin säännöt, joita on uudistettu hieman. Uusi pistelaskenta suosii nopeasti ratkeavaa ottelua: kahdessa pelissä ratkeavan cup-ottelun tulos on 3–0, muutoin tulos on 2–1.

Extreme shakkia

Jokaisella shakinpelaajalla on varmasti oma tarinansa kerrottavana, siitä miten on löytänyt shakin pariin. Tämä on minun tarinani. Päätin myös kirjoittaa tästä, koska käsittelemäni aihepiiri on kovasti muodissa nykyään.

Olen viettänyt suuren osan varhaisesta elämästäni etelän lämmössä. Siellä tutustuin ensimmäiseen vakavasti ottamaani harrastukseen. Se oli aikaa kun rullaluistimet valtasivat alaa, ympäri maailmaa. Myös yksi ensimmäisistä extreme-lajeista otti ensi askeleensa tuohon aikaan. Tämä laji itseasiassa kuluu siihen lajikirjoon, joilla on virallinen extreme-laji luokitus. Kyseessä on aggressive inline skating. Minulla on aina ollut suuri halu kehittyä harrastuksessani ja pistää kaikki peliin. Pääsinkin harrastamaan kohtalaisen kovalla tasolla.

http://www.youtube.com/watch?v=coQIfD-55xQ&feature=related

Tässä linkki niin näette vähän mistä lajissa on kyse. Kaverin tyylisuunta on sama kuin itselläni eli, street. Ja taso vastaa suurinpiirtein silloista kuntoani. Monille tämä on rauhallisen ulkokuoreni takia erittäin vaikeaa uskoa. :)

Perheeni muutettua takaisin Suomeen asiat muuttuivat. Rullaluistelu ja varsinkin freestyle muodossa lajin harrastaminen vaikeutui huomattavasti. Kävin seuran treeneissä, mutta lukuisat hiekkatiet ja kylmä talvi eivät salli Suomeen samanlaista freestyle/street kulttuuria, kuin muualla. Aika oli kuitenkin otollinen, koska uusi samantyyppinen laji oli nousemassa suureen suosioon Suomessa. Kyseessä oli lumilautailu. Sitä sitten harrastin useita vuosia, mutta kehityskaari ei vanhempana ollut aivan sama, hyvää motoriikkaa vaativassa lajissa.

Harrastukset ovat olleet siis aina tärkeä osa elämääni. Niissä on pitänyt olla oikeanlainen osuus vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tosin huomaan että ikä lisääntyy ja sen mukana tulee varovaisuus ja oikeanlainen itsesuojeluvaisto. (joka minulta puuttui täysin 9-15-vuotiaana) Minua harmittikin pitkään että en enää yltänyt lähellekään entistä tasoani rullaluistelussa. Olin myös kasvanut hurjasti pituutta ja jäsenet kangistuneet treenin puutteesta.

Miksi siis kirjoitan tästä blogiin? Uskoisin että olen vihdoin löytänyt uuden lajin, joka paikkaa tuota aukkoa, joka iän ja opiskelun myötä on tullut elämääni. Arvaatte varmaan mistä lajista on kyse... Sehän on kaikkien tuntema raju extreme-laji, eli shakki! No joo, shakkihan on tylsää ja hidasta kuin mummo lumihangessa.

Kuitenkin pitkään asiaa pohdittuani, olen tullut tulokseen, että jotain tuossa pelissä pitää olla, kun se kiehtoo entistä rajojensa rikkojaa. Parasta siinä on tietysti itselle, että mahdollisuudet kehittyä, eivät ole sidottuja fysiikkaan. Loukkaantumisen riski on myöskin minimaalinen. Silti shakki tarjoaa kamppailua parhaimmillaan. Siinä todella otetaan mittaa miehestä.
Ennen sain valita ja kehittää oman tyylin ja trikit, jotka hioin pitkälle. Samoin shakissa jokainen kehittää aseensa ja löytää tyylinsä.

Ehkäpä eniten extremeä shakissa on kuitenkin lajin äärimmäinen kilpailullisuus. Laudan toisella puolella on vastustaja, joka tekee kaikkensa voittaakseen ja hänellä on aikaa siihen useita tunteja. Tai päinvastoin pikapelissä, sinulla on hänen voittamiseensa vain muutama minuutti. Asiaa ei helpota se, että vastustaja on saattanut pelata kyseistä peliä muutaman vuosikymmenen ja on siinä ajassa hionut arsenaalinsa kovaan kuntoon. Näitä lajeja yhdistääkin myös kova harjoittelu ja toisaalta työn tulokset, jotka näkyvät lopulta.

Extreme harrastajan avuttomin hetki, paikka missä löytää omat rajansa, on juuri ennen suoritusta, kun tietää että pitäisi pitää hermot kurissa ja onnistua vaikeassa tehtävässä. Tämä on siis koko homman tarkoitus,itsensä voittaminen. Saman hetken ja tunteen olen löytänyt uudestaan, shakkilaudan ääreltä, juuri ennen peliä. Kolikon toiselta puolelta löytyy valtava onnistumisen ilo, jonka hyvä suoritus tuottaa.

Oletko ajatellut aloittaa, jonkun extreme-lajin? Rajojansa voi siis rikkoa monella tapaa. Tässä tapauksessa ilman että rikkoo raajojansa. Tervetuloa Lauttasaareen! :)

Vuosikokous 17.2.

Lauttasaaren Shakkikerhon nykyiset ja uudet jäsenet, tervetuloa sääntömääräiseen vuosikokoukseen kerhohuoneelle keskiviikkona 17.2.2010 klo 18:30.

Esityslistan mukaisesti käsitellään viime vuoden toiminta- ja tilikertomukset sekä tämän vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan kerhon hallitus.

Kokous kestää yleensä puolisen tuntia, minkä jälkeen pelataan 10 + 10 minuutin turnaus.