31. joulukuuta 2010

Vuosi 2010 pakettiin

Kerhomme "lisääntyneestä aktiivisuudesta" on puhuttu jo parin vuoden ajan. Eikä vain puhuttu, vaan meillä on ollut enemmän tapahtumia ja niissä osanottajia kuin ehkä koskaan aiemmin.

Kerhomme yksi periaate onkin järjestää monenlaista toimintaa erilaisille pelaajille. Eri miettimisajoin pelattavien omien turnausten lisäksi järjestimme tänä vuonna seloturnauksen, teemailtoja, aloittelijaturnauksia ja -opetusta sekä osallistuimme joukkueturnauksiin.

Saimme järjestettyä pitkästä aikaa myös simultaaninäytöksen ja peräti kolme ystävyysottelua, joista yksi pelattiin etäotteluna. Kokeilun vuoksi järjestimme myös kaksi Fischerandom-turnausta.

Vuosi sitten kerhossamme oli ennätykselliset 22 jäsentä. Aloimme pohtia kerhon kasvun rajoja: kerhohuone alkaisi käydä pieneksi, jos aktiivisia jäseniä olisi 30, mikä kuitenkin tuntui kaukaiselta mahdollisuudelta vielä keväällä.

Nyt vuoden lopussa kerhossamme on kuitenkin jo 27 jäsentä. Olemme vieläkin pieni kerho, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä, varsinkin kun lähes kaikki jäsenet osallistuvat aktiivisesti kerhon tapahtumiin.

Viikoittaisissa kerhoilloissamme on käynyt keskimäärin 8–9 pelaajaa 2000-luvulla. Syksyllä keskiarvo nousi jo 12–13:een. Muutaman kerran on pitänyt ottaa käyttöön kerhohuoneen joka ikinen pelipöytä!

Yksi historiallinen saavutus oli kerhomme kakkosjoukkueen nousu JSM-turnauksen 2. divisioonaan keväällä. Uusien jäsenten ansiosta uskalsimme koota myös kolmosjoukkueen syksyllä alkaneeseen JSM-turnaukseen.

Kerhomme yksittäisistä pelaajista on mainittava Helsingin mestaruuden voittanut Pekka Kauppala ja seniorien MM-kisoissa pelannut Seppo Järvinen.

Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2011. Suunnitteilla on yhteistyötä toisten kerhojen kanssa ja lisää toimintaa aloittelijoille, muun muassa alkeisopetusta. Ovemme ovat auki jatkossakin: "LauttSK, se matalakynnyksinen shakkikerho."

23. joulukuuta 2010

Keskiviikkoisin klo 18:45

Kerhomme turnauksiin tehdään pieniä muutoksia vuodenvaihteen jälkeen.

Kerhoillan turnaukset alkavat klo 18:45, kun ne alkoivat ennen vasta seitsemältä. Kerholle kannattaa tulla jo ennen puoli seitsemää. Kaikki muut Helsingin seudun shakkikerhot muuten aloittavat viikoittaiset turnauksensa viimeistään klo 18:30.

Pikashakin GP-osakilpailut pelataan kaksinkertaisena turnauksena, jos pelaajia on enintään 10. Tarkoitus on saada kunnon turnaus, vaikka pelaajia tulisi joskus tavallista vähemmän.

10 pelaajan raja estää turnausta venymästä mahdottoman pitkäksi: 10 pelaajan kaksinkertainen turnaus kestää noin 3 tuntia (18 kierrosta), kun taas 11 pelaajan kaksinkertainen turnaus kestäisi jo 3:40 (22 kierrosta, koska kaikille tulisi 2 vapaakierrosta). Tänä vuonna pikashakin GP-osakilpailuista muuten vain neljässä oli 9–10 pelaajaa, muissa enemmän.

Suosimme inkrementtiaikoja entistä enemmän, koska niiden ansiosta peleistä tulee yleensä "parempaa" shakkia. Pikapelit olemme jo monen vuoden ajan pelanneet enimmäkseen ajalla 3'02", paitsi kesällä olemme harjoitelleet 5 minuuttia ennen joukkuepikashakin SM-kisoja. Nyt myös muut turnauksemme siirtyvät inkrementtiaikaan:

  • Vartin turnaukset pelataan ajalla 10'05".
  • Cup 20'10" ja tarvittaessa jatkopelit 10'05".
  • Lauttasaaren mestaruus 70 min. 40 siirtoon + 20 min. loppupeliin + 30 sekunnin inkrementti alusta alkaen.

21. joulukuuta 2010

Heikkinen–Sobenin, LM 2010

Lauttasaaren (avoin) mestaruusturnaus 2010 huipentui viimeiseen kierrokseen, jolloin kohtasivat turnausvoitosta taistelevat Jyrki (6/6) ja Evgeny (5/6). Kommentit ovat molempien pelaajien.

Jyrki Heikkinen – Evgeny Sobenin, 21.10.2010

1.d4 Rf6 2.Rc3 d5 3.e4 Rxe4

JH: Hübsch-gambiitti on Blackmar–Diemer-gambiitin melko harvinainen muunnelma.

4.Rxe4 dxe4 5.Lc4 e6

ES: Huono siirto, liian passiivinen, lukitsee lähetin c8:aan. 5...Lf5 tai 5...g6 ovat parempia.

6.Le3

JH: En edes muistanut teorian suosittelevan 6.Rh3, mutta kehitänkin ratsun mieluiten f3:een.

6...Rc6 7.c3 Ld7

JH: Melko passiivista. Suunnittelikohan musta pitkää linnoitusta?

8.Dg4

JH: Valkean pitkä linnoitus on nyt mahdollinen, ja lisäksi daami painostaa g7-ruutua. Mustan ongelma on turvaton kuningas: Lyhyt linnoitus onnistuisi pelaamalla g6 ja sivustoimalla lähetin, mutta kuningasasema näyttäisi heikolta ja valkea voisi hyökätä h-sotilaalla. Mustan pitkään linnoitukseen taas valkea voisi hyökätä siirroilla b4 ja a4.

8...Ra5

ES: Huono siirto, jonka "idea" on suojella e4-sotilasta pelaamalla Lc6.

JH: Tämä ei näytä edistävän mustan peliä.

9.Lf1

JH: Lähetin paikka olisi e2:ssa, mutta halusin jättää sen daamille pakoruuduksi.

9...f5

JH: 9...Lc6?? 10.b4 menettäisi ratsun.

ES: Näyttää rumalta, mutta miten muuten suojella e4-sotilasta? Nyt kuitenkin e5-ruutu on ikuisesti heikko, mikä alkaa tuntua pian...

10.Dg3 Rc6

ES: Kaksi tempoa hävitty, heikko e5-ruutu, heikko e6-sotilas, kumpikaan lähetti ei liiku. On vaikea löytää mitään suunnitelmaa mustalle, kun taas valkealla on lukuisia vaihtoehtoja.

11.Lf4 Tc8

ES: Yhä harvemmat mustan upseerit pystyvät liikkumaan...

12.f3 exf3 13.Rxf3

JH: FireBirdin mielestä asema on nyt tasan. Mustan upseerit ovat passiivisia: Tc8, Dd8 ja Lf8 suojelevat sotilaita! Valkea sen sijaan voi tehdä useita luonnollisia kehityssiirtoja: Le2 (tai Ld3 tai Lc4), O-O (tai O-O-O), Rg5 (uhaten Rxh7), Te1 (painostaen e6-sotilasta).

ES: Valkean ratsu pyrkii e5:een...

13...Re7

ES: Joten mustan ratsu menee d5:een (vaikka g6 olisi parempi ruutu, mutta valkea ei tietenkään salli sitä), ja c-sotilas voi liikkua.

JH: Tämä estää mustaa pelaamasta ratsuaan g6:een. FireBird ehdottaa 14.Lg5, joka näyttäisi entisestään vähentävän mustan mahdollisia siirtoja, mutta jatkossa 14...h6 15.Dh3 Tg8 valkea joutuisi perääntymään lähetillään, koska 16.Lxe7 vain keventäisi mustan tukkoista asemaa.

14.Re5

14...Rd5 15.Ld2

JH: En anna mustalle mahdollisuutta vaihtaa nappuloita.

15...c5

ES: Nyt c8-tornissa onkin järkeä.

16.Le2

ES: Miksi ei Ld3, joka suojaa e4- ja c2-ruudut (jotta torni ei pääse 2. riville)?

JH: Lähettishakin mahdollisuus h5-ruudusta oli liian houkutteleva.

16...Rf6

ES: Suojelee h5-ruudun, ja e4-ruutu näyttää lupaavalta. Tämä ratsu hyppää jo 6. kerran!

JH: Ei käy 16...cxd4?? 17.Lh5+ g6 (17...Ke7 18.c4 +-) 18.Lxg6+ Ke7 19.Lg5+ Rf6 20.Rf7:

Esimerkiksi 20...Dc7 21.Lxf6+ johtaisi 2 siirron mattiin.

17.O-O cxd4

JH: 17...Re4?? 18.Lh5+ voittaa samanlaisin ideoin kuin edellisen siirron kommenteissa.

18.cxd4 Db6 19.Le3 Lb5?

JH: Nyt peli kääntyy valkean eduksi. Parempi on 19...Dxb2 20.Tfe1 mustan pienin eduin.

20.Tac1!

ES: Ennen kuin valkea voi pelata d5-siirron, on estettävä mustan Lc5.

JH: Tämä on paras siirtoni tässä pelissä. Koska musta uhkaa lähettiä e2:ssa, moni vaihtaisi lähetit enempiä miettimättä. Halusin kuitenkin ottaa aloitteen ja pelata d5, mutta näytti siltä, että sitä piti valmistella ottamalla c-linja haltuun.

FireBird näyttää uskomattoman jatkon 20.d5! Lc5? (tämä näytti ikävältä pelin aikana, koska upseereita vaihtuu) 21.Dxg7!! Lxe3+ 22.Kh1 Tf8 23.Lxb5+ Dxb5 24.d6 voittaen:

Esimerkiksi 24...Rd5 25.d7+ Kd8 26.Dxf8+ kuulemma 6 siirron matein. Nähdäpä tuollaisia muunnelmia pelin aikana!

20...Td8

JH: Laskin pelin aikana, että 20...Txc1 21.Txc1 Lxe2? 22.Tc8+ Ke7 23.d5 (uhaten 24.Lc5+) näyttää hyvältä:

FireBird vahvistaa arvioni: 23...Re4 24.Lxb6 Rxg3 25.Lc5+ Kf6 26.Rd7+ valkean ylivoimaisin eduin.

21.d5

JH: Heikko d-sotilas pääsee vihdoinkin etenemään ja iskemään temmolla mustan heikon e-sotilaan kimppuun.

21...Da6 22.Lxb5+ Dxb5 23.dxe6

JH: Laskin turhan pitkään, miten daami voi suojata e5-ratsun siirtojen 23...Re4 24.Df4 g5 jälkeen. Lopulta välähti, että muunnelmahan alkaa siirrolla 23.dxe6, joten lopussa voi pelata 25.Dxf5, koska f-sotilasta suojannut e6-sotilas on syöty. Yllättävän vaikea nähdä asemaa mielessään oikein edes 5 puolisiirron päähän.

23...Rh5

24.Dg5 Dxe5 25.Txf5!

JH: Hyökätessä on oltava tarkkana. Valkean etu hupenisi lähes olemattomiin jatkossa 25.Dxh5+ g6.

25...Dxb2

ES: Molemminpuolinen aikapula. Valkealla oli ilmeisesti liian monta hyvää vaihtoehtoa, mutta liian vähän aikaa valitakseen oikean jatkon.

JH: Molemmilla oli aikaa jäljellä 15 minuuttia + 30 sekunnin inkrementti seuraaviin 15 siirtoon. Aloin miettiä nyt pitkään, koska asema vaikutti valkean voitolta. Arvioni oli oikea, mutta monista vaihtoehdoista en onnistunut valitsemaan parhaita.

26.Tb5?

ES: Tämä tuli yllätyksenä. Odotin yksinkertaista jatkoa 26.Dxh5+ g6 27.Dg4 gxf5? 28.Dh5+ (hauska siirto "takaisin", mitä on vaikea nähdä etukäteen) +-.

JH: Ensimmäinen ajatukseni oli pelata 26.Txf8+ Txf8 27.e7, kunnes huomasin, että musta tekisikin matin: 27...Dxc1+! 28.Lxc1 Td1X. Käytin monta minuuttia tähän muunnelmaan, ja varmistin sen vielä turhan moneen kertaan. Kello raksutti...

Tyylikkäin ja tehokkain voittosiirto on FireBirdin näyttämä 26.Tf2! +-. Jälkikäteen on helpompi huomata, että tornin paikka on f-linjalla, jossa se estää mustan linnoituksen.

26...De2

JH: Tämä siirto oli minulle täysi yllätys. Olin laskenut, että daami ei voi mitenkään suojata h5-ratsua.

ES: Nyt ajattelin, että pahin on kutakuinkin ohi ja valkea vain ottaa ratsun takaisin: 27.Dxh5+ (hauska perheshakki!) Dxh5 28.Txh5 – vaikea uskoa, että musta selviytyi loppupeliin. Mutta seurasikin toinen virhe...

27.Txb7?!

JH: Shakkisokeuden takia en nähnyt, että ratsun voi lyödä, joten luulin valkean jo hävinneen! Heti kun olin siirtänyt, iski seuraava shakkisokeus: luulin mustan tekevän matin 27...Txc1+ 28.Lxc1 De1X. Aloin tuijottaa e7-ruutua tiukasti, jotta Evgeny luulisi minun uhkaavan jotain siellä eikä huomaisi mattia. Kun Evgeny vain jatkoi miettimistä, uskalsin hetken päästä vilkaista laudan alareunaa ja huomasin helpotuksekseni, että mustan torni onkin d-linjalla eikä mitään mattia ole tarjolla.

27...Rf6 28.Td7

JH: Halusin epätoivoisesti estää Td1-shakin, koska edellisen siirron "mattikuva" pyöri vielä mielessä. Itse asiassa tämä on ihan kelvollinen siirto.

ES: Valkea ei voi onneksi pelata toista torniaan 7. riville, koska seuraisi De1X.

28...Le7

ES: Hyödyntää sitä, että valkean daami ei voi lyödä g7:ään. Heti siirrettyäni tajusin, että valkea voi tehdä tasapelin siirrolla 29.Txe7+.

29.Txd8+?

JH: Näkemättä jäi tämä viimeinenkin tilaisuus saada tasapeli: 29.Txe7+! Kxe7 30.Dxg7+ Kxe6 31.Tc6+ Kd5 32.Tc5+ Ke6 33.Tc6+ =. Jos mustan kuningas yrittää karkuun shakkeja, seuraa 32...Ke4?? 33.De7+ Kd3.

Mutta olisinkohan löytänyt kaunista loppua 34.Tc3+! Kxc3 35.Da3+ Kc4 36.Db3X.

Pelisiirron jälkeen loppu on toivotonta nappuloiden siirtelyä melko hävityssä asemassa ja ennen kaikkea kamalassa aikapulassa: minulla oli aikaa jäljellä 1 minuutti ja 30 sekunnin inkrementti seuraaviin 11 siirtoon.

29...Lxd8

ES: Ei enää uhkia, vähemmän ja vähemmän nappuloita jäljellä, mustan ylimääräinen ratsu alkaa merkitä pian.

30.Lxa7 Tg8 31.Dg3 Dxa2

32.Db8?

ES: Häviää e6-sotilaan, mutta valkealla oli vain sekunteja jäljellä.

JH: Viimeistään nyt peli on ratkennut. FireBirdin mukaan 32.Lc5 Dxe6 33.Te1 Re4 34.Df3 Rxc5 35.Dc6+ Kf7 36.Txe6 Rxe6 37.Df3+ on vain mustan pienin eduin.

32...Dxe6 33.Td1 Kf7 34.Lf2 Le7 35.Db1 Td8 36.Te1 Dd5 37.Db6 Re4 38.Tf1 Rxf2 39.Txf2+ Kg8 0-1

ES: Vaikka tämä on yksi ihmeellisimpiä nousujani tappioasemasta, on vaikea olla ylpeä tästä pelistä. Avaus oli surkea, ja pääsyy voittoon oli Jyrkin aikapula. Mutta joka tapauksessa tämä peli on ensimmäinen voittoni Jyrkistä pitkin miettimisajoin pelatussa pelissä ja ratkaisi lopulta turnausvoiton minulle!

JH: Tämä on paras pelini turnauksessa, vaikka lopputulos olisi voinut olla parempikin. Omalaatuisen avauksen jälkeen valkea sai korvauksen uhraamastaan sotilaasta ja lopulta voittopelinkin. Erityisesti pidin löytämistäni aktiivisista siirroista 20.Tac1 (vaikka FireBird näytti myöhemmin 20.d5!) ja 25.Txf5. Tällaisten taistelupelien takia pidän shakista!

Pahin virheeni oli huolimaton ajankäyttö. Ajauduin pelaamaan ratkaisuvaiheet aivan liian lyhyellä miettimisajalla, mistä voin tietysti syyttää vain itseäni. Tein monia virheitä aikapulassa:

  • Laskin epäolennaisia jatkoja ja vielä turhan pitkään. En tahtonut uskoa, että aiemmin suunnittelemani ideat eivät toimineetkaan (26.Txf8+).
  • Aloin uskoa kehittelemiini harhakuviin, kuten mustan olemattomaan mattisommitelmaan (27...Txc1+).
  • En pohtinut lainkaan tasapelimäisiä jatkoja (29.Txe7+), vaan pelasin loppuun asti voittoa, vaikka tasapeli olisi riittänyt turnausvoittoon. Minkäpä pelityylilleen voi: kaikki tai ei mitään.

20. joulukuuta 2010

GP-sarjojen 2010 tulokset

Pikashakin GP- eli kuukausisarjaa on pelattu kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kerhollamme jo vuodesta 1998 lähtien. Tänä vuonna aloitettiin myös vastaava nopean shakin (15 + 15 minuutin) GP-sarja, jota pelattiin kuukauden viimeisenä keskiviikkona.

Pikashakin GP 2010

Kärkitulokset: 1. Jyrki Heikkinen (76/80), 2. Antti Suominen (54), 3. Jussi Hämäläinen (44). Jussi johti sarjaa keväällä, mutta ei enää pelannut sen jälkeen.

Ahkerimmat osallistujat: Jyrki Heikkinen (12/12), Matti Rantanen (10), Pentti Wigelius ja Kim Paasonen (9).

Sarjaan osallistui 37 eri pelaajaa. Osakilpailuissa oli keskimäärin 11 pelaajaa, eniten erikoisturnauksissamme: Seurasaaressa ja pikkujouluissa 16, saunaturnauksessa 15.

Nopean shakin GP 2010

Kärkitulokset: 1. Jyrki Heikkinen (76/80), 2. Matti Rantanen (55), 3. Antti Suominen (36).

Ahkerimmat osallistujat: Jyrki Heikkinen ja Matti Rantanen (9/11), Aaro Jalas (8).

Sarjaan osallistui 29 eri pelaajaa. Osakilpailuissa oli keskimäärin 9 pelaajaa. Kaksi osakilpailua pelattiin Fischerandom-turnauksena.

Tulospalvelussamme ovat tämän vuoden kaikki GP-pisteet ja aiempien GP-sarjojen kärkitulokset (laskentataulukon eri välilehdellä).

17. joulukuuta 2010

Esa Manninen (1952 - 2010) in Memoriam

Kerhoomme liittyi vuoden 2010 aikana kuusi uutta jäsentä. Nyt vuoden päättyessä näistä uusista jäsenistä yksi on poissa. Esa Manninen ehti tulla kerholla tutuksi monille jo ennen liittymistään kerhon jäseneksi, koska hän oli jo viime vuoden puolella yksi ahkerimmista peli-illoissa kävijöistä. Pelitaidoltaan Esa ei kuulunut kerhomme kärkikaartiin, mutta pelitaidon puutteen korvasi peli-into. Harvoin tapaa kuuttakymmentä ikävuottaan lähestyvää aloittelevaa pelaajaa, jolla on noin parikymppisen kaverin peli-into! Esa tuli tunnetuksi hyvänä häviäjänä, joka osasi pitää myös häviöpelejään kiinnostavina. Tämä kertoi terveestä asenteesta, jota ei aina ns. paremmilta pelaajilta löydy.

Aloittelijaturnauksiimme Esa osallistui alusta alkaen, ja niissä tuli menestystäkin: kolmessa turnauksessa Esa oli kolmen parhaan pelaajan joukossa. Keväällä 2010 ryhdyimme rakentamaan kerhollemme kolmatta joukkuetta seurajoukkueiden SM-kisaan, ja Esa värvättiin tällöin jäseneksi. Esa oli kiinnostunut joukkuepelaajan roolista, ja toukokuussa 2010 hän aikoi pelata elämänsä ensimmäisessä selo-turnauksessa. Ilmeisesti sairaus muutti kuitenkin suunnitelmat äkillisellä tavalla: Esan 58 vuotta kestänyt elämäntaival katkesi 25.5.2010. Esan muistoksi järjestimme 27.11. muistoturnauksen, joka pelattiin Fischerandomin sääntöjen mukaan. Tuo olisi varmasti kiinnostanut Esaakin, jonka pelitapa ei soveltunut aina avausteorian kankeisiin sääntöihin.

16. joulukuuta 2010

Ulkomaalaisten pelaajalisenssi

"Lisenssiä ei vaadita ulkomaalaiselta pelaajalta, joka ei edusta suomalaista seuraa", lukee Suomen Shakkiliiton sivuilla. Viattoman näköinen sääntö aiheuttaa joskus kiusallisia tilanteita.

Kerhollamme on käynyt parin viime vuoden aikana useita ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet töihin tai opiskelemaan Helsinkiin. Kun he kysyvät shakkiturnauksista, joudun kertomaan rehellisesti, että halvimmalla pääsee, kun ei liity mihinkään suomalaiseen shakkikerhoon, jolloin saa pelata ilman lisenssiä turnauksissa.

Jos joku "erehtyy" liittymään kerhoon, hän joutuu maksamaan kerhon jäsenmaksun ja lisäksi pelaajalisenssin päästäkseen pelaamaan turnauksiin.

On tietysti hyvä, että ulkomaalaisia kannustetaan pelaamaan ilman lisenssipakkoa, mutta jotenkin tuo sääntö tuntuu erikoiselta.

15. joulukuuta 2010

Pikkujoulut 15.12.2010

Kerhomme perinteinen pikkujouluturnaus on pelattu ravintola Piratissa 10 viime vuoden ajan, mutta tänä vuonna palasimme kerhohuoneelle. Tunnelma oli jouluinen: lumen keskeltä, 10 asteen pakkasesta oli mukava tulla juomaan kuumaa glögiä, syömään pipareita ja pelaamaan vuoden isointa pikapeliturnaustamme.

Tulokset:

  1. Jyrki Heikkinen (14/15)
  2. Antti Suominen (11)
  3. Pentti Wigelius (10)
  4. Tero Lehtinen (10)
  5. Matti Rantanen (9½)
  6. Timo Siikonen (9)
  7. Seppo Järvinen (9)
  8. Raimo Kohvakka (8½)
  9. Kauko Kaiju (8½)
  10. Reijo Rautio (8)
  11. Matti Varjokallio (7½)
  12. Arto Heimonen (5)
  13. Kim Paasonen (5)
  14. Ville Liang (3)
  15. Riku Koivusalo (1½)
  16. Aaro Jalas (½)

Tiedotusta pitää näköjään parantaa entisestään: turnaus alkoi 12 pelaajalla, mutta ensimmäisen kierroksen aikana tuli 4 pelaajaa lisää. Parin kolmen kierroksen jälkeen tuli vielä 2 pelaajaa, joita ei kuitenkaan enää voitu ottaa mukaan turnaukseen, mutta he saivat sentään pelata keskenään.

12. joulukuuta 2010

Joulukuun pelaaja: Tero Henttonen

Shakkisiirtojen oppiminen

Muistaakseni joskus 10-vuotiaana, kirjasta: Kaverini oli aloittanut pelaamaan, joten haastaakseni hänet peliin opettelin säännöt kirjasta. Pelasimme muutaman kerran, mutta jotenkin se jäi sitten siihen. Sen sijaan sain 11-vuotiaana vanhemmiltani lahjaksi shakkitietokoneen, jota sitten läiskin tehokkaasti ainakin pari vuotta. Kyseessä oli Saitekin joku Kasparov-brändätty malli, joka oli varsin mainio vastus siihen aikaan. Kone on edelleen tallella, pelasin muutama vuosi takaperin viimeksi kokeilun vuoksi.

Kuinka usein pelaat shakkia?

Viikoittain netissä pikapeliä, kerhoilloissa niin usein kuin ehdin. Viime aikoina on tullut intoa yrittää pelata lisää pitkiä pelejä, kun vain ehtisi paremmin.

Shakkikerhoon liittyminen

Ensimmäisen kerran pelasin Lappeenrannan shakkikerhossa joskus 12–13-vuotiaana muistaakseni vuoden-puolitoista. Etsin peliseuraa kun konetta vastaan ei enää jaksanut pelata, ja isäni työkaverin kautta sain kuulla missä kerho pelasi. Sitä kautta tutustuin kellon kanssa pelaamiseen ja pikapeliin, sekä pelasin ensimmäisessä turnauksessani. Pelaaminen oli mukavaa, jatkuvat häviäminen ja ikäseuran puute ei. Osittain sen takia lopetin pelaamisen sitten yläasteen aikana.

Seuraava kosketus shakkiin tuli vasta yliopistoaikana kun monet matemaatikot läiskivät tietokoneluokassa usein pikapeliä ICC:ssä. Itse en juuri pelannut, mitä nyt kokeilin joskus, ja varsinaisesti aloitin pelaamisen uudestaan vasta työelämään siirryttyäni firman eli Nokian shakkikerhossa 2000.

Saavutukset shakissa

Ei mitään ihmeempiä – sain kesällä joukkuepikashakin SM:ssä n. 50 %:n tuloksen, mikä oli odotuksiini nähden huikean hyvä – oletin että menee aivan penkin alle. Lisäksi pariin kertaan olen onnistunut SPS-turnauksissa mainiosti, paras tulos oli muistaakseni 6/8 pikapelissä.

Paras peli

Vaikea sanoa – monta kertaa mukavammilta tuntuneet pelit ovat olleet sellaisia joissa olen vasta kauhean taistelun jälkeen onnistunut voittamaan alakynnestä ihan vain sen takia että olin liian itsepäinen luovuttaakseni.

Makea voitto

Voitin kesällä joukkuepikashakissa Velhojen Tommi Franssilan tekemällä matin laudalla, tietämättä hänen vahvuuslukuaan (2276). Peli meni erinomaisesti, joskin myös onnekkaasti: Aloitin g3:lla, mutta onnistuin tunaamaan sotilaan vastustajalle joskus 10.–15. siirron paikkeilla. Sain siitä hieman asemallista kompensaatiota, joten en suostunut luovuttamaan vaan painoin päälle ja sinnittelin samalla kun vastustaja aloitti oman hyökkäyksensä. Keskityin asemalliseen vastahyökkäykseen, ja yhtäkkiä vastustaja syötti upseerin (koska ei nähnyt helppoa 2 siirron kombia), jonka jälkeen mustan asema alkoi romahtaa. Mattia varten jouduin vielä tekemään töitä, mutta lopulta se onnistui. Jotenkin. Onnella oli suuri osuus voitosta, mutta mitä siitä, fiilikset olivat loistavat pelin jälkeen.

Onnekas voitto

Äskettäin SPS:n pitkässä pelissä voitin Taksin Pasi Korhosen pitkässä pelissä – olin parissakymmenessä siirrossa onnistunut kaivamaan itseni syvälle, vaikken sitä itse siinä vaiheessa tajunnut. Ajattelin vain "Sinnittele, sinnittele, vielä yksi siirto", ja sitten yhtäkkiä näin mahdollisuuden sotilaan voittoon. Kokeilin, ja kas, se onnistui – minkä jälkeen Pasi syötti vielä laadun. Tästä sitten realisoin vaihtamalla tavaraa, mokasin vielä hieman ja loppupelissäkin jouduin vielä olemaan tarkkana etteivät vastustajan sotilaat korotu ennen omiani.

Pelin jälkeen analysoimme ja huomasin miten syvällä olin ollut – onnekseni vastustajani ei ollut löytänyt oikeita siirtoja.

Katkera tappio

Pitkän pelin tappiot harmittavat aina, varsinkin jos/kun olen itse mokannut pelini. Näitä on tullut viime aikoina enemmän, kun olen pelannut pitkiä pelejä. Onneksi unohdan tappiot yleensä nopeasti.

Pahin munaus

Näitäkin on liian paljon – mennyt mattiin, mokannut voitetun alkaneen pelin yhdellä siirrolla jne. Tappioista pitäisi aina oppia jotain, mutta tuntuu että lähinnä unohdan ne nopeasti.

Unohtumaton shakkikokemus

Firman shakkikerhon saunaillat ovat olleet erinomaisen hauskoja aina – mieleeni tulee mm. monet hupi-tandem-pelit sekä "Attakko stupido!" (ei siitä sen enempää, paikalla olleet saattavat muistaa – sisäpiirin vitsi).

Jos otetaan vähän vakavammista, niin viime kesän joukkuepikashakin SM (ensimmäinen oikea turnaukseni) jäänee kyllä mieleen – varsinkin kun pärjäsin paremmin kuin oletin.

Arvokkaimmat päänahat

Ks. yllä makein voitto ja onnekas voitto.

Avausvalikoima

Valkeilla avaan yleensä e4 tai g3, mutta samaa pelaajaa vastaan vaihdan yleensä avausta heti toisessa pelissä ihan vaan että voi päätellä paremmin vastustajan pelityyliä. Mustilla pelaan kuningatarsotilasavauksia, tai sisilialaista e4:ää vastaan.

Avausteorian tuntemukseni on huonohko, joten pitäydyn useimmiten tutuissa avauksissa. Silloin tällöin kyllä improvisoin, yleensä mielenkiintoisin (= usein heikoin) tuloksin...

Pelityyli

Lähden usein passiivihyökkäykseen jumiasemasta, eli pelaan turhankin passiivisen asemallisesti. Tästä olen jo vuosikausia yrittänyt harjoitella eroon, mutta toisaalta olen lähinnä onnistunut oppimaan pääsemään parempiin asemiin. Puolustuspeli tuntuu omimmalta alueelta, pääsen kohtuu-usein puolustuksesta toimivaan vastahyökkäykseen.

Miettimisaika

Pelaisin pitkää peliä mielelläni, jos se ei veisi niin kauan... Sen takia 5 + 5 on ollut suosikki pitkään, ja 15 + 15 on myös mielenkiintoista, kun on vähän enemmän aikaa muttei vielä pitkän pelin määrää. Inkrementit vaativat edelleen asennoitumista, stressaan niitten kanssa pelaamista enemmän kun vakioaikoja.

Shakkimotto

Älä luovuta liian aikaisin.

Shakki-idolit

Maailmanmestareista Capablanca ja Lasker ainakin – Kimmo Konsalan kirjasta luetut elämänkerrat ja pelianalyysit innoittivat aikanaan peliuran alussa paljon. Kurt Richterin Shakkitarinoita oli myös pitkään lempishakkikirjani, sen sisältämän huumorin ja monipuolisuuden vuoksi.

10. joulukuuta 2010

Shakkia kolmestaan

Nokian työpaikkashakkikerhon saunailtaan 9.12.2010 tuli myöhäisen ajankohdan takia vain kolme pelaajaa, kaikki sattumoisin myös Lauttasaaren Shakkikerhon jäseniä: Jyrki Heikkinen, Evgeny Sobenin ja Tero Henttonen. Jotta kukaan ei joutuisi lepäämään, aloimme keksiä uusia shakin pelimuotoja.

Kolmenkeskinen simultaani oli ensimmäinen kokeilumme. Asetimme kolme pöydänpäätyä vastakkain ja niille kolme shakkilautaa kolmion muotoon, niin että jokainen mahtui istumaan pöytien väliin ja pelaamaan kahdella laudalla – valkeilla ja mustilla – kahta muuta pelaajaa vastaan.

Pelasimme inkrementtiajalla 5'02", koska tavallinen pikapeli tuntui liian nopealta. Hankalinta peleissä oli seurata ajankäyttöä, koska kellot olivat niin kaukana toisistaan. Kahden kierroksen jälkeen olimme kuitenkin yhtä mieltä, että uusi pelimuoto toimii varsin hyvin. Tosin jostain syystä musta oli voittanut kaikki 6 peliä!

3-tandem eli kolmen hengen – 1-henkisen "joukkueen" – tandem oli seuraava idea, jota pelasimme samoilla laudoilla. Sääntöjen kehittäminen oli kuitenkin hankalaa. Kahden 2-henkisen joukkueen välisessä tandemissa ensimmäinen ratkennut peli yleensä ratkaisee ottelun, mutta 3-tandemissa sama sääntö ei olisi oikeudenmukainen 3. pelaajan kannalta. Päätimme että kaikki kolme peliä on pelattava loppuun, ja voittaja on se, joka saa eniten pisteitä kahdesta pelistä.

Huomasimme yllättäen, että 3-tandemissa ei yleensä kannata voittaa ensimmäistä peliä nopeasti. Kolmas pelaaja hyötyy saadessaan pelata kahdella laudalla kahta yksinäistä pelaajaa vastaan, koska voi käyttää syömiään nappuloita toisella laudalla, kun taas kaksi yksinäistä pelaajaa eivät saa enää uusia nappuloita mistään. Tai jos ensimmäisen pelin voittaa helposti, pitäisi ensin syödä mahdollisimman paljon nappuloita, joita voi sitten käyttää toisella laudalla.

Kolmenkeskinen sokkosimultaani ja 3-sokkotandem olivat illan viimeiset villit ideat, mutta olimme jo liian väsyneitä yrittämään niitä. Joka tapauksessa oli hauskaa keksiä uusia pelimuotoja, joita voimme suositella kaikille kolmen hengen shakkiporukoille. Olisi hauska kuulla toisten kokemuksia uusista shakin muodoista. Ja keksisikö joku paremmat säännöt 3-tandemille?

Maailmalla on näköjään kehitelty myös kolmen hengen shakkipeli, joka vaatii erikoisvalmistetun laudan ja tietysti hieman erilaiset shakkisäännöt. Varmasti muutkin shakkiporukat ovat keksineet meidän "keksimämme" shakkiversiot, vaikka en olekaan löytänyt vastaavia Internetistä.

9. joulukuuta 2010

Lauttasaaren XIII avoin mestaruus

Lauttasaaren avoin mestaruusturnaus pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, joten tämänvuotinen turnaus oli jo 13:s. Turnausjärjestelmä on säilynyt samana: 7 kierrosta, yksi peli kuukaudessa maalis-lokakuun aikana. Tänä vuonna mukaan saatiin ennätykselliset 22 pelaajaa.

Kärkitulokset:

  1. Evgeny Sobenin (6/7)
  2. Jyrki Heikkinen (6)
  3. Seppo Järvinen (5)
  4. Antti Suominen (5)
  5. Matti Varjokallio (4½)

Turnausvoittaja ratkesi vasta toisella vertailulla: Evgenyn ja Jyrkin vastustajien pisteiden summa (Buchholz) oli sama, mutta Evgenyn vastustajien pisteiden summa kerrottuna tuloksella kutakin vastustajaa vastaan (Sonneborn–Berger) oli parempi, koska hän voitti keskinäisen pelin viimeisellä kierroksella.

Turnauksen yksityiskohtaiset tulokset ovat tulospalvelussa, ja lähes kaikki pelit peliarkistossa.

Vuonna 2011 turnauksen nimeksi lyhennetään Lauttasaaren mestaruus, josta voidaan käyttää iskevää lyhennystä LM. Tarkoitus on myös alkaa pelata ensisijaisesti inkrementtiajoin, kuten JSM-turnauksessakin.

4. joulukuuta 2010

Oikean aikatasoituksen käyttö pikapelissä?

Normaalissa kerhoillassa yleisin pelimuoto on pikapeliturnaus, jossa kaikki pelaavat kaikkia vastaan. Tämän turnausmuodon ongelma on minusta kuitenkin se, että vastakkain joutuvat tasoltaan selvästi eritasoiset sekä eri tavalla pikapeliin rutinoituneet pelaajat. Jos vastakkain asetetaan paljon pikapeliä tahkonnut noin 2000:n vahvuinen pelaaja ja harvakseltaan pikapeliä pelaileva noin 1400:n vahvuinen patzer, niin onko tällaisessa ottelussa tasa-ajoin pelattuna mitään järkeä? Suunnilleen sama asetelma, kuin jos leijona ja lammas laitettaisiin areenalle taistelemaan keskenään...

Erityisesti aloittelijoille pikapeli on usein vaikeaa, ja jotkut pelaajat eivät tule koskaan kehittymään kovin hyviksi. Kun tällaiset pelaajat joutuvat pelaamaan 3 min + 2 sek. inkrementillä vahvoja pikapelureita vastaan, niin pelin tulos on jo ennakolta selvä. Pelissä ei ole jännitystä paremman pelaajan kannalta (helppo rutiinivoitto) eikä heikomman pelaajan kannalta (varma rutiinitappio). Ymmärtääkseni pelaamme shakkia kuitenkin juuri peliin sisältyvän jännityksen vuoksi - lähes etukäteen varma voitto tai häviö eivät motivoi pelaamista.

Kuinka "pisteautomaatin" rooliin joutuneet pelaajat ja erityisesti aloittelijat voisivat saada enemmän onnistumisen mahdollisuuksia eli aidon pelijännityksen kokemista pikapeli-illoissa? Ratkaisu on tietenkin oikea aikatasoituksen käyttö. Peli on myös paremman pelaajan kannalta haastavampi ja jännittävämpi, kun aikaa on reilusti vähemmän kuin heikommalla vastustajalla! Aikatasoituksista tulee kuitenkin usein napinaa: mikä on oikea aikatasoitus ja miten sitä tulisi soveltaa kerhon pikapeli-illassa?

Ehkä jotain osviittaa antaa Tammer-Shakin kinkkuturnauksessa tänä vuonna sovellettava nopean shakin aikatasoitustaulukko:
- pelaajien vahvuusero yli 600 selopistettä: vahvemmalle pelaajalle 3 minuuttia, heikommalle 27 minuuttia eli 3+27 - pikapelissä siis 1+9min?
- pelaajien vahvuusero 400-600 pistettä: 6+24 min - pikapelissä 2+8 min?
- pelaajien vahvuusero 400-200 pistettä: 9+21 min - pikapelissä 3+7 min?
- pelaajien vahvuusero 200-100 pistettä: 12+18 min - pikapelissä 4+6 min?

Miettikää ja kommentoikaa, miten pikapeli-iltojen otteluista saataisiin entistä tasaisempia ja jännittävämpiä eritasoisten pelaajien välillä! Entä mikä on oikea aikatasoitus, kun kerhon pikapeli-iltaan tulee mukaan elämänsä ensimmäistä pikapeliturnausta kokeileva aloittelija?

23. marraskuuta 2010

JSM 20.11.2010: ÅmSk - LauttSK 3

Saimme kuin saimmekin lopulta myös kolmosjoukkueen täysilukuisena jalkeille kolmannen kierroksen vierasotteluun ÅmSk:ta vastaan. Perille Karjaan lähelle pääsimme Hangon matkan tapaan Rikun autolla, ja ajomatkat sujuivatkin molempiin suuntiin varsin mukavasti pienestä lumipyrystä huolimatta. Pelipaikka oli isäntien kerhotila vanhan yhä osittain toiminnassa olevan terästehtaan tiloissa, missä myös silloinen kakkosjoukkueemme oli vieraillut noin vuosi sitten. Itse peleissä taistelimme ihan kohtuullisesti, vaikka lopulta kärsimmekin joukkuehäviön 1-2.

Ohessa pöytäkohtaiset tulokset:

1. Arto Heimonen (v) - Leif Nyman ½-½
2. Riku Koivusalo (m) - Håkan Ekström 0-1
3. Kari Valli (v) - Alpo Appelberg 1-0
4. Janne Kauppinen (m) - Per-Erik Holmberg ½-½
5. Ville Liang (v) - Tommy Kaskinen 0-1

Peleistä Rikun peli päättyi ensimmäisenä vähän harmillisesti, kun Rikulta jäi vastustajan ratsuhaarukka näkemättä hieman paremmassa asemassa. Seuraavaksi päättyivät lähes yhtäaikaisesti sekä oma pelini että Arton peli, mistä molemmista oli tuloksena tasapeli pitkähkön väännön jälkeen. Jäljelle jäivät vielä Karin ja Villen pelit, mitkä jatkuivatkin lopulta lähes puoli viiteen asti, vaikka molemmissa lopputulos näytti olevan nähtävissä jo huomattavan pitkään ennen tätä. Näin myös tapahtui, ja Kari onnistui voittamaan voitetun loppupelinsä, ja ensikertalaisemme Ville joutui lopulta tyytymään tappioon torniloppupelissä urhean taistelun jälkeen.
Kokonaisuutena voimme kuitenkin olla tyytyväisiä pelimatkaamme ja ennen kaikkea siihen, että ei ole vieläkään tarvinnut luovuttaa yhtään ottelua eikä edes yhtään yksittäistä peliä!

22. marraskuuta 2010

Shakin alkeisopetusta kaikenikäisille

Lauttasaaren Shakkikerho järjestää lauantaina 11.12.2010 klo 13 alkaen kaikenikäisille shakista kiinnostuneille tarkoitetun opetustilaisuuden, jossa käydään läpi shakin sääntöjä ja perusteita. Lisäksi pelataan harjoituspelejä osanottajien kesken.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Osoite: Lauttasaaren kirkon kerhotila, Myllykallionrinne 1 D. Lisätiedot: ajalas@luukku.com tai puh. 050-5948181.

Chess coaching for beginners

Lauttasaari Chess Club organizes elementary chess coaching event for beginners of all ages on Saturday, December 11, 2010, at 1 p.m. (13:00). Entrance is free. Address: Club room of Lauttasaari Church, Myllykallionrinne 1 D, Helsinki.

20. marraskuuta 2010

JSM: LauttSK–X 20.11.2010

JSM-turnauksen 2. divisioonan ottelu Lauttasaaren Shakkikerho – Shakkikerho X päättyi 2–2:

Pekka Kauppala (2160) – Petteri Paronen (2120) 1–0
Jyrki Heikkinen (2072) – Timo Oksanen (1964) 0–1
Evgeny Sobenin (1940) – Kimmo Tervaniemi (1901) 1–0
Pentti Wigelius (1941) – Timo Konttinen (1874) 0–1
Seppo Järvinen (1799) – Leif Nyman (1766) ½–½

Tasapeli oli lopulta hyvä tulos: jatkamme lohkomme kärjessä tuloksella 5/6, ja X on toisena 4 pisteessä. Vahvuuslukujen perusteella olimme ennakkosuosikkeja, mutta kahdella häviöllä on vaikea voittaa ottelua.

Pelissä Pentti Wigelius – Timo Konttinen päädyttiin seuraavaan asemaan siirron 25.Txf6+ jälkeen:

Peli jatkui 25...Kc5?? 26.Txg6?? ja lopulta musta voitti. Molemmilta jäi näkemättä 26.Kc3! a5 27.a3 ja pakottava 28.b4+ axb4 29.axb4X.

Pelissä Jyrki Heikkinen – Timo Oksanen päädyttiin seuraavaan asemaan siirron 18...Rxe5 jälkeen:

Kuvittelin valkean hyökkäyksen ratkaisevan, varsinkin kun musta oli aikapulassa: 4 minuuttia jäljellä seuraaviin 22 siirtoon, tosin tietysti myös 30 sekunnin inkrementti. FireBirdin mukaan valkealla ei kuitenkaan ole parempaa kuin 19.dxe5 Rd5 20.Lxh7+ Kh8 21.Le4 tasa-asemin.

Peli jatkui 19.gxf6? Rxd3 20.Dxd3 b4 21.Dg3 La6+ 22.Kg2 Lb7+ 23.Kh3 g6 24.Dg5 (24. Thb1! vielä pyristelisi) Dd8 25.Thg1 b3

Musta torjui mattiuhat kylmäpäisesti, sai vaihdettua daamit pian ja otti voiton varmasti, vaikka peli venyikin 76 siirtoon.

Ykkösjoukkueen pelit ovat PGN-peliarkistossamme, jonne tulevat pian myös kakkos- ja kolmosjoukkueen pelit.

19. marraskuuta 2010

Avaukset romukoppaan 27.11.

Tervetuloa pelaamaan kaikille avoimeen ja ilmaiseen Lauttasaaren Shakkikerhon järjestämään Fischerandom-turnaukseen

  • lauantaina 27.11.2010 klo 13:00
  • Lauttasaaren kirkon kerhotilaan, Myllykallionrinne 1 D
  • pelataan 6 kierrosta 15 + 15 minuutin miettimisajoin

Ilmoittautuminen pelipaikalla viimeistään 10 minuuttia ennen turnauksen alkamista. Jaossa ei ole selopisteitä eikä rahapalkintoja, mutta voittajalle mainetta ja kunniaa.

Koska Fischerandomissa on 960 erilaista alkuasemaa ja sitä kutsutaan nimellä Chess960, oikeaoppinen miettimisaika olisi varmaan 16 + 16 minuuttia, siis molemmilla pelaajilla 960 sekuntia.

"Huomautuksia nappuloiden virheelliseltä näyttävästä alkuasemasta ei voi tehdä enää, kun pelaaja on ilmoittautunut Fischerandom-turnaukseen."

18. marraskuuta 2010

On se kone

Lauttasaaren avoimen mestaruusturnauksen 2010 pelissä Tero Lehtinen – Timo Siikonen päädyttiin seuraavaan asemaan:

Peli jatkui 10.Dd2 De7 11.Ke2 mustan eduin. FireBird löysi valkealle yllättävän parannuksen:

10.O-O! Lxe3 11.fxe3, ja mustan olisi pelattava esimerkiksi 11...Rc6 valkean pienin eduin, sillä ihmissilmää houkutteleva sotilaanryöstö 11...Txe3? kumoutuu kauniisti.

12.Re5! fxe5?? (parempi on 12...g6 13.Dd2 laadunvoitoin) 13.Qh5 ja valkea voittaa f7- ja h7-uhkauksien ansiosta!

15. marraskuuta 2010

Virallisia lainauksia

Simo Frangén kertoi shakkiharrastuksestaan Suomen Shakissa 2/2010. Ei ihme, että Alivaltiosihteeri on veistellyt shakista vuosien varrella:

Shakkiammattilaiset vaativat suurempia siirtosummia.
Shakkikerhon tulipalon syy selvisi: puolet pelaajista oli käsitellyt valkeita huolimattomasti.
Tietokone jo lähes ihmisälyn veroinen – venäläinen shakkitietokone osaa heitellä nappuloita seinille hävityn pelin jälkeen.

Kasparov vs. leipäkone oli ajankohtainen 1990-luvun puolivälissä:

– Täällä valtakunnallistoimittaja Eino-Mies Porkka-Koski ja ihmisen voitto koneesta! Nimittäin: täällä Philadelphian messukeskuksessa päättyi juuri shakin istuvan maailmanmestarin Garri Kasparovin haasteottelu Philipsin Blue toast -leipäkonetta vastaan! Ja ihminen voitti leipäkoneen 4–2!
Helppo se nyt on hymyillä, mutta sunnuntaina oli mennä shakinystävillä jauhot suuhun, kun Kasparov yllättäen hävisi ensimmäisen pelin leipäkoneelle saamatta syödyksi yhtään nappulaa! Toisessa pelissä valkoisilla pelannut Kasparov sen sijaan paahtoi täysillä, eikä leipäkone mahtanut mitään hänen neliratsupelilleen!
Jatkossakin Kasparov oli ylivoimainen, vaikka Philipsin Blue toast -leipäkone leipoo 100 miljoonaa sämpylävaihtoehtoa sekunnissa! Ihmiskunta voi huokaista helpotuksesta: ihminen on yhä älykkäämpi kuin leipäkone! Ja Garri Kasparov on yhä leipälautojen hallitseva maailmanmestari! Täällä Eino-Mies Porkka-Koski, E2. Siirrän lähetyksen studioon E4!

12. marraskuuta 2010

Marraskuun pelaaja: Mikko Laakso

Shakkisiirtojen oppiminen

Isoveli opetti joskus 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Pelasimme pitkään veljen koulun veistotunnilla tekemällä laudalla ja perusnappuloilla, mutta jossakin vaiheessa koira söi mustan kuningattaren ja lautakin hukkui. No, joulupukki piti onneksi huolta siitä, että harrastus jatkui.

Kuinka usein pelaat shakkia?

Netissä blixtaan useita kertoja viikossa, mutta pitkiä pelejä pelaan nykyään harvakseltaan. Yhteen viikonlopputurnaukseen olen osallistunut tänä vuonna ja kerran edustanut kerhoa JSM:ssä. Sen sijaan teoriakirjojen tutkimista olen laudan ja nappuloiden kanssa harrastanut viime aikoina enemmän kuin koskaan.

Shakkikerhoon liittyminen

Lauttasaari oli ensimmäinen kerhoni. Kotipuolessa Lohjalla toimi kyllä jo silloinkin shakkikerho, mutta sillä ei ainakaan silloin ollut junioritoimintaa. Käsitykseni voi olla väärä tai muistikuvani sumea, mutta kyseinen kerho taisi kokoontua paikallisessa olutkapakassa, mikä taas ei alaikäiselle oikein sopinut. Opiskeluvuosina olin mukana ensin osakunnan ja sitten historianopiskelijoiden shakkiaktiviteeteissa. Lauttasaareen päädyin opiskelukaverini Kauppisen Jannen ansiosta tai syystä, miten vain. Jossakin vaiheessa vuonna 1990 kyllästyin Jannen jankutukseen ja lähdin käymään kerholla.

Saavutukset shakissa

Helsingin mestaruus alimmassa eli C-ryhmässä 2006–2007. Asiassa auttoivat huomattavasti yksi luovutusvoitto ja ryhmän yleinen kehno taso.

Paras peli

Toivottavasti vielä edessä. Yksi ehdokas nykyisistä on em. HM-turnauksessa pelaamani peli nuoriherra Daniel Ebelingiä vastaan. Päädyimme ratsuloppupeliin, ja nehän ovat tunnetusti kauheita. Onnistuin pusertamaan voiton tuntikausien taistelun jälkeen, pelimme oli viimeinen, joka oli enää kesken. Nykyäänhän Ebeling nuoremman selot taitavat huidella sellaisella tasolla, ettei minulla enää olisi toivoa.

Makea voitto

Kaikki tiukat kamppailuvoitot tuntuvat makeilta! Erityisen hyvältä ovat tuntuneet joukkueelle hankitut voitot. Henkilökohtaisesti voitto Käpylää edustavasta Pasi Hiisiöstä viime joulukuun Ilves-turnauksessa tuntui todella hyvältä, koska taistelin huonommasta asemasta voittoon. Menetin avauksessa kevyen upseerin kahteen sotilaaseen, mutta sotilasenemmistö keskustassa takasi lopulta voiton.

Onnekas voitto

Koska pelityylini on melko varovainen, syöttelevät vastustajat harvemmin puutavaraansa. Sittemmin varsin hyvin shakkiurallaan menestyneen Juan Sanchezin voitin perin onnekkaasti joskus 1990-luvun puolivälissä. Hän taisi olla tuolloin noin 13-vuotias, ja kymmenen pelatun siirron jälkeen nuorimies oli jo menettänyt kaksi kevyttä upseeria... Tokkopa mies nykyään enää tekee tuollaisia virheitä.

Katkera tappio

Käpylän Tapio Nupposelle hävisin todella kurjalla tavalla viime vuosituhannella. Sotilaan etu ja vastustaja selkeässä aikapulassa, mutta en vain voittojatkoa löytänyt. Seurauksena ajautuminen niin ikään aikapulaan ja molemminpuoliseen blixtiin. Turpiin tuli. Mauno Kankaalle hävisin kerran voittopelin aikapulassa, se kuuluisa 40. siirto oli häviösiirto. Analyysin mukaan Manu olisi joutunut parissa siirrossa luovuttamaan...

Pahin munaus

Näitä on niin karmea määrä. Ensimmäisessä HM-turnauksessani 1990–1991 en kokemattomuuttani tiennyt, miten valkeilla piti vastata venäläiseen peliin. Seurauksena luovutus 10 siirrossa. Nyttemmin olen opetellut edes kyseisen avauksen alkeet. Surrealistisin kokemukseni lienee eräs HM-peli legendaarista Anna Jalovaaraa vastaan. Edellinen ilta oli ns. venähtänyt hieman pitkäksi ja ajatukset olivat kaikkialla muualla kuin shakkilaudalla. Niinpä syötin puoliunessa vanhalle rouvalle kevyen upseerin. Karmean pelin edetessä vannoin lopettavani kaiken shakinpeluun ikiajoiksi, jos häviäisin. Onneksi Anna syötti pian tornin takaisin. Onnistuin ankaran päänsäryn säestyksellä tekemään lopulta matin ja painuin takaisin kotiin peittojen väliin jaffapullo seuranani. Huh!

Unohtumaton shakkikokemus

Minkä noista nyt esille nostaisi? Yhtä ja ylivoimaista ei löydy. Mainittakoon vaikkapa seitsemän tuntia ja 45 minuuttia kestänyt tasapelini eräästä 1990-luvun alun HM:stä, silloin pelattiin vielä kuoripelejä pitkin miettimisajoin. Onnistuin rakentamaan mustilla lujan mutta passiivisen aseman, johon ennalta vahvempi vastustaja takoi päätään. En muista varmasti, mutta vastassa saattoi olla kaveri nimeltä Leif Nyman.

Arvokkaimmat päänahat

Rantasen Matin voittaminen kerhoturnauksessa joskus muinoin, olisiko peräti ollut 1990-luvun puolella? Matin päivän turnauksessa Matinkylässä tänä vuonna voitin mänttäläisen shakkiaktiivin Pekka Sairasen tavalla, johon olin ja olen perin tyytyväinen.

Avausvalikoima

Valkeilla suosin kuningatarsotilasavauksia, e4-kuviot eivät minulle tunnu kokemuksen perusteella sopivan. Viktor Kortšnoin tapaan tykkään mustilla pelaamisesta ja tietynlaisesta altavastaajan asemasta. Kaiken kaikkiaan asemallinen pelitapa on minulle luonteenomaisempi kuin hyökkäävä.

Pelityyli

Viittaan edelliseen vastaukseeni. Olen asemallinen ja kärsivällinen, yleensä jaksan jauhaa ja odottaa vastustajan virhettä. Varovaisuus on tietysti kaksiteräinen miekka: toisinaan tyydyn tasapeliin, vaikka voitostakin olisi voinut vielä pelata. Mielikuvituksen ja luovuuden puute tekee peleistäni usein turhankin tylsiä, voitin sitten tai hävisin.

Miettimisaika

Blixtaan huvin ja tuntuman säilyttämisen vuoksi, mutta kyllä perinteiset pitkät pelit kunnon miettimisaikoineen ovat eniten mieleen. Syystä, jota en oikein käsitä, pikapeliseloni on kuitenkin selvästi perusselolukuani parempi.

Shakkimotto

Jos ei muuten niin väkisin.

Shakki-idolit

Eipä oikeastaan ole. Olen alkanut systemaattisesti analysoida huippupelejä vasta näin varttuneella iällä, ja keski-ikäiset perustavat harvemmin ihailijakerhoja.

7. marraskuuta 2010

Missä ja milloin pelataan shakkia?

Kerhomme peli-illoissa on käynyt pari uutta vierailijaa kuukausittain vuosina 2009–2010. Jokainen heistä on kertonut löytäneensä blogimme. Ulkomaalaisetkin, joita on arviolta viidennes vierailijoista, ovat löytäneet Lauttasaari Chess Club in Helsinki -sivun blogistamme.

Useimmat vierailijat ovat kertoneet, että Internetistä ei löydy helposti tietoa shakkikerhoista ja -turnauksista, varsinkaan englanniksi. Toivo Pudaksen kokoamaa Pelaa shakkia kerhossa joka päivä -esitettä voisi mainostaa enemmänkin.

Koska Microsoft Word -dokumentit ovat kankeita Internetissä, kokosin blogiimme sivun, josta näkee, missä ja milloin pääkaupunkiseudun shakkikerhot pelaavat viikoittain. Ylläpidän sivua siihen asti, kunnes vastaavat tiedot tulevat esimerkiksi Shakkiliiton sivuille.

Kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan vastaan!

Sivulta puuttuvat pääkaupunkiseudun kerhoista ainakin Hakumatti -93, Kulttuuri-Shakki -58 ja Shakkikerho X. Ehkä niillä ei olekaan säännöllistä peli-iltaa?

AMD -- shakinharrastajan prosessori

Magnus Carlsenin muotikuvat ovat jo koristaneet lukemattomia shakkiblogeja ympäri maailmaa. Shakkia pelaavat miehet eivät kuitenkaan liene kovin hyvää asiakaskuntaa muotivaatteiden valmistajille.

Paljon todennäköisempää on, että shakinharrastajat ostavat tietokoneita. Minunkin tietokoneessani on AMD:n prosessori, joten taidan kuulua seuraavan mainoksen kohdeyleisöön.

5. marraskuuta 2010

Shakkisiirtojen merkintä ja ajankäyttö

Muuan shakkikaveri harmitteli hävinneensä pitkän pelin tehtyään huonon siirron aikapulassa, jota oli pahentanut se, että hän oli merkinnyt siirtoja pöytäkirjaan, vaikka aikaa oli ollut alle 5 minuuttia. Sääntöjen mukaan tuolloin ei tarvitse enää pitää pöytäkirjaa, paitsi jos pelataan vähintään 30 sekunnin inkrementtiajoilla.

Olen ihmetellyt, miksi monet ylipäätään merkitsevät siirtoja omalla ajallaan. Pelin aikana ehtii tuhlata monta minuuttia merkitsemiseen, ja varsinkin ennen ajantarkistusta ja loppupelissä muutamat sekunnit voivat olla ratkaisevia.

Kun olen siirtänyt ja painanut vastustajan kellon käyntiin, merkitsen pöytäkirjaan aina kaksi puolisiirtoa kerralla: vastustajan edellisen siirron ja juuri pelaamani oman siirron. Säännöthän sanovat: "Pelaaja voi vastata vastustajansa siirtoon ennen sen merkitsemistä pöytäkirjaan. Hänen on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan aiemmat siirtonsa ennen uuden siirron tekemistä."

Merkitsemällä kaksi puolisiirtoa kerralla voittaa hieman aikaa, mutta joskus tietysti joutuu muistelemaan hetken, mikä olikaan vastustajan edellinen siirto. Onneksi tuon muistelun ehtii yleensä tehdä vastustajan ajalla.

On myös syytä muistaa, että sääntöjen mukaan on kiellettyä merkitä siirtoja etukäteen pöytäkirjaan, paitsi jos vaatii tasapeliä aseman kolmannen kerran toistumisen tai 50 siirron säännön takia. Siirtojen merkitseminen etukäteen on myös huonointa mahdollista ajankäyttöä.

Eräässä pelissä vastustajani merkitsi suunnittelemansa siirron pöytäkirjaan, mietti hetken – yliviivasi sitten siirron ja merkitsi tilalle toisen siirron. "Pelin kestäessä on kiellettyä käyttää muistiinpanoja", sanovat säännöt, mistä mainitsinkin vastustajalleni pelin jälkeen.

2. marraskuuta 2010

Shakkimestariksi ilman pelitaitoja

Voiko shakkimestariksi korottua, vaikka ei osaisi pelata shakkia? Totta kai! Tittelin saa seuraavilla ohjeilla:

  • Haasta yli 2400-selolukuinen pelaaja 11 pelin selokelpoiseen kaksinotteluun.
  • Lähetä Suomen Shakkiliittoon hakemus selokelpoisen ottelun järjestämisestä.
  • Odottele hakemuksen hyväksyntää (muutama kuukausi).
  • Pelatkaa ottelu.

15 + 15 minuutin miettimisajoilla ehditte pelata koko ottelun alle tunnissa. Jos et osaa shakkisääntöjä, teet todennäköisesti 3 laitonta siirtoa nopeasti, jolloin häviät pelin ja voitte aloittaa seuraavan pelin saman tien.

Ottelun jälkeen korotut shakkimestariksi, koska selolukusi on yli 2200, noin 200 pistettä alle vastustajasi seloluvun.

Ratkaisu perustuu uuden pelaajan seloluvun laskentakaavaan, jota käytetään 10 ensimmäiseen selopeliin ja joka korostaa vastustajien selolukua, ehkä liikaakin:

selo = vastustajien selokeskiarvo + 4 × (prosenttitulos – 50)

KORJAUS 5.11.2010: Shakkimestarin titteli vaatiikin 30 peliä. Pelkillä häviöillä sen saisi 30 pelin kaksinottelusta 2500-seloista vastaan.

31. lokakuuta 2010

Kerhojen kokous 31.10.2010

Suomen Keskusshakkiliiton jäsenkerhojen kokoukseen Shakkikodissa 31.10.2010 osallistui 25 henkeä, jotka edustivat 2 jäsenliittoa sekä 29 jäsenkerhoa. Paikalle oli tullut tällä kertaa aika hyvin edustajia myös maakunnista aina Oulua ja Raahea myöten.

Ensimmäinen varsinaista keskustelua aiheuttanut kysymys oli Suomen Keskusshakkiliiton (SKSL) nimen muuttaminen Suomen Shakkiliitoksi (SSL). Vaikka joissain puheenvuoroissa suhtauduttiin nimenmuutoksiin varauksellisesti, niin selvä enemmistö puhujista kannatti nimenmuutosta, joka hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Nimenmuutos vaatii vielä toisen sääntömääräisen asian vahvistavan liiton kokouksen.

Selolaskentasääntöjen muuttamisesta käytiin myös kohtalaisen vilkasta keskustelua. Ongelmaksi koettiin lähinnä se, että selolaskennan odotustuloksen maksimin nostaminen 0,85:sta 0,92:een tulee vaikuttamaan epäedullisesti vahvimpien pelaajien selolukuvahvuuteen. Tämän kompensoimiseksi kaikista pelatuista peleistä annetaan pelaajille pieni 0,1 pisteen bonus, jolla pyritään palkitsemaan pelaajia ahkeruudesta. Heikompien peruspelaajien selolukuun näillä muutoksilla ei ole suurta vaikutusta. Muutoksella pyritään pitämään selo- ja kansainvälinen elolaskenta mahdollisimman yhteneväisinä, vaikka tietyt kansalliset erityispiirteet säilyvät edelleen esimerkiksi laskentaturnausten kriteerien suhteen. Selotoimikunnan edustajat selvittivät asiaa perusteellisesti, minkä jälkeen muutokset hyväksyttiin tulemaan voimaan 1.1.2011 alkaen. Muutos tulee koskemaan myös vuoden vaihteessa pelattavaa Helsingin mestaruusturnausta. Sen sijaan ennen vuoden vaihdetta selolaskennassa mennään vielä vanhoilla laskentasäännöillä. Lisäksi todettiin, että selolaskennan paperilistaus oli käynyt tarpeettomaksi ja aiheutti vain turhia kuluja.

Toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011 keskusteltiin myös vilkkaasti. Koulushakin teemavuosisuunnitelma hyväksyttiin, ja projektia hoitaa liiton puolesta Kimmo Telenius. Koulukerhojen määrää ja yhteydenpitoa shakkikerhojen välillä pyritään lisäämään. Lisäksi on suunnitteilla alueellisten koululaiskisojen käynnistämistäminen shakkikoulupiirien mestaruuskilpailuna. LauttSK:n puolesta käytin tässä yhteydessä puheenvuoron myös aikuisaloittelijoiden puolesta ja siitä, miten aloittelijat saataisiin paremmin mukaan shakkikerhojen peli-iltoihin. Tavallisimmin kerhojen anti jäsenilleen sekä muille kerhoissa kävijöille on kerran viikossa pidettävä pikapeli-ilta, johon vähän pelanneiden ja kelloon tottumattomien pelaajien on vaikea päästä luontevasti mukaan. Kerhoiltoja on kuitenkin käytännössä vaikea järjestää siten, että pelattaisiin säännöllisesti aloittelijoille ja heikoille pelaajille paremmin soveltuvilla pidemmillä miettimisajoilla puhumattakaan siitä, että kerhoiltojen puitteissa yritettäisiin järjestää koulutuksellisia teemailtoja. Vakiintuneiden jäsenten tottumus pikapeliin sekä usein vajaaseen pariin tuntiin rajoittuva peli-ilta tekevät rutiinien muuttamisen vaikeaksi, jolloin uusien (usein hitaiden ja heikkojen pelaajien) osallistumiskynnys peli-iltoihin pysyy korkeana.

Koulukerhoissa hoidetaan todennäköisesti luontevimmin nuorten pelaajien "peruskoulutus", johon tavallisissa kerhoissa ei läheskään aina ole edellytyksiä: sopivia vapaaehtoisia vetäjiä ei löydy riittävästi kerhon piiristä, shakkikoulutuksen järjestäminen tavallisen pikapeli-illan yhteydessä ei ole luontevaa, ja niin edelleen. Oman aloittelijaturnauksemme kytkemisessä valtakunnallisen liiton koulushakkivuoteen ei allekirjoittaneelle tullut toistaiseksi mieleen muuta luontevaa tapaa kuin se, että aloittelijaturnauksestamme tiedotetaan entiseen tapaan sähköpostitse koulukerhoissa pelaavien lasten vanhemmille. Aloittelijaturnaustemme osanottajista suurin osa onkin ollut koulukerhojen pelaajia. Kannamme oman kortemme kekoon parhaiten järjestämällä aloittelijaturnauksia edelleen vuoden 2011 aikana. Kerhomme aloittelijaturnaukset voidaan toki pitää edelleen kaikenikäisille avoinna, jolloin koululaispelaajat saavat hieman kokemusta myös vanhempia pelaajia vastaan pelaamisesta.

Toimintasuunnitelman muista kohdista mielenkiintoisin oli uusi seurajoukkueiden Suomen Cup, joka suunnitellaan käynnistettäväksi vuoden 2011 aikana. Alustavissa suunnitelmissa on lisenssivapaa, mutta selo- ja elokelpoinen kilpailu. Lisenssivapaudella voitaisiin saada joukkuekilpailuun mukaan esim. sellaisia vahvoja konkaripelaajia, jotka ovat eri syistä rajoittaneet pelaamistaan siten, etteivät halua osallistua muihin seloturnauksiin ja maksaa lisenssiä. Pelkkä kerhon jäsenyys riittäisi siihen, että tähän kilpailuun pääsisi mukaan pelaamaan. Kuitenkin kilpailun meneminen selolaskentaan saattaa aiheuttaa sen, että lisenssipakko voi tulla koskemaan tätäkin kilpailua ellei valtakunnallinen liitto vapauta sitä lisenssipakosta poikkeusluvalla. Kilpailun perustarkoituksena on saada koko maan kattava 64 kahdeksanjäsenisen joukkueen vuosittainen ja lähinnä kerhojen ykköspelaajille tarkoitettu pitkän pelin joukkuekilpailu, jonka alkuvaiheet olisivat alueellisesti arvottuja. Osanottomaksuksi on kaavailtu 40 euroa / joukkue.

Liiton talousarvion yhteydessä käytiin keskustelua liiton tarkoituksesta, joka on edistää shakin harrastusta. Tässä yhteydessä ehdotettiin luopumista viikonlopputurnausten ja nopean shakin turnausten laskentamaksuista. Tästä aiheutuva vaje liiton rahoitukseen saattaa kuitenkin aiheuttaa painetta nostaa lisenssimaksuja, joiden todettiin jo nyt olevan monen harrastajan kipurajalla. Lisähuolta aiheutti myös se, että Shakkikodin vuokraa ollaan nostamassa tuntuvasti. Selolaskentamaksujen poistamista päätettiin kuitenkin tutkia ja laatia vuodelle 2012 liitolle vaihtoehtoinen talousarvio, jossa laskentamaksujen poisto olisi ns. B-suunnitelmassa mukana. Vuoden 2011 talousarvio hyväksyttiin kuitenkin sellaisenaan eli toistaiseksi selolaskentamaksuja tullaan perimään selokelpoisista kilpailuista. Kerhojen jäsen- ja liittymismaksuihin ei tullut vuodelle 2011 korotuksia vaan ne säilyvät ennallaan.

Liiton hallitukseen tuli kokouksessa pari henkilömuutosta henkilövaalien jälkeen. Vanhoista erovuoroisista jäsenistä Pekka Sairanen ja Toivo Pudas valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Lauri Kangas (Vaasa) ja Jorma Markkula (Tampere).

27. lokakuuta 2010

Seppo MM-kisoissa

Kerhomme jäsen Seppo Järvinen pelaa seniorien MM-kisoissa Italiassa 26.10.–6.11.2010. Seppo on sijoitettu 175:nneksi 224 pelaajan joukossa. 1. kierroksella näytti tulleen tappio saksalaiselle FIDE-mestarille.

Turnauksen virallinen kotisivu on melkoinen viidakko ja enimmäkseen italiankielinen, mutta turnaustilannetta voi seurata helposti Shakkifoorumilta, jonne Toivo Pudas on lisännyt suoria linkkejä ja jossa keskustellaan turnauksesta.

24. lokakuuta 2010

Kohvakka–Heikkinen, JSM 16.10.2010

Asetelma ennen JSM-peliäni 16.10.2010 oli kiinnostava. Olemme pelanneet Raimon kanssa satoja pikapelejä ja kymmeniä nopean shakin pelejä reilun 10 vuoden aikana, mutta vain yhden pitkän pelin (Lauttasaaren avoimessa mestaruusturnauksessa 2000).

Tunnemme toistemme heikkoudet hyvin: Raimon mielestä selolukuni nousisi, jos pelaisin korrekteja avauksia gambiittien sijaan. Itse taas olen yrittänyt vakuuttaa Raimolle, että hänen pitäisi miettiä siirtojaan pidempään eikä pelata pitkiäkin pelejä lähes pikapelivauhtia. Meillä on tietysti omat selityksemme: Pelaan ennemmin itseäni viihdyttäviä pelejä nykyisellä tasollani kuin "oikeita" avauksia. Raimo taas on pelannut lähes 1500 (!) selopeliä omalla tyylillään ja varsin menestyksekkäästi, joten kukapa minä olen häntä neuvomaan.

"Suostuin tasapeliin, oli tuttu mies", on kerhomme jäsenen Seppo Järvisen yksi lentäviä lauseita. Sen sijaan Raimon kanssa pelaamme harvoin tasan, koska hyökkäämme molemmat – ehkä liiankin innokkaasti – ja pelimme päättyvät usein keskipelissä: jos hyökkääjä ei voita, hän luovuttaa uhrattuaan liikaa nappuloita. Lisäksi selolukuni on 200 pistettä suurempi kuin Raimolla, joten olen lähes 80/20-ennakkosuosikki peleissämme.

Molemmat teimme pari kolme pahaa kömmähdystä keskipelissä. Lisäksi loppuun tuli virhesuma: valkea hukkasi tasapelin päästämällä mustan kuninkaan karkuun ikuisesta shakista pari kertaa, mutta mustakaan ei ollut tilanteen tasalla eikä heti ottanut tarjottua voittoa.

Raimo Kohvakka – Jyrki Heikkinen, JSM 16.10.2010

1.Rf3 Rc6 2.g3 e5 3.e4 Rf6 4.d3 d5 5.Rbd2 Lg4 6.Lg2 dxe4 7.dxe4

Käytin turhankin monta minuuttia pohtiessani kiinnostavaa jatkoa 7...Rxe4!?, jonka olin pelannut aiemmin Raimoa vastaan. Lopulta en kuitenkaan uskaltanut pelata uhrausta, koska en muistanut, olinko löytänyt sille kumouksen jälkianalyyseissa.

Uhraus on korrekti, mutta ei kuitenkaan pelijatkoa parempi: 7...Rxe4!? 8.Rxe4 Dxd1+ 9.Kxd1 Rd4

Asema on monimutkainen:

  • 10.c3! Rxf3 11.h3 O-O-O+ 12.Kc2 Lh5 13.g4 Rh4 mustan pienin eduin.
  • 10.Rg5 e4 11.Te1 O-O-O 12.Rxf7 Td5! mustan eduin mutta erittäin monimutkaisin asemin.
  • 10.Rd2? O-O-O 11.h3 Lxf3+ 12.Lxf3 Rxf3 mustan eduin, Kohvakka–Heikkinen, Lauttasaaren cup 2005.

Löysin samasta ideasta yhden esimerkin, mutta koska sisilialaisessa puolustuksessa musta on pelannut c5 eikä e5, uhraus ei enää olekaan korrekti:

7...Rxe4? 8.Rxe4 Dxd1+ 9.Kxd1 Rd4 10.Rd2?? O-O-O mustan eduin, Michael Phipps – Ian Hosking, 1995. Sen sijaan 10.Rg5 h6 11.h3 olisi valkean eduin, koska mustalla ei ole pelastavaa siirtoa 10...e4.

7...Dd7 8.O-O O-O-O 9.De1 Lh3 10.c3 h5

Peliin tähän mennessä käytetyt miettimisajat: valkea 6 ja musta 37 minuuttia. FireBirdin mielestä asema on tasan, itse taas olin erittäin tyytyväinen lupaavaan h-linjan hyökkäykseen.

11.Rc4 h4 12.Rcxe5 Rxe5 13.Rxe5 De6

Olin luottanut tähän asemaan pelatessani 11...h4 ja uhratessani e5-sotilaan. Nyt ei käy 14.Lxh3 Dxh3 15.Rxf7?? hxg3 matein eikä 14.Rxf7 hxg3! (olin tosin suunnitellut 14...Lxg2?, johon valkealla on puolustus 15.Rg5!) mustan selvin eduin.

14.f4??

Tämä heikentää valkean kuningasasemaa ratkaisevasti. 14.Rf3 suojaten h2-ruudun olisi vain mustan pienin eduin.

14...Lc5+ 15.Le3 hxg3 16.hxg3

Tämä siirto yllätti minut. Olin odottanut 16.Dxg3 Lxg2 17.Kxg2 Rxe4, joka on FireBirdin mukaan mustan selvä voitto.

16...Rxe4??

Mietin tässä pitkään, koska hyökkäys lupaili voittoa. On vaikea selittää, miksi syötin upseerin. Olin suunnitellut jatkoa 16...Lxg2 17.Kxg2 Rxe4, mutta ilmeisesti huolimattomuuttani unohdin, että ensin pitää siirtää lähettiä. Tai ehkä 7. siirrossa pelaamatta jäänyt Rxe4 putkahti alitajunnastani. Tällaisista virheistä pitäisi päästä eroon.

Laskin myös jatkoa 16...Lxg2 17.Kxg2 Lxe3 18.Dxe3 Dh3+ 19.Kf3, mutta uskoin valkean kuninkaan pääsevän turvaan:

FireBird kuitenkin näyttää toisin: 19...Dh5+ 20.Kf2 Dh2+ 21.Kf3 Td2! 22.Tf2 Dh5+ 23.Kg2 Rxe4! mustan voitoin:

17.Lxe4

Raimo taisi miettiä tätä siirtoa pisimpään koko pelissä. Lopulta hän tietysti huomasi, että "uhraukseni" takana ei ollut syvällistä suunnitelmaa, vaan kyseessä oli pelkkä tuhraus.

17...f6?!

Oli vaikea jatkaa pelaamista, kun olin heittänyt voiton menemään. FireBirdin mukaan paras on 17...Lxe3+ 18.Dxe3 Lxf1 valkean selvin eduin, mutta yritin pelata monimutkaisempaa jatkoa, jossa valkealla olisi suurempi mahdollisuus erehtyä.

18.Lxc5 fxe5

19.Lg2??

Joskus unelmat toteutuvat: valkea syöttää upseerin takaisin. Raimo kertoi tulleensa liian tyytyväiseksi syöttöni 16...Rxe4?? jälkeen. Hän luuli jo voittaneensa, vaikka asemassa oli vielä pieniä koukkuja. Jatkossa 19.Tf2 exf4 20.Txf4 valkealla on selvä voittopeli, kunhan pelaa lopunkin tarkasti.

19...Lxg2 20.Kxg2 Dc6+

Musta saa nyt pienen edun. Pelisiirron sijaan FireBird olisi voittanut kauniisti: 20...Td3!! uhkaa 2 siirron mattia, joten on pelattava 21.Le3 exf4 22.Txf4 Txe3 -+.

21.Tf3

21...Dxc5

Laskin turhan pitkään jatkoa 21...Th2+? 22.Kxh2 Dxf3, joka ensi alkuun näytti voittavan pakottavasti, kunnes löysin ainoan pelastuksen 23.Le7 Th8+ 24.Lh4. Käytännössä valkea voisi vielä eksyä harhapoluille, mutta FireBirdin mielestä valkea voittaa jatkossa 24...exf4 25.Kg1! g5 26.De5 Tf8 27.Tf1.

22.Td1

Raimo kertoi olleensa huolestunut mustan tornin d-linjan hallinnasta. Oikein on kuitenkin 22.fxe5 Dd5 23.De3 De6, ja vaikka valkealla on sotilas enemmän, FireBirdin mielestä mustan etu vastaa reilua sotilasta: mustan upseerit ovat aktiivisempia, ja valkealla on huono kuningasasema.

22...Txd1 23.Dxd1 e4 24.Tf2??

Taas yksi häviösiirto, joka sallii mustan e-sotilaan edetä ratkaisevasti.

24...e3 25.Dg4+ Kb8 26.Dxg7 Dd5+ 27.Tf3

27...Te8

Yritin laskea pakottavaa voittojatkoa, mutta en nähnyt viimeistä hiljaista siirtoa: 27...Dd2+ 28.Kg1 Dh2+ 29.Kf1 Td8! -+.

28.Dg6 Dd2+ 29.Kh3 Th8+

Taas huolimaton siirto, kun tarjolla oli 29...Dd7+! 30.Kg2 e2 -+.

30.Kg4 e2 31.Td3

31...Dc1

Itse asiassa FireBird suosittelee tätä siirtoa, mutta käytännön pelissä helpompi olisi 31...Dd1, joka uhkaa 32...e1D+ eikä jätä valkealle vastapeliä.

32.Df6 Tc8

Näkemättä jäi suoraviivainen 32...Tg8+! 33.Kf5 Db1 -+.

33.Td8

33...e1D??

Laiskuuttani kuvittelin, että valkea ei saa ikuista shakkia, koska jompikumpi mustan daami pääsee väkisinkin väliin johonkin shakkiin. Itse asiassa mustan voitto valuu nyt tasapeliksi, siis oikein pelaten. Pelisiirron sijaan jatkossa 33...Dd1 34.Txc8+ Kxc8+ 35.Dh8+ (35.De6+ Dd7 voittaa, koska valkean daami on kiinnitetty!) Kd7 musta voittaa.

34.Txc8+ Kxc8 35.Df5+ Kd8 36.Dd5+ Ke8 37.Dg8+ Ke7

38.Dg7+??

Oikein on 38.Dh7+. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan tajunnut, että valkea heitti tasapelin menemään pelisiirrolla.

38...Kd8

Lyhin tie on 38...Kd6 39.Dd4+ Ke6 40.Dc4+ (40.f5+ Kf7 41.Dd5+ Kf6) Kf6 41. Dd4+ Kf7 mustan voitoin:

39.Dd4+ Ke8 40.Dh8+ Kf7??

Kuten niin usein, 40. siirto on ratkaiseva virhe: heitin taas kerran voiton menemään. Oikein on 40...Kd7 ja reitti Ke6-f6-f7, kuten siirron 38...Kd8 kommenteissa. Nyt asema on taas tasan – hetken aikaa.

41.Dh7+ Ke6

Pelasin siirrot 35–40 nopeasti odotellessani puolen tunnin lisäaikaa, joka tulee 40. siirron jälkeen. Tässä rauhoituin miettimään pidempään yrittäessäni laskea, onko asema tosiaan ikuinen shakki. En onnistunut varmistumaan asiasta, mutta uskoin, että kuningas pääsee shakkiverkosta vain valkean avustuksella. Jatkoin siis pelaamista: odotin ja toivoin valkean tekevän virheen. Olin tietysti onnellisen tietämätön edellisistä kömmähdyksistä.

Raimo kertoi, että olisi ehkä keksinyt tasapelijatkon tarkemmalla miettimisellä, mutta tutki liikaa pöytäkirjasta, montako kertaa mikin asema oli toistunut. Lähellä olikin saman aseman toistuminen kolmesti, jolloin valkea olisi voinut vaatia tasapeliä.

42.Dg6+ Kd7 43.Dd3+ Ke6 44.Dg6+ Ke7 45.Dg7+?? Kd6 46.Dd4+ Kc6??

46...Ke6 voittaa edelleen.

47.Df6+??

Lopultakin mustan kuningas livahtaa karkuun ratkaisevasti. Pelisiirron sijaan 47.Dc4+ Kd6 48.Dd3+! on tasapeli.

47...Kb5 48.Df5+ Kc4 49.Df7+ Kd3 50.Dd5+ Kc2 51.Dg2+ Kb1

Tämä epätavallinen asema olisi ollut kaunis lopetus. FireBird muuten julistaa tässä 10 siirron matin.

52.f5 Ded1+ 53.Df3 Dxf3+ 54.Kxf3 Dg5 55.g4 Kxb2 56.c4 Kxa2 57.Ke4 Dxg4+ 58.Ke5 Dxc4 0-1

Tästä pelistä voisi taas yrittää ottaa opikseen:

  • Älä hukkaa aikaa epäilyttäviin ideoihin (7...Rxe4!?). Jos tarjolla on hyvä siirto, pelaa se, paitsi jos löydät jotain selvästi parempaa.
  • Pelaa mitä suunnittelit. Varmista laudalla oleva tilanne pitkän analyysin jälkeen, jotta muistat aloittaa suunnitelmasi ensimmäisestä siirrosta (16...Rxe4??).
  • Mieti rauhassa myös voittoasemassa. Pitäisi osata tunnistaa pelin ratkaisevat hetket, jolloin on käytettävä tarvittavasti miettimisaikaa (19.Lg2??).
  • Parempi siirto on hyvää parempi. Älä pelaa edes itsestään selvän näköistä siirtoa liian nopeasti. Aina voi olla tarjolla parempikin siirto (20...Td3!!).
  • Voittoasemassa ei tarvitse riskeerata. Vältä turhia riskejä äläkä anna vastustajalle turhaan vastapeliä (31...Dc1 ja varsinkin 33...e1D??).

22. lokakuuta 2010

JSM 16.10.2010: LauttSK 3 - EkSk

JSM:n toisella kierroksella kolmosjoukkueellamme oli kotiottelu, ja vieraaksemme tuli EkSk Tammisaaresta. Etukäteen olimme tässäkin ottelussa ehkä hieman altavastaajan asemassa, mutta onnistuimme kuitenkin venymään 1-1 -joukkuetasapeliin vaihtelevien vaiheiden jälkeen. Ensimmäisenä päättyi kakkospöydällä Aaron peli tasapeliin, ja hieman myöhemmin Kim Paasosen peli ykköspöydällä tappioksemme sekä Arto Heimosen peli kolmospöydällä puolestaan voitoksemme. Tämän jälkeen jatkuivat vielä jonkin verran pidempään Riku Koivusalon peli nelospöydällä ja oma pelini viitospöydällä. Näissä kävi siten lopulta hieman kaksijakoisesti, sillä Riku menetti lopulta sotilaan etunsa tasapeliksi, kun minä taas onnistuin nousemaan häviöasemalta näyttäneestä tilanteesta (sotilas vähemmän) tasapeliin.

Ohessa vielä pöytäkohtaiset tulokset:

Kim Paasonen - Tommy Öberg 0-1
Aaro Jalas - Leif Ekberg ½-½
Arto Heimonen - Alf Wendelin 1-0
Riku Koivusalo - Tage Ekberg ½-½
Janne Kauppinen - Melanie Wendelin ½-½

20. lokakuuta 2010

Rohkeasti pelaamaan, vaikka virheitä tulisikin...

Monesti alemman tason harrastelijapelaajalle ja varsinkin aloittelijalle tulee mieleen, että oman pelaamisen taso on liian kehno. Kun joutuu pelaamaan itseään vahvempia pelaajia vastaan, niin aina tuntuu tulevan häviöön johtavia virheitä. Tästä ei tarvitse kuitenkaan masentua, koska täysin virheettömiä pelaajia ei ole olemassa. Virheitä sattuu kaikille, ja ne kääntävät parhaimpienkin pelaajien ottelut tappioiksi. Suuret mestarit pistävät itsensä rohkeasti peliin, vaikka siirrot eivät aina onnistuisi hyvin:

Keene - Botvinnik, Hastings 1966:

34.-Txe2?? - musta luuli saavansa valkean ylimääräisen ratsun pois pelistä, mutta nyt meneekin kokonainen torni: 35.Dg4+ ja 1-0.

Benjamin - Gufeld, Honolulu 1998:

Valkealla on sotilas enemmän ja voiton toiveita, mutta kuningas aktivoituu väärälle ruudulle: 80.Ke5?? De6X.

Handke - Pelletier, Saksan joukkuemestaruus 2002:


40.Txa6?? otetaan vielä yksi sotilas mustalta, mutta sitten tulee pistävä ja c-sotilaan kiinnitykseen perustuva lähettihaarukka: 40.-Ld3! ja 0-1.

Short - Krasenkow, FIDE:n mestaruuskisat 2004:

Väsynyt ja aikapulan ahdistama suurmestari ei kykene aina järkeviin siirtoihin: 121.Te6?? Rxe6 ja 0-1.

Deep Fritz - Kramnik, Ihminen vs. Kone - ottelu 2006:

Maailmanmestarinakin aikoinaan olleella Kramnikilla oli runsaasti aikaa miettiä jatkoa tässä. Tasapelin ja hyvän ottelutuloksen olisi varmistanut siirto 34.-Kg8. Pitkän pohtimisen jälkeen mestari päätti kuitenkin pyrkiä kuningatarten vaihtoon: 34.-De3?? ja kone rankaisi: 35.Dh7X.

18. lokakuuta 2010

Uusi shakkiblogi

Shakkiblogi on suljettu, mutta paikallisblogeja alkaa nousta ympäri Suomea -- tai ainakin Pohjois-Suomea.

Pohjois-Suomen shakkipiiri käynnisti jo syyskuussa oman shakkiblogin. Toistaiseksi blogi on ollut uutispainotteinen, ja luonnollisesti suurimman huomion kohteena ovat Pohjois-Suomen omat shakkitapahtumat. Näin uutuusblogin painopiste on ilmeisesti lähellä Pohjois-Suomen shakkiblogia.

Toivottavasti entistä useammat kerhot alkavat huolehtia tiedotustoiminnastaan netissä. Se onnistuu helpoiten ja vieläpä maksutta oman blogin avulla. Kun netissä on ajan tasalla olevaa tietoa, uudet harrastajat saattavat hyvinkin löytää tiensä sinunkin kerhoosi.

17. lokakuuta 2010

Kakkosjoukkue hävisi niukasti Matinkylälle

Kakkosjoukkueen kausi toisessa divisioonassa jatkuu niukkojen tappioiden merkeissä. Tällä kertaa hävisimme Matinkylän shakkikerhon nelosjoukkueelle 1-2.


Seppo Järvinen (1755) - Esa Lammi (1860) 0 - 1
Kimmo Turtiainen (1809) - Olavi Mattila (1832) 0 - 1
Mikko Piippo (1762) -Esko Muhonen (1845) 0,5 - 0,5
Timo Siikonen (1742) - Jyrki Heikkinen (1732) 1 - 0
Tommi Laaksovuori (1653) - Reijo Räsänen (1740) 0,5 - 0,5


Oma 19-siirtoinen pelini päättyi ensimmäisenä. Pelasin mustilla skandinaavista puolustusta ja sain nopeasti mukavahkon aseman. Valkea vaihtoi kuitenkin ratsut ja yhdet lähetit pois. Laudalle jäi symmetrinen sotilasasema, daamit, tornit ja eriväriset lähetit. Aloitteeni näytti kuivuvan tyhjiin, minkä vuoksi ehdotin tasapeliä. Jälkikäteen ajatellen olin liian hätäinen, olisi varmasti kannattanut katsoa vielä pari valkean siirtoa.

Seuraavaksi päättyi Timo Siikosen peli. Kuukauden pelaajamme hyödynsi tehokkaasti mustan epäjohdonmukaisen avauspelin antamat mahdollisuudet: kuudennessa siirrossa musta tuuppasi a5, mutta musta ei enää edennyt sotilaalla lähemmäs valkean kuningasasemaa.

Jäljellä oli vielä kolme peliä, jotka etenivät loppupeliin saakka. Valitettavasti näistä kaksi päättyi lauttasaarelaisten tappioon: Kimmo Turtiainen hävisi Olavi Mattilalle. Valitettavasti pelin loppuratkaisu jäi minulta näkemättä. Ykköslaudalla Seppo Järvinen joutui T+R -loppupeliin kiusallisesti alakynnessä: Sepolla oli eristetty kaksoissotilas ja passiivisempi asema. Lopulta Seppo joutui ratsuloppupeliin kahden sotilaan tappioasemasta.

Viitoslaudalla Tommi Laaksovuori teki parhaansa ja yritti pelastaa joukkueelle tasapeliä. Kun aloin seurata peliä, laudalla oli torniloppupeli, jossa Tommi oli sotilaan verran häviöllä. Tommi ei kuitenkaan tyytynyt selkeään tasapelipuolustukseen vaan aktivoi kuninkaansa (uhka)rohkeasti. Pian Tommin vapari oli lähellä korotusta. Lopulta peli päättyi tasapelinä.

Ensi kuussa kohtaamme Käpylän shakkikerhon ykkösjoukkueen. Viime kuussa ykkösjoukkueemme voitti KäpSK:n kakkosjoukkueen. Tammikuussa pelattu ystävyysottelukin päättyi Lauttasaaren niukkaan voittoon. Toivottavasti voitokas sarja jatkuu myös ensi kuussa!

JSM-kombeja

Muutamia kombeja lauttasaarelaisten JSM-peleistä 16.10.2010.

Mikä on valkean paras jatko?

Ratkaisu

Peli jatkui 28.Txf7! Lxf7 29.Txf7 Rxc2 30.Txd7+

Nyt 30...Kf8 olisi vain valkean pienin eduin, mutta peli ratkesi nopeasti: 30...Kh8?? 31.e6 e3 (31...Te8 32.e7 Kh7 33.Lf7 +-) 32.e7 Te8 33.Td8 e2 34.Txe8+ Kh7 35.Th8+ 1-0, Timo Joutsivuo – Hannu Penttinen (LeppSisu).

Mikä on valkean nopein matti?

Ratkaisu

Mattiin olisi johtanut nopeiten FireBirdin näyttämä 22.Rf5!!. Tosin musta ei halunnut nähdä pelijatkoakaan kuin yhden siirron: 22.h5 1-0, Timo Siikonen – Jyrki Heikkinen (MatSK).

Mikä on mustan paras jatko?

Ratkaisu

Useista voittojatkoista tehokkain on samalla näyttävin: 27...Txe3! 28.Txe3 Lxe3+ 0-1, Alf Wendelin (EkSK) – Arto Heimonen.

16. lokakuuta 2010

JSM: LeppSisu–LauttSK 16.10.2010

Ykkösjoukkueemme otti toisen voittonsa JSM-turnauksessa ja jatkaa lohkon kärjessä. Leppävaarassa pelattu 2. divisioonan ottelu Leppävaaran Sisu – Lauttasaaren Shakkikerho päättyi 0–4:

Antero Alhava (2058) – Pekka Kauppala (2153) 0–1
Raimo Kohvakka (1830) – Jyrki Heikkinen (2068) 0–1
Heikki Pulkkinen (1840) – Evgeny Sobenin (1940) ½–½
Pavel Hyrri (1735) – Pentti Wigelius (1934) 0–1
Hannu Penttinen (1696) – Timo Joutsivuo (1941) 0–1


Pöydät 3–5, leppävaaralaiset vasemmalla

Pekka ja Timo voittivat pelinsä melko nopeasti. Oma pelini kerhomme entistä jäsentä Raimoa vastaan oli värikäs: Tuudittauduin voittoon 15. siirron vaiheilla, kunnes sekosin analyyseissani ja syötin ratsun. Onnekseni Raimo syötti lähetin takaisin kolme siirtoa myöhemmin. Lopulta päädyimme seuraavaan asemaan:

Musta voittaisi nyt pelaamalla 33...Dd1, mutta erehdyin menemään jatkoon 33...e1D?? 34.Txc8+ Kxc8 35.Df5+, jossa valkea olisi voinut tehdä ikuisen shakin erittäin tarkasti pelaten. Kuninkaani kuitenkin pääsi luiskahtamaan turvaan reilun 10 shakin jälkeen, ja voitin pelin. Julkaisen tuon pelin myöhemmin kommentoituna, koska se on varsin opettavainen monine kömmähdyksineen.

Kun minulla oli kaksi daamia laudalla, myös Evgeny korotti itselleen toisen daamin, mutta hänen vastustajansa sai tehtyä ikuisen shakin. Pentin tasainen peli ratkesi vastustajan syöttäessä pari sotilasta loppupelissä, jossa molemmilla oli torni ja ratsu.

Ykkösjoukkueen pelit ovat PGN-peliarkistossamme, jonne tulevat pian myös kakkos- ja kolmosjoukkueen pelit.

Skottilainen peli, 4. ..Lc5 5. Rb3 Lb6 6. De2!?

Olen viime aikoina etsinyt uusia tuulia avausvalikoimaani. Olen e4-pelaaja ja 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 vastaan pelaan usein valkeilla skottilaista peliä. Viime aikoina olen kuitenkin välillä ollut ikävissä ongelmissa klassisessa variaatiossa 4. Rxd4 Lc5 5. Le3 Df6 6. c3 jne. asiansa osaavaa pelaajaa vastaan. Päätinkin tutkailla hieman vaihtoehtoista siirtoa 5. Rb3 (Potter variaatio).

Wikipedia sanoo tästä seuraavaa: "On 5. Nb3 play almost always continues 5...Bb6 6. a4 a6 7. Nc3. Another plan for White is to play 6. Nc3, followed by (in some order) Qe2, Bd3, h4 and castling long."

Pitkä linnoitus kuulostaa hyökkäyspelaajalle aina houkuttelevalta joten 6. Rc3 tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta. Tutkimme tässä kuitenkin siirtoa 6. De2, joka liittyy läheisesti siirtoon 6. Rc3. Siirto 6. De2 on tietokantani mukaan pelattu vain 16 kertaa valkean ELO-keskiarvolla 2459 eli aika korkealla tasolla. Esimerkiksi Magnus Carlsen käytti tätä yllätysaseena 2009 MM-bliksteissä neljässä pelissään. Peli voisi edetä esimerkiksi näin: 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Lc5 5. Rb3 Lb6 6. De2 d6 7. Le3 Rf6 8. Rc3 O-O 9. O-O-O jne. (Carlsen-Ponomariov, Carlsen-Naiditsch, Wch Blitz Moscow 2009 ja Ivanchuk-Topalov, Amber Blindfold 2004)



Yritin selvittää syytä miksi pelata 6. De2 yleisemmän siirron 6. Rc3 sijasta ja luulen, että syy on tässä jatkossa: 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Lc5 5. Rb3 Lb6 6. Rc3 Rf6 7. De2 0-0 8. Le3 d5 9. 0-0-0 d4 mikä ei oikein näytä valkean toiveasemalta (laudalla ei tietokannan mukaan ole vielä esiintynyt).



6. Rc3 antaa mustalle mahdollisuuden pelata suoraan 6. .. Rf6 ilman välisiirto d6:tta ja myöhemmin suoraan d5. 6. De2 on mustan puolestaan lähes pakko vastata 6. ..d6, jotta pysyy järkevästi pelissä mukana.

Ok, ihan kiinnostavaa, mutta mitä sitten? Kirjoitin tämän lähinnä koska jatko tuntuu klubipelaajalle hyvältä vaihtoehdolta ainakin jos tämän tyyppinen asema kiinnostaa:
- hyvin lyhyesti teoriaa
- valkea pääsee varmasti tekemään pitkän linnan, tyypillisesti musta linnoittaa lyhyesti
- siirtää ratkaisun keskipeliin, jossa valkea voi yrittää tilaetunsa turvin hakea etua
- upseerit tallella pl. mustat lähetit, jotka luultavasti vaihtuvat
- valinnanvaraa manöveeraukseen riittää, ei ole mitään välittömiä pakottavia jatkoja

Muita motivaatioita pelata Skottilaista avausta ovat toisaalta Italialaisen pelin mahdollisesti kaavamaisten asemien ja toisaalta Ruy Lopezissa fanaattisimpien Marshall-hyökkäyksien välttäminen. Nämä syyt pätevät tässäkin tapauksessa.

Ainoat mustan optiot poiketa tästä jatkosta ovat 4. ..Rf6 eli Mieses-variaatio, jota ainakin itse valkeilla toivon, että musta pelaisi -- valkea sanelee siinä ehdot. Toinen vaihtoehto on 5. ..Ld4+, johon voi vastata 6. Ld2 a5 7. a3 Lxd2 8. Dxd2 Rf6 9. Rc3 0-0 10. 0-0-0 jne. (Vallejo Pons-Oms Pallise, Ponferrada 1997), joka on aika samankaltainen asema kuin aiemmin esitetty.

Itse tulen ainakin tätä siirtoa kokeilemaan lähitulevaisuudessa, menestys jääköön nähtäväksi :)

15. lokakuuta 2010

LauttSK Helsingin pikapelimestaruusturnauksen B-ryhmässä 14.10.2010

Lauttasaaren Shakkikerhon kolmas joukkue Helsingin pikapelimestaruusturnauksessa koostui seuraavista pelaajista: 1. Evgeny Sobenin (6/11), 2. Aaro Jalas (2/11), 3. Arto Heimonen (2/11) ja 4. Riku Koivusalo (5/11).

Vaikka varsinaisia virallisia tuloksia joukkueiden sijoituksesta ei olla ehditty vielä julkistaa, niin
voidaan todeta, että B-ryhmän kärkisijoja ei tällä kertaa hätyytelty. Joukkue hävisi yhdestätoista ottelustaan kuusi, voitti kolme, ja kaksi päättyi tasan. Henkilökohtaisia pelipisteitä joukkue keräsi yhteensä 15. Kaksi ensimmäistä kierrosta jouduimme pelaamaan vajaamiehityksellä, mutta vastaavasti saimme nelospöydällä peräti kolme luovutusta vajaiksi jäineiltä joukkueilta.

Tärkein minimitavoite kuitenkin täyttyi: kaikki pelaajat saivat pisteitä pelaamalla. Joukkueen paras pelaaja oli kärkipöydällä pelannut Evgeny Sobenin, joka keräsi 6 pistettä. Evgeny joutui myöhästymisen vuoksi luovuttamaan kaksi ensimmäistä peliään aikahäviöinä. Ehdittyään pelipöydän ääreen Evgeny teki vahvaa tulosta: yhdeksästä pelistä kuusi voittoa. Evgenyn mukaantulo kolmannella kierroksella sekä ensimmäisen henkilökohtaisen pelipisteen hankkiminen joukkueelle piristi muitakin. Kaksi ensimmäistä kierrosta hävisimme selvin lukemin 0-4 ja kolmannenkin 1-3. Sen jälkeen tuli kuitenkin ensimmäinen joukkuevoitto numeroin 2½ - 1½, ja pisteitä alkoi vähitellen tarttua haaviin kaikille pelaajille.

Toiseksi paras pistemies oli ensi kertaa näissä kisoissa otellut Riku Koivusalo, joka sai neljännellä pöydällä 5 pistettä. Näistä tosin kolme tuli luovutuksina, mutta Rikun pelillinen panos varmisti joukkuevoiton neljännellä kierroksella sekä toi joukkuetasapelin viidennellä kierroksella. Tälläkin oli oma psykologinen vaikutuksensa: jokainen meistä oli kyennyt ottamaan henkilökohtaisen voittopisteen, ja ensimmäiset joukkuepisteet oli hankittu.

Artolla ja Aarolla pistesaalis jäi vain kahteen. Ennen turnausta oli hieman spekulaatiota siitä, että Arton paikka olisi ollut kakkospöydällä ja Aaron kolmosella. Tulosten perusteella spekulointi oli turhaa: sekä kakkos- että kolmospöydällä vastus oli tasaisen kovaa, ja pisteet hyvin tiukassa. Kumpikin sai kuitenkin kaksi henkilökohtaista voittoa, joka on sentään nollaa parempi.

13. lokakuuta 2010

Joukkuepikashakin HM, A-ryhmä 12.10.2010

Kakkosjoukkueemme pelasi tiistai-iltana Shakkikodissa HSL:n joukkuepikashakin A -ryhmässä. Pelipaikka oli alun perin varattu peräti 16 joukkueelle, mutta paikalle saapui lopulta vain 12 joukkuetta. Kilpailun tuomari Timo Munukka ilmoittikin heti alkuun, että yksikään paikalla olevista joukkueista ei putoa alempaan ryhmään, vaan tämä kohtalo tuli pois jääneiden joukkueiden osaksi. Näin ollen pahimmat suorituspaineet olivat meiltäkin pois pyyhityt jo ennen pelien alkua.

Valitettavasti itse pelit eivät tällä kertaa sujuneet joukkueeltamme erityisen hyvin, vaan jäimme jopa 12. eli viimeiseksi paikalla olleista joukkueista yhteensä 13 pelipisteellä. Ainoastaan neljännellä pöydällä pelannut Mikko Laakso voi olla suhteellisen tyytyväinen saatuaan kuitenkin 6 pistettä. Sen sijaan me muut kyllä alitimme itsemme enemmän tai vähemmän. No, ensi vuodeksi jäi paljon parantamisen varaa.

Ohessa vielä pöytäkohtaiset tuloksemme:

Timo Siikonen 1/12, Janne Kauppinen 1.5/12, Pentti Wigelius 4.5/12, Mikko Laakso 6/12. Koko kilpailun voitti aivan ylivoimaisesti Garden ykkösjoukkue, ja kaksi muuta nousijajoukkuetta olivat I-HSK 2 ja Remi 2.

11. lokakuuta 2010

Joukkuepikashakin HM, M-ryhmä 11.10.2010

Kerhomme ykkösjoukkue nousi vuonna 2009 joukkuepikashakin Helsingin mestaruuskisojen mestaruusryhmään, jossa olemme pelanneet aiemmin vain vuosina 2002–2003. Tavoitteemme M-ryhmässä 11.10.2010 oli säilyttää sarjapaikkamme, vaikka olimme etukäteen sarjan häntäpään joukkueita.

Aloitimme turnauksen hienosti: 6 ensimmäisen ottelun jälkeen meillä oli koossa 11/24 pistettä, ja olimme muun muassa voittaneet SSK:n, pelanneet tasan MatSK 2:n kanssa ja ottaneet 1½ pistettä MatSK 1:ltä, joka lopulta voitti Helsingin mestaruuden.

Sen jälkeen vauhtimme hiipui, mutta 15 kierroksen jälkeen sijoituimme kuitenkin 13:nneksi tuloksella 21/60 ja säilyimme M-ryhmässä, josta tippuivat kolme taaksemme jäänyttä joukkuetta A-ryhmään.

Pekka edessä, Seppo ja Tuomas takana

Pöytäkohtaiset tuloksemme: Jyrki Heikkinen 6½/15, Pekka Kauppala 6, Seppo Järvinen 4, Tuomas Pitkänen 4½. Paras yksittäinen päänahka oli MatSK:n Mikko Kivistö (pikaselo 2279), josta Tuomas teki matin.

Täydelliset tulokset ovat Helsingin Shakkiliiton sivuilla.

10. lokakuuta 2010

Bilbao Final Masters 2010

Bilbaossa käynnistyi eilen historian kovin shakkiturnaus. Kategorian XXII turnauksessa Magnus Carlsen, Viswanathan Anand, Vladimir Kramnik ja Aleksei Shirov pelaavat kaksinkertaisen turnauksen.

Kahden kierroksen jälkeen Kramnik on johdossa (2 pistettä) ja maailmanlistan ykkönen Magnus Carlsen pitää perää kahdella häviöllä.

Englantia, espanjaa tai baskia taitavat shakinharrastajat voivat seurata turnauksen uutisointia verkkosivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Kielitaidottomien on tyytyminen pelkkiin peleihin.

9. lokakuuta 2010

Lokakuun pelaaja: Timo Siikonen

Shakkisiirtojen oppiminen

En muista, opin siirrot joko isältäni tai naapurin pojilta. Jossain vaiheessa meille tuli tavaksi pelata shakkia silloin tällöin. Peleistä muistan yhden, jonka naapurin Olli luuli hävinneensä. Todellisuudessa olin onnistunut tekemään kahdella lähetillä patin, mutta vastustajani ei tiennyt sitä sääntöä. Vuosia Olli kielsi minua tekemästä ohestalyöntiä, koska sekin oli hänelle tuntematon.

Keskikoulun viimeisellä menin koulumme ranskanopettajan Veljo Grünthalin pitämään kerhoon, jossa voitin ensimmäisessä pelissäni sittemmin pitkäaikaisen vastustajani Ilmon, joka oli ollut kerhossa jo jonkin aikaa. Vasta kerhoon liittymisen jälkeen opettelin avauksia Eero Böökin oppikirjasta. Siinä neuvottiin ns. avopelien sopivan aloittelijalle parhaiten, pelaan niitä edelleen. Opettelun jälkeen pelasin italialaista Armoa vastaan, hänestä tuli lukioaikana mestariehdokas. Kokeneempana pelaajana Armo totesi: "Ahaa, sinä olet opiskellut avauksia." Hinkkasimme italialaista pitkään, myöhemmin pelimme akateemisessa mestaruuskilpailussa v. 1970 pääsi kommentoituna Hesariin. Muistan, ettei Armo pelannut sitä "reilusti", hän esitti kisassa minulle uuden siirron, jonka jälkeen pian hävisin pelin mustilla.

Italialainen avaus on muistaakseni Böökin kirjan ensimmäinen vaihtoehto. Sitä pelattiin myös Hyvinkään Shakkikerhossa ja kaupungin puulaakisarjassa, johon koulumme osallistui.

Kuinka usein pelaat shakkia

Yritän pelata kerran viikossa, mutta en siihen pysty ja lisäksi saatan unohtaa jopa sovittuja pelejä. Joukkuekilpailuihin osallistun mielelläni, mutta turnaukset ja kirjepelit ovat jääneet. Näen muuten vieläkin unia myöhässä olevista kirjepelikorteista.

Shakkikerhoon liittyminen

En muista koskaan liittyneeni Hyvinkään Shakkikerhoon, vaikka pelasin siellä joskus vielä opiskeluaikoinakin ja muistan ainakin kerran olleeni Jukolan shakkipiirin joukkuemestaruuksissa. Teekkareiden shakkikerho ei opiskeluaikanani ollut virallinen kerho, mutta siellä kävin viikoittain, kunnes shakki jäi syrjään valmistumisvaiheessa pariksi vuodeksi. Muutin Lauttasaareen ja lehdessä olevien mainosten houkuttelemana menin eräänä keskiviikkona kirkolle. Arvelin kuntoni olevan tipotiessään, mutta voitettuani viisi kevyttä peliä erästä eläkeläistä vastaan sain ehkä liiankin hyvän kuvan pelitaidoistani. Kerhossa oli hyvä tunnelma, Kaj Hedberg veti ja Voitto Viro oli tarjonnut puitteet, joista edelleen nautimme keskiviikkoisin. Mainitsemisen arvoista on ns. shakkiukot, joiden legendaariset toteamukset Väinö Salmisen tyyliin "no sitten se on matti" muistetaan edelleen. Olen siis aina ollut LauttSK-lainen.

Saavutukset shakissa

Saavutukseni ovat korkeintaan järjestöalalla, jos silläkään. Toimin kahdeksan vuotta Lauttasaaren kerhon puheenjohtajana ja sitä ennen sihteerinä. Kun toimintaa vertaa nykyiseen, niin hyvin pienimuotoistahan se minun aikanani oli.

Paras peli

Ehkä se vielä joskus pelataan.

Makea voitto

Ensin ei tullut mitään mieleen, mutta sitten puulaakipeli lukion ajoilta. Koulullamme oli kaksi joukkuetta, joista ykkösjoukkue oli kärkikahinoissa. Kerran oli tilanne, jossa kakkosjoukkue olisi voinut auttaa ykkösjoukkuetta sarjataulukossa ylöspäin. Säännöt eivät olleet kovin tarkat, joten oli mahdollista kikkailla ja siirtää meidän ykkösestämme hyvä pelaaja vahvistamaan kakkosjoukkuetta. Asialle kyllä naureskeltiin, mutta se ei ollut kiellettyä. Kikkailu ei onnistunut, koska vahvistus hävisi, minä sen sijaan voitin, mitä ei odotettu. Muistan vieläkin vastustajani jupinan pelin jälkeen: "Että pitikin mennä noin helppo peli häviämään." Tästähän shakissa on kyse, vastustajan murskaamisesta ja nöyryyttämisestä ilman nyrkiniskuja.

Onnekas voitto

Seuraavaa voittoa voi pitää onnekkaana, julkaisemisen arvoinen se on vain esimerkkinä erittäin surkeasta pelaamisesta molemmin puolin. Jostain syystä tässä haastattelussa ei kysytty huonointa peliäni, mutta tämä olisi hyvä ehdokas. Minun olisi tietysti pitänyt suoda kelpo vastustajalleni koko piste ahkeroinnistaan ja luovuttaa, mutta en kyennyt siihen. Olin lähes katatonisessa tilassa, kun tajusin, että olin taas mennyt häviämään noin helpon pelin. Mutta tässä pelissä oli minun vuoroni yllättyä.

Katkera tappio

Vaikea sanoa, koska en jaksa surra shakkiasioita jälkeenpäin, hävitessä kyllä sitäkin enemmän. Syöttöpuolesta kannattaa mainita JSM-peli, joka oli edennyt loppupelivaiheeseen. Olin voittanut laadun, ja vastustajan ratsu ei olisi yksin kyennyt suojaamaan sotilaita, joita oli laudalla vielä yli puolet jäljellä. Ihmettelin, miksei vastustajani luovuttanut. Päätin jatkaa peliä lakaisemalla laudan puhtaaksi vastustajan sotilaista. Nopeimmin se näytti käyvän siirtämällä torni ruutuun e5, jolloin a5-sotilas ja saman tien koko daamisivustan sotilaat olivat putoamassa. En ollut ottanut huomioon, että vastustajan kuningas oli ruudussa f6. Vastustajani mietti aikansa ja totesi sitten leppoisasti: "Kyllä mun nyt täytyy ottaa tuo torni tosta pois." Kohtaus oli epätodellisen tuntuinen ja muistutti Dostojevskin romaanihenkilölle ruhtinas Myškinille vastaan tulleita tilanteita. Tähän vaikutti vielä se, että sattumalta luokkatoverini Armo oli vastassa olevan joukkueen kärkipöydillä ja jouduin hänen silmiensä alla nöyrtymään noin ikävästi. Olisin mieluummin pudottanut kalliin vaasin.

Pahin munaus

Munaukseni pitäisi lajitella erilaisiin luokkiin, yhden otsikon alla on hieman hankala valita. Ensiksi tässä tulee mieleen ne kaksi kertaa, jolloin olen hävinnyt ajalla JSM-peleissä. Kummassakin olin viimeistä tai toiseksi viimeistä siirtoa tekemässä. Muistaakseni toisessa asema oli tasan ja toisessa minulle edullinen. En ollut juuri sen kummemmassa aikapulassa kuin vastustajanikaan, unohdin vain ajan kulumisen. Sääli joukkuetovereita, jotka joutuivat seuraamaan viisarin liikkeitä, silloin oli vielä Torni- ja Garde-kellot käytössä.

Unohtumaton shakkikokemus

Kerron tässä peli-illastani, joka tapahtui Otaniemen vanhalla rantasaunalla. Teekkarien shakkikerho järjesti säännöllisiä saunailtoja, joista sillä parhaalla mukana olivat mm. Eero Böök, Kaarle Ojanen ja Heikki Westerinen. Shakillisesti ja muutenkin ikimuistoinen kokemus. Oli hyvin vaikuttavaa kuulla vanhojen mestareiden kertomuksia saunan lauteilla. Westerinen kuului eri sukupolveen kuin Böök ja Ojanen, mutta hänkin oli kerholaisia vanhempi ja kokenut maailmanmatkaaja. Böök kertoi aikoinaan opiskelujensa venyneen 13 vuoden mittaisiksi, mikä saattoi lohduttaa joitakin ahkerimpia saunojia. Böökin kanssa olin tekemisissä myöhemminkin, mutta eniten tuon kauden pelaajista Osmo Kailan, johon tutustuin myöhemmin tätini välityksellä. Tätini oli Kailojen perhetuttu, ja se saattoi vaikuttaa myös siihen, että se minun ja Armon välinen peli päätyi aikoinaan Hesariin. Kaila soitteli silloin tällöin ja kysyi JSM-viikonloppujen jälkeen lauttasaarelaisten sommitelmia Iltikseen. Muistaakseni jokin menikin läpi, mutta omia pelejäni en kyennyt ehdottamaan.

Avausvalikoima

Vaihdoin lähes koko avausvalikoimani 80-luvulla, mikä parinkymmenen pelivuoden jälkeen lienee harvinaista. Olin ajautunut jonkinlaiseen kriisiin avausteorian laajuuden vuoksi, kirjepelejä varten olin hankkinut ns. shakin ensyklopedian. En muista tarkasti missä järjestyksessä asiat tapahtuivat, mutta Heikki Westerinen kirjoitti niihin aikoihin Suomen Shakissa, että hän on pärjännyt hyvin sisilialaisessa systeemillä 1. e4 c5, 2. f4 ja sillä keinolla pääsee avausteoriasta eroon. Törmäsin sitten jossain kirjaan, jonka nimi oli "Grand Prix Attack". Se kuulosti hyvältä ja ostin sen. Esipuhe oli hauska; kerrottiin KvM Hebdenin jopa piilottelevan pöytäkirjojaan, jotta avauksen salat eivät tulisi julki. Systeemi tietysti vuotaa kuin seula, mutta huomasin sen sopivan itselleni ja sillä tulee värikkäitä pelejä. Westerinen kertoi saaneensa idean toimimaan myös mustilla, minulle se ei onnistunut. Tuntui, että e4-ruutuun piti saada lisää painetta, siis d5. Silloin ei jää oikein muuta mahdollisuutta kuin e6. Eikä vielä sekään asetelma pysy ainakaan minulla kasassa ilman siirtoa c6 (unohdan tämän aina muutaman vuoden välein). Suosittelen tätä hollantilaista muillekin keskinkertaisille tai heikoille pelaajille, todennäköisesti sillä häviää hitaammin kuin millään muulla jatkolla siirtoja 1. d4 tai 1. c4 vastaan.

Pian tämän jälkeen seurasi muutamia muita samantyylisiä innovaatioita, mutta taidan pitää pelipöytäkirjani suljettuina. Kerholla näihin olemme kehitelleet teoriaa hyvin pitkälle mm. Matti Rantasen kanssa.

Pelityyli

Hätäily ja sählääminen. Yritän voittaa nopeammin kuin se kyvyilläni on mahdollista.

Miettimisaika

Mielellään vanhanaikainen kiinteä aika. Silloin voin joskus voittaa tuurilla, Fischer-ajoilla se ei ole mahdollista.

Shakkimotto

Älä välitä.

Shakki-idolit

Nykyisin vain suurmestari Ostap Bender, hänellä on asennetta. Reykjavikin aikoihin 1972 kannatin ja varmaankin myös ihailin Fischeriä, joka oli "vapaan maailman" soturi suurta Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitossa Spasskin häviö otettiin ilmeisen raskaasti. Pari vuotta turnauksen jälkeen siellä tehtiin shakkiaiheinen elokuva, jossa oli mukana ainakin Kortshnoi. Hänen tehtävänään oli kouluttaa sosialismin ihanteiden mukainen sankari kukistamaan mykkä järkälemäinen vastustaja. Elokuva esitettiin TV:ssä ja luulin silloin, että puhumattomuus liittyi jotenkin pelaajien kieleen, joka on usein elokuvissa hankala asia. Äskettäin kuitenkin luin Suomen Shakista, että Fischer kykeni keskustelemaan neuvostoliittolaisten kanssa serbokroatiaksi. Olihan se Fischer aika veijari...

Haaste jäsenesittelyyn

Kerhomme ex-jäsen Raimo Kohvakka. Ilman häntä syksyn pelaajavalikoimamme jäisi epätäydelliseksi.