Lauttasaaren Shakkikerho järjestää shakkiturnauksen, joka on tarkoitettu aloitteleville ja kotonaan shakkia harrastaneille pelaajille. Turnaukseen voivat osallistua kaikenikäiset: juniorista senioriin – kaikki ovat tervetulleita!
Aika: Lauantai 23.1.2010 klo 13:00.
Paikka: Lauttasaaren kirkon kerhotila, Myllykallionrinne 1 D, Helsinki.
Turnaukseen osallistuminen:Turnaukseen osallistuminen on maksutonta.
Turnaukseen saavat osallistua pelaajat, joilla ei ole shakin vahvuuslukua ("selolukua") tai joiden vahvuusluku on korkeintaan 1400.
Turnaukseen toivotaan ennakkoilmoittautumista viimeistään 21.1.: Aaro Jalas, sähköposti ajalas(a)luukku.com, puh. 050 5948181.
Turnausjärjestelyt:
Turnauksessa pelataan 5 kierrosta 15 + 15 minuutin miettimisajoin.
Ennen turnausta pidetään tietoisku säännöistä ja shakkikellon käytöstä.
Pelipaikalta voi ostaa juotavaa ja pikkupurtavaa kohtuuhinnoin.
Kolmelle parhaalle jaetaan palkinnot.
Turnauksen alustava aikataulu 23.1.:
klo 12:30–12:45 osanoton varmistus ja jälki-ilmoittautuminen.klo 13:00 alkaa 1. kierros (kierrosten välissä on lyhyt tauko).
klo 16:00 tulosten julkistaminen ja palkintojen jako.
(Tätä mainosta saa levittää vapaasti!)
31. joulukuuta 2009
Vuodesta 2009 opittua
Tässä on sekalaisia merkintöjä Lauttasaaren Shakkikerhon tapahtumista vuonna 2009 ja muutamista toteuttamattomista ideoista, joita voisimme harkita vuonna 2010 – siis jatkoa kesäkuiselle puolivuosikertomukselle.
Tästä vuodesta jää mieleen ennen kaikkea kaksi asiaa: aloittelijatoiminta ja kerhon näkyvyyden lisääminen, varsinkin parantamalla tiedotusta blogin avulla. Pitäisiköhän vuoden 2010 hallitukseen nimetä erikseen aloittelijavastaavan ja tiedotusvastaavan roolit?
Toimintaa aloittelijoille
Vuosi sitten Aaro Jalas päätti aloittaa säännöllisen toiminnan järjestämisen aloittelijoille, jotka tulevat kerhon peli-iltoihin. Hän myös alkoi mainostaa koulutustilaisuuksia.
Syksyllä järjestimme kolme aloittelijaturnausta, joihin tuli mukavasti yhteensä yli 30 henkeä. Tammikuussa 2010 järjestämme seuraavan aloittelijaturnauksen, jossa on samalla myös shakkikoulutusta. Vastaavia tilaisuuksia kannattaa järjestää vähintään parin kuukauden välein, kunhan vain osallistujia tulee tarpeeksi.
Mikko Piippo ehdotti pääkaupunkiseudun kerhojen yhteistä aloittelijoiden ketjukilpailua kevätkaudeksi 2010. Nuorille järjestetään esimerkiksi koululaisturnauksia, mutta aikuisille, jotka olisivat kiinnostuneita aloittamaan shakinpeluun, ei järjestetä juuri mitään.
Tiedotusta, näkyvyyttä
Monen vuoden hiljaiselon jälkeen kerholle valittiin aktiivinen hallitus, joka kokoontui peräti seitsemän kertaa. 2000-luvun edelliset hallitukset kokoontuivat järjestäytymiskokouksen jälkeen vain kerran tai kahdesti. Uuden avoimuusperiaatteen mukaisesti hallituksen kaikkien kokousten pöytäkirjat julkaistiin blogissa.
Esimerkki aktiivisuuden ja näkyvyyden lisääntymisestä on myös kerhon isännän Tommi Laaksovuoren historiallinen valinta Suomen Keskusshakkiliiton (SKSL) hallitukseen 2010–2011.
Syksyllä aloimme julkaista kerholaisten esittelyjä blogissa kuukausittain. Aloimme myös kerätä blogiin kerholaisten pelejä JSM-turnauksesta ja avoimesta mestaruusturnauksesta.
Ensimmäisen aloittelijaturnauksen mainos julkaistiin monessa verkkolehdessä, ja sitä jaettiin kirjastojen ja kauppojen ilmoitustauluille. Mikko Piipon kirjoittama mainosjuttu kerhosta julkaistaan Palveluhakemistossa 2010, joka jaetaan Lauttasaaren ja Ruoholahden kaikkiin talouksiin ja yrityksiin ja jonka painosmäärä on noin 17 000.
Kerhon jäsenmaksutilanteen voisi jatkossa näyttää Nimenhuudossa, jolloin ei tarvittaisi erillisiä rästimaksulistoja kerhon kaapin ovessa.
Muuta
Vuonna 2009 kerhossamme oli 18 A-lisenssin haltijaa, mikä lienee ennätys. Lisäksi kahdella pelaajalla oli joukkuelisenssi.
Järjestämäämme nopean shakin seloturnaukseen 27.3.2010 kannattaa tehdä sähköinen ilmoittautumislomake. Kerhomme jäsenten pitää saada tuntuva alennus turnauksen osallistumismaksusta.
Kysymyksiä keskustelun avaukseksi ja vuoden 2010 hallituksen päätettäväksi:
- Pelaisimmeko ensi kesänä taas Seurasaaressa viiden vuoden tauon jälkeen?
- Pelaisimmeko myös Bar 52:ssa jonkin turnauksen?
- Milloin kevään Piratti-turnaus kannattaisi pelata?
- Miten saisimme turnauksiin entistä tasaisempia pareja?
- Pitäisikö avoimessa mestaruusturnauksessa alkaa pelata inkrementtiajoilla, jotka tullevat pian myös JSM-turnaukseen?
30. joulukuuta 2009
Pieni pyyntö lukijoille - ja toinen shakkikerhon jäsenille!
Blogin oikeassa palkissa on ollut muutaman päivän ajan kysely blogin lukijoille. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, ketkä tätä blogia oikeastaan lukevat. Tämä tieto on tarpeen, jotta blogin kirjoittajat osaavat kirjoittaa oikealle lukijakunnalle.
Kyselyyn on erittäin helppoa vastata. Valitset vain oikean vaihtoehdon ja napsautat Vote-painiketta -- vastaamiseen ei pitäisi mennä kahta sekuntia enempää aikaa.
Oikean palkin Nimenhuuto.com-ikkunan avulla shakkikerhon jäsenet voivat ilmoittautua kerhon joukkuepeleihin ja turnauksiin. Kuukauden päästä järjestetään jo pitkään suunniteltu ystävyysottelu Käpylän Shakkikerhoa vastaan. Valitettavasti vaivaiset viisi Lauttasaaren Shakkikerhon jäsentä on toistaiseksi ilmoittautunut pelaamaan ystävyysottelussa.
Tilanne on mielestäni surkea. Jäsenten olisi syytä ilmoittautua ajoissa myös shakkikerhon ystävyysotteluun. Vaikka kyseessä ei ole "virallinen" ottelu, olisi joukkueen kokoonpano hyvä saada ajoissa selville. Joukkueen kokoahan ei ole lyöty lukkoon, vaan ottelu pelataan niin monella laudalla kuin pelaajia löytyy kummastakin shakkikerhosta.
Mielestäni haasteen esittäneen shakkikerhon jäsenten kunnia-asiana olisi ilmoittautua mahdollisimman suurilukuisesti mukaan otteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun koko maailma voi seurata joukkueen kasvamista Nimenhuudon välityksellä.
Kyselyyn on erittäin helppoa vastata. Valitset vain oikean vaihtoehdon ja napsautat Vote-painiketta -- vastaamiseen ei pitäisi mennä kahta sekuntia enempää aikaa.
Oikean palkin Nimenhuuto.com-ikkunan avulla shakkikerhon jäsenet voivat ilmoittautua kerhon joukkuepeleihin ja turnauksiin. Kuukauden päästä järjestetään jo pitkään suunniteltu ystävyysottelu Käpylän Shakkikerhoa vastaan. Valitettavasti vaivaiset viisi Lauttasaaren Shakkikerhon jäsentä on toistaiseksi ilmoittautunut pelaamaan ystävyysottelussa.
Tilanne on mielestäni surkea. Jäsenten olisi syytä ilmoittautua ajoissa myös shakkikerhon ystävyysotteluun. Vaikka kyseessä ei ole "virallinen" ottelu, olisi joukkueen kokoonpano hyvä saada ajoissa selville. Joukkueen kokoahan ei ole lyöty lukkoon, vaan ottelu pelataan niin monella laudalla kuin pelaajia löytyy kummastakin shakkikerhosta.
Mielestäni haasteen esittäneen shakkikerhon jäsenten kunnia-asiana olisi ilmoittautua mahdollisimman suurilukuisesti mukaan otteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun koko maailma voi seurata joukkueen kasvamista Nimenhuudon välityksellä.
22. joulukuuta 2009
Lahjoita itsellesi keskusshakkiliiton A-lisenssi!
Uusi Suomen Shakki (8/2009) on taas ilmestynyt. Jos et vielä saa lehteä kotiinkannettuna, voit ladata 12-sivuisen pdf-tiedostomuodossa olevan näytteen napsauttamalla kuvaa.Viimeksimainitussa tapauksessa harkitse myös Suomen keskusshakkiliiton A-pelaajalisenssin antamista itsellesi joululahjaksi -- ja tietenkin liittymistä Lauttasaaren Shakkikerhoon!
20. joulukuuta 2009
Joulukuun pelaaja: Mikko Piippo
Shakkisiirtojen oppiminen
Luokkakaverini opetti todennäköisesti ala-asteen ensimmäisellä luokalla shakkisiirrot.
Pelin varsinaisen tarkoituksen – eli vastustajan matittamisen – opin sedältäni itsenäisyyspäivän tienoille ajoittuneella lomamatkalla vuonna 1978 Leningradissa. Samalla matkalla tuli hankittua myös muovinen matkashakki!
Kuinka usein pelaat shakkia?
Kerholla en ehdi tällä hetkellä käymään kuin satunnaisesti, ja SELO-pelitkin ovat opiskelukiireiden takia jääneet lähinnä joukkuepeleihin.
Kolmen minuutin blixtiä tulee sentään sohittua lähes päivittäin FICS-shakkipalvelimella.
Shakkikerhoon liittyminen
Mikkelin shakkikerho joskus 1980-luvun alkupuolella oli ensimmäinen shakkikerhoni. Pari vuotta oli pelailtu ala-asteen shakkikerhossa, joka saavutti varsin mukavaa menestystä myös koululaisten joukkuekilpailuissa. Lukiovuosina shakki jäi syrjään, kun DX-kuuntelu tuntui kiinnostavammalta harrastukselta.
Lauttasaaren shakkikerhossa kävin ensi kertaa joskus 1990-luvun alussa, jolloin niinikään historiaa opiskellut Mikko Laakso suositteli kerhoa. Taisin pelata tuolloin jonkun joukkuepelinkin, mutta Saksassa viettämäni vaihtovuosi katkaisi taas harrastuksen muutamaksi vuodeksi. Kun 1990-luvun lopulla aloin taas pelata säännöllisemmin, oli Lauttasaari luonnollinen paikka jatkaa harrastusta.Saavutukset shakissa
Pikkumenestyksiä koululaiskilpailuissa sekä kansallisella tasolla että Mikkelin juniorikilpailuissa 1980-luvun alkupuolella, sittemmin satunnaisia sijoittumisia viikonlopputurnausten alimmissa ryhmissä. Taisin minä kerran voittaa Seurasaari-turnauksenkin.
Makea voitto
Kaikki kolme pitkässä pelissä pelattua voittoa yli 2000-seloisista vastustajista tuntuvat makeilta, vaikka vain yksi näistä peleistä taisi olla omalta puoleltani kohtuullisen korrektisti pelattu.
Katkera tappio
Häviöt kirpaisevat aina enemmän, kuin mitä voitot ilahduttavat. Katkerin tappio taitaa kuitenkin olla 1990-luvulla häviöni Kohvakkaa vastaan ensimmäisessä viikonlopputurnauksessani yli kymmeneen vuoteen. Kohvakka syötti upseerin (vai kvalin) avauksessa, eikä ymmärtänyt luovuttaa. Lopulta hävisin...
Arvokkaimmat päänahat
Jorma Haanpää ja Antero Alhava pitkässä pelissä.
Avausvalikoima
Avausvalikoima on vaihdellut kahdenkymmenenviiden vuoden aikana suuresti. Nuoruusvuosien taktisista avauksista on tullut viime vuosina siirryttyä valkeilla erilaisiin vaatimattomiin d4-systeemeihin (Tromppi, Colle, Torre, Lontoo), mustilla tulee pelattua hollantilaisia. Eemelinelosen suosikkivastaus on vaihdellut mielialasta riippuen...
Pelityyli
Ailahtelevainen ja tyylitön. Tyylillä ei ole väliä, kunhan pisteitä tulee :-)
Miettimisaika
Pitkää peliä, koska vain pitkässä pelissä voi edes yrittää löytää ongelmiin parasta ratkaisua.
Shakki-idolit
Karpov. Ensimmäinen shakkikirjani oli Karpovin pelikokoelma, jota tuli käytyä teinivuosina läpi varsin ahkerasti.
Haaste jäsenesittelyyn
Uudet nopean shakin turnaukset 2010
Uusi vuosi 2010 tuo pieniä muutoksia: Lauttasaaren cup uudistuu, ja ohjelmistoomme tulee uusi nopean shakin mestaruussarja. Saimme ideat jäsenkyselystä ja teimme päätökset muutoksista kerhon hallituksen kokouksessa 9.12.2009.
Cup
Lauttasaaren cup pelataan jatkossa kahdesti vuodessa. Yleisön pyynnöstä cup-pelejä tulee kaikille enemmän kuin ennen: ensin pelataan 4 alkuryhmää, joiden 2 parasta (yhteensä 8 pelaajaa) pääsee pudotuspeleihin eli puolivälieriin. Siis jalkapallon MM-kisojen tyyliin.
Esimerkki 16 pelaajan cupista:
- Vuosina 2002–2009 cupissa pelattiin kaikkiaan 15 ottelua. Jokainen pelasi 1–4 ottelua.
- Uudessa cupissa pelataan kaikkiaan 31 ottelua (alkuryhmissä 24, pudotuspeleissä 7). Jokainen pelaa 3–6 ottelua.
Yksittäisen cup-ottelun säännöt ovat pääosin entiset: pari pelaa 2, tarvittaessa 4 tai 5 peliä, jotta voittaja saadaan selville. Uudistettujen sääntöjen yksi muutos on, että alkuryhmän ottelusta saa täydet 3 pistettä, jos voittaa ottelun kahdessa pelissä; muutoin tulos on 2–1. Siis jääkiekon SM-liigan tyyliin on parempi voittaa varsinaisella peliajalla. Myös voitettujen ja hävittyjen pelien erotus saattaa vaikuttaa tasaisen alkuryhmän sijoituksiin, joten otteluvoitto 2–0 on parempi kuin 1½–½.
Tammikuussa alkavaan cupiin voi ilmoittautua Nimenhuudossa tai suoraan turnaussihteerille Janne Kauppiselle.
Nopean shakin GP-sarja
Uutena turnauksena ohjelmistoon tulee nopean shakin GP-sarja. Idea on kopioitu pikapelin GP-sarjasta: pisteet lasketaan Formula 1 -kisojen tyyliin, tosin vuonna 2010 vielä vuosien 2003–2009 pistelaskun mukaan eli pisteitä 8 parhaalle.
Nopean shakin GP-osakilpailut pelataan kerhohuoneella kuun viimeisenä keskiviikkona. Heinä- ja joulukuun osakilpailut pelataan Piratti-turnauksina. Miettimisaika on 15 + 15 minuuttia tai 10'05". Kerhohuoneella pelataan 4–5 kierrosta, Piratissa täydellinen turnaus.
Reijo Rautio alkaa laskea kerhon sisäistä nopean shakin vahvuuslukua GP-sarjan osakilpailuista. On kiinnostava vertailla, miten itse kunkin luku eroaa pikapelin vastaavasta luvusta.
19. joulukuuta 2009
Linnoituksen murtamisen ABC
Pakkanen paukkuu, kuuma glögi ja Larun blogi. Näin samalla peliäni läpi käyden, toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!
Tämä on siis pikapeli (3.02+3.02), jonka pelasin hiljattain netissä. Netissä pelaamisen etuja on että pikapelinkin saa vaivattomasti talteen. Ajattelin kirjoittaa pelistä, koska siinä on hyvää materiaalia aloittelevalle pelaajalle. Toivottavasti saat tästä vinkkejä hyökkäyksiisi.
1.e4 e5 2.Lc4 Rf6
Bishops opening, lähetti avaus
3.Rf3 Lc5
Parempi mustalle olisi ollut 3. ..Rc6 suojaten e5 sotilaan.
4.Rc3 0-0 5.d3 d6
Jokaisen pianistin lempiavaus…
6.Le3 Lb6 7.Dd2 Lg4
Lg4 on hieman hassu siirto mustalta. Valkean daami on jo siirtynyt d1-ruudusta joten haluttua f3-ratsun kiinnitystä ei ole olemassa. Ratsu voi koska tahansa siirtyä pois. Lisäksi avaan mielelläni kuningassivustani, koska vastustaja on jo linnoittanut ja minulla on varalla pitkä linna. On hyvä myös huomata että mustalla on lähetti b6:ssa ja daamisivustan sotilaat lähtökuopissa. Hyökkäys sillä sivustalla veisi siis mustalta jonkun verran aikaa. Tämä siis tukee ajatusta pitkästä linnoituksesta.
8.h3 Lxf3 7.9.gxf3 Lxe3 10.Dxe3 Rc6
Ideani toteutui, nyt voin aloittaa hyökkäyksen vastustajani linnoitusta kohti. Jokainen keskiaikainen sotapäällikkö tietää että linnoituksen murtamiseen tarvitaan ylivoimaa. Valkealla on käytettävissään c4-lähetti, daami ja h1-torni. Huomio myös että a1-torni liittyy taisteluun yllättävän nopeasti. Ylivoimaa lisää se että mustalta näyttää puuttuvan kaikki puolustajat kuningassivustalta.
11.Tg1 Dd7
Katsotaanpa ennen ratkaisua tarkemmin niitä palasia joista valkean hyökkäys muodostuu. Voit sitten soveltaa näitä palasia omiin peleihisi. Varsinkin e4-avauksiin ne soveltuvat mainiosti.
c4-lähetti
Jos haluat hyökätä kuningassivustalla, pyri säilyttämään tämä lähetti diagonaalillaan. Kuten pelissä käy ilmi se kiinnittää f7-sotilaan ja täten painostaa vastustajan kuningasta.
Avoimet linjat kuningassivustalla
Tässä pelissä g-linja on avoin ja mustan kuningasasemasta syntyy ammuntarata valkean torneille. Ota kuitenkin huomioon että jos revit kuningassivustasi auki, sinulla on oltava vaihtoehtoinen paikka kuninkaallesi. Usein hyökkäys kestää ja silloin oma kuningas on oltava turvassa.
Daami oikeissa asemissa
Huomaa että siirrossa 10.Dxe3 asetin daamin hyökkäysvalmiiksi. Olisin siis voinut poistaa kaksarin siirrolla 10.xe3, mutta halusin varmistaa daamille nopean reitin ruutuun h6. Kun mustan sotilaat f7 ja g7 ovat kiinnitettyjä, daami löytää niiden läheisyydestä oivallisia hyökkäys ruutuja.
Peli jatkuu...
12.Dh6 g6 13.Txg6 hxg6 14.Dxg6 Kh8 15.Dxf6 Kg8
Seuraava osa valkean suunnitelmaa on saada a1-torni mukaan viimeistelemään hyökkäys ja mieluummin ennen kuin musta saa koottua joukkonsa. Hyökkäystä on siis jatkettava ilman taukoja, ettei vastustaja pääse toipumaan.
16.0-0-0 Dxh3 17.Tg1 Kh7 18.Dg7#
Ja peli päättyi. Kaikki kysymykset ja kommentit ovat tervetulleita.
Tämä on siis pikapeli (3.02+3.02), jonka pelasin hiljattain netissä. Netissä pelaamisen etuja on että pikapelinkin saa vaivattomasti talteen. Ajattelin kirjoittaa pelistä, koska siinä on hyvää materiaalia aloittelevalle pelaajalle. Toivottavasti saat tästä vinkkejä hyökkäyksiisi.
1.e4 e5 2.Lc4 Rf6
Bishops opening, lähetti avaus
3.Rf3 Lc5
Parempi mustalle olisi ollut 3. ..Rc6 suojaten e5 sotilaan.
4.Rc3 0-0 5.d3 d6
Jokaisen pianistin lempiavaus…
6.Le3 Lb6 7.Dd2 Lg4
Lg4 on hieman hassu siirto mustalta. Valkean daami on jo siirtynyt d1-ruudusta joten haluttua f3-ratsun kiinnitystä ei ole olemassa. Ratsu voi koska tahansa siirtyä pois. Lisäksi avaan mielelläni kuningassivustani, koska vastustaja on jo linnoittanut ja minulla on varalla pitkä linna. On hyvä myös huomata että mustalla on lähetti b6:ssa ja daamisivustan sotilaat lähtökuopissa. Hyökkäys sillä sivustalla veisi siis mustalta jonkun verran aikaa. Tämä siis tukee ajatusta pitkästä linnoituksesta.
8.h3 Lxf3 7.9.gxf3 Lxe3 10.Dxe3 Rc6
Ideani toteutui, nyt voin aloittaa hyökkäyksen vastustajani linnoitusta kohti. Jokainen keskiaikainen sotapäällikkö tietää että linnoituksen murtamiseen tarvitaan ylivoimaa. Valkealla on käytettävissään c4-lähetti, daami ja h1-torni. Huomio myös että a1-torni liittyy taisteluun yllättävän nopeasti. Ylivoimaa lisää se että mustalta näyttää puuttuvan kaikki puolustajat kuningassivustalta.
11.Tg1 Dd7
Katsotaanpa ennen ratkaisua tarkemmin niitä palasia joista valkean hyökkäys muodostuu. Voit sitten soveltaa näitä palasia omiin peleihisi. Varsinkin e4-avauksiin ne soveltuvat mainiosti.
c4-lähetti
Jos haluat hyökätä kuningassivustalla, pyri säilyttämään tämä lähetti diagonaalillaan. Kuten pelissä käy ilmi se kiinnittää f7-sotilaan ja täten painostaa vastustajan kuningasta.
Avoimet linjat kuningassivustalla
Tässä pelissä g-linja on avoin ja mustan kuningasasemasta syntyy ammuntarata valkean torneille. Ota kuitenkin huomioon että jos revit kuningassivustasi auki, sinulla on oltava vaihtoehtoinen paikka kuninkaallesi. Usein hyökkäys kestää ja silloin oma kuningas on oltava turvassa.
Daami oikeissa asemissa
Huomaa että siirrossa 10.Dxe3 asetin daamin hyökkäysvalmiiksi. Olisin siis voinut poistaa kaksarin siirrolla 10.xe3, mutta halusin varmistaa daamille nopean reitin ruutuun h6. Kun mustan sotilaat f7 ja g7 ovat kiinnitettyjä, daami löytää niiden läheisyydestä oivallisia hyökkäys ruutuja.
Peli jatkuu...
12.Dh6 g6 13.Txg6 hxg6 14.Dxg6 Kh8 15.Dxf6 Kg8
Seuraava osa valkean suunnitelmaa on saada a1-torni mukaan viimeistelemään hyökkäys ja mieluummin ennen kuin musta saa koottua joukkonsa. Hyökkäystä on siis jatkettava ilman taukoja, ettei vastustaja pääse toipumaan.
16.0-0-0 Dxh3 17.Tg1 Kh7 18.Dg7#
Ja peli päättyi. Kaikki kysymykset ja kommentit ovat tervetulleita.
16. joulukuuta 2009
Pikkujouluturnaus 16.12.2009
Lauttasaaren Shakkikerhon pikapelin GP-sarjan 2009 viimeinen osakilpailu pelattiin perinteisesti pikkujouluturnauksena ravintola Piratin kabinetissa. Miettimisaika oli 3'02". Tulokset:
1. Jyrki Heikkinen (12½/13)
2. Jussi Hämäläinen (10½)
3. Antti Suominen (10½)
4. Tuomas Pitkänen (9½)
5. Tero Lehtinen (8½)
6. Leo Hämäläinen (7)
7. Tommi Laaksovuori (7)
8. Kim Paasonen (5)
9. Janne Kauppinen (4½)
10. Timo Siikonen (4½)
11. Kauko Kaiju (4)
12. Reijo Rautio (4)
13. Tero Henttonen (2½)
14. Aaro Jalas (1)
12. joulukuuta 2009
Kuningatarlähetin ennenaikainen kehittäminen slaavilaisessa 1.d4 d5 2.c4 c6 3.Rf3 Rf6 4.Rc3 Lf5?
Aloittelijoita ja harrastepelaajia varoitetaan usein liiasta avausteoriaan perehtymisestä. Jonkin verran avauksia on kuitenkin tunnettava, koska muutoin toistaa vanhoja avausvirheitä! On turha tehdä sellaisia virheitä, jotka on jo aikoja sitten viety avausoppaisiin! Yksi tyypillinen usein esiintyvä virhe on kuningatarlähetin ennenaikainen kehittäminen slaavilaisessa. Käyn kyseisen virheen läpi tässä tutkielmassa ja toivon että tästä lähtien yksikään LauttSK:n pelaaja ei syyllisty moiseen mustilla! Toisaalta toivon, että kaikki daamigambiittia valkeilla pelaavat LauttSK:n jäsenet osaavat vastedes rangaista niitä mustilla pelaajia, jotka tekevät vastaavan virheen! Asian havainnollistamiseksi esitän yhden oman pelini sekä tähän avausvarianttiin liittyvää teoriaa. Mokanneille lohdutuksen sana: suurmestaritkin käyttivät slaavilaisessa virheellistä 4. -Lf5-varianttia aina 1930-luvulle asti. Tuolloin alettiin pikku hiljaa huomata, että mustan oli pelattava ensin 4.-dxc4 ja vasta sitten 5.-Lf5. Miksi? Siksi ettei valkean daami pääsisi heti ikävästi bertta kolmoseen! Ja hieman teoriatietoa niille, jotka luulevat valkean saavan avausedun siirtojen 1.d4 d5 2.c4 c6 3.Rf3 Rf6 4.Rc3 dxc4 5.e4!? jälkeen. Valkea ei saa avausetua, sillä musta vastaa 5.-b5! ja on siirtojen 6.e5 Rd5 7.a4 e6! 8.axb5 Rxc3! 9.bxc3 cxb5 10.Rg5 Dd7:n jälkeen hyvin mukana pelissä. Valkeilla on yritetty kaikenlaista muutakin, mutta mustan puolustus kestää kaikki epämääräiset sivuvariantit ja uhrailut. Asema on toki sekava ja terävä, mutta mustalla on sotilaan etu ja suorituspaineet valkealla: hänen on osoitettava gambiittinsa oikeutus, mikä ei ole ihan helppo tehtävä. Jos pelkäät näitä ns. Geller-gambiitin (5.e4!?) asemia, niin valitse sitten joku muu puolustus mustilla kuin slaavilainen!Jalas – Tikka, Helsinki 20.9.1997 (JSM 1997/1998)
1.d4 Rf6 2.Rf3 d5 3.c4 c6 4.cxd5 cxd5 5.Rc3 Lf5?
…nyt meillä on sama asema joka syntyisi myös siirtojärjestyksessä 1.d4 d5 2.c4 c6 3.Rf3 Rf6 4.Rc3 Lf5? 5.cxd5! cxd5. Valkea saa nyt selvän edun seuraavasti:
6.Db3! Db6
mustan aktiivisin yritys roikkua kunnolla pelissä. Se ei riitä, mutta vaihtoehdotkaan eivät ole hyviä:a) 6.-b6? 7.e4! ja valkea ottaa vahvan aloitteen:
a1) 7.-dxe4 8.Re5 e6 (8.-Le6 9.Lb5+ Rd7 10.d5+-) 9.Lb5+ Rfd7 (9.-Rbd7 10.Lg5+-) 10.g4! Lg6 11.h4 jne.
a2) 7.-Rxe4 8.Rxe4 dxe4 9.Re5 Le6 10.Lb5+ Rd7 11.d5 Lf5 12.g4 jne.
b) 6.-Lc8 (!) on ehkä mustan paras yritys, mutta valkea ottaa aloitteen yksinkertaisin siirroin Lf4,Tc1,e3 jne.
7.Rxd5 Rxd5
7.-Dxb3 8.Rxf6+ exf6 9.axb3 Lc2 10.Ld2! Lxb3 11.e4 Ld6 12.d5 Lc2? 13.Tc1! ja musta antautui pelissä Pytel – Roeder 1981, koska seuraisi 13. –Lxe4 14.Tc8+
8.Dxd5 e6
9.Db3 Lb4+?
ei toimi, mutta ei toimi myöskään 9.-Dxb3 10.axb3 Lc2 11.e3 Lxb3 12.Lb5+ Rc6 (12.-Rbd7 13.Re5! valkean eduin) 13.Re5 Ld5 14.f3! Ld6 15.e4 Ke7!? 16.Le3! a6 17.exd5! axb5 18.Txa8 Txa8 19.dxc6 Ta1+ 20.Kf2 Txh1 21.cxb7 valkean selvin eduin:
a) 21. –Tb1 22.Lf4!! voittaen, esim. 22.-Txb2+ 23.Kg3 f6 24.Rc6+ Kd7 25.Lxd6 ja valkean b-sotilas korottuu väkisin daamiksi voittaen pelin.
b) 22. – Ke8 23.Rd3 ja valkean etu riittää voittoon.
c) 22. – Kd8 (sitkein yritys) 23.Rxf7+ Kc7 24.Rxd6 Txb2+ 25.Kg3 ja valkea voittaa loppupelin, esim. 25. – Tb1 25.Rxb5++ Kxb7 26.Rd6+ jne.
10.Ld2 Rc6
11.e3 Lxd2+
12.Kxd2 Dxb3
13.axb3 Rb4?
14.Lb5+ Ke7
15.Thc1 Thc8
16.Rh4 Tc2+??
17.Txc2 Lxc2
18.Ta4! Lxb3 saatiin sotilas takaisin, mutta meni upseeri:
19.Txb4 ja loppu oli sitten mustan epätoivoista pyristelyä. Pelasin kaikessa rauhassa ja annoin mustan pitkittää kärsimystään aina 58. siirtoon asti, jolloin hän ymmärsi viimein luovuttaa.
1-0.
Tätä samaa varianttia olen saanut sittemmin pelata pariinkin otteeseen paljon vahvemmiksi rankattuja pelaajia vasteen. Ja olen korjannut pisteet valkeilla kotiin. Korjatkaa tekin pisteet talteen vastaisuudessa, mutta ÄLKÄÄ pelatko mustilla tätä varianttia!
Aaro Jalas
Shakkia huipulta - London Chess Classic 2009
Tällä hetkellä Lontoossa pelataan kovatasoista suurmestariturnausta, jonka kärkinimet ovat Magnus Carlsen ja Vladimir Kramnik. Turnauksen etenemistä voit seurata London Chess Classic 2009 -sivustolla. Analyysejä ja raportteja löytyy ainakin Chessbasen uutissivulta ja Susan Polgarin blogista.
11. joulukuuta 2009
Lauttasaaren shakkikerhon hallituksen pöytäkirja 9.12.
Läsnä: Jyrki Heikkinen, Aaro Jalas, Janne Kauppinen, Tommi Laaksovuori, Reijo Rautio ja Matti Varjokallio.
1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja Jyrki Heikkinen avasi kokouksen 17.00. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
2. Aloittelijatoiminnan kehittäminen
-Joskus on käynyt niin, että kerhoiltaan saapuneille aloittelijoille ei ole ollut oikein opastajaa. Tässä pitäisikin saada rinkiä hieman laajennettua niin, että myös vanhat tekijät ja toisaalta myös viime aikoina aloittaneet osaavat opastaa aloittelijoita.
-Jos pelaajia on paikalla paljon, kannattaa porukka jakaa pelaamaan kahta turnausta.
-Seuraava aloittelijaturnaus järjestetään 23.1, tällöin klo 11-13 järjestetään opetusta ja varsinainen turnaus pelataan klo 13 alkaen. Järjestelyistä buffettia lukuunottamatta vastaa Aaro Jalas. Turnauksen seloyläraja päätettiin nostaa 1400:een. Turnauksesta myös kerätään tällä kertaa palautetta osallistujilta.
-Hyvä idea olisi tarjota aloittelijoilla pelien analysointipalvelua, jossa kokeneempi pelaaja käy pelin läpi
-Aloittelijatyöstä on saatu hyvää palautetta kerhon ulkopuolelta, joten panostus on näkynyt.
3. Turnausmuutokset 2010
Viime kokouksessa keskusteltiin jo alustavasti turnausformaattien muokkaamisesta. Nyt päätettiin seuraavaa:
1) Cup -turnauksia järjestetään vain kaksi kertaa vuodessa. Ensin pelataan neljän hengen alkulohko, jolloin jokaiselle osallistujalle tulee vähintään 3 peliä. Ensimmäinen Cup uudessa muodossa alkaa tammikuussa. Aikataulu on tällöin myös väljempi.
2) Kuukauden viimeisessä kerhoillassa pelataan nopeaa shakkia. Nyt näistä turnauksista muodostetaan vuoden mittainen GP-sarja kuten pikapelissäkin. Piratti -turnaukset tulevat osaksi tätä GP-sarjaa. Kuukausina, jolloin järjestetään Piratti-turnaus, tullaan kuukauden viimeisenä keskiviikkona järjestämään esim. teemailtoja.
Jyrki Heikkinen kirjaa nämä muutokset Blogiin.
4. SKSL -yhteistyö
Tommi Laaksovuori valittiin kerhojen kokouksessa SKSL:n hallitukseen. Uusi hallitus aloittaa työnsä ensi vuoden puolella. Keskustelimme erilaisista yhteistyömahdollisuuksista SKSL:n kanssa.
5. New In Chess -tilaus
Saimme tarjouksen kahden vuoden tilauksesta, jossa hieman alennettu hinta ja kirja kaupan päälle. Päätimme jatkaa lehden tilausta ja käyttää tämän tarjouksen.
6. Aikatasoitus
Heikompi pelaaja voi vaatia kerhoilloissa aikatasoitusta paremmalta pelaajalta. Se sovitaan sopivansuuruiseksi, pikapelissä suurimpana tasoituksena 8 minuuttia heikommalla ja 2 minuuttia vahvemmalla pelaajalla.
7. Muut asiat
-Päätettiin maksaa 15 sentin kilometrikorvaus SM-kisojen joukkueen kuljettajalle. Päätös on voimassa toistaiseksi.
-Päätettiin, että kerho ei kaiverruta kiertopalkintoja. Kiertopalkinnon voittanut pelaaja saa kuitenkin omalla kustannuksellaan tehdä kaiverrutuksen jos niin haluaa.
-Etäottelu Belgialaisia vastaan ei ole edennyt. Syynä voi olla, että yhteyshenkilömme pelaa myös Suomi-Belgia kirjeshakin maaottelua.
-Keskusteltiin Blogin tunnuslauseesta. Tyyliltään se voi olla informatiivinen tai miksei humoristinenkin ja sitä voisi vaihtaa sopivin väliajoin.
-Toimintasuunnitelma 2010 tulee olla esiteltävissä seuraavassa hallituksen kokouksessa. Aloittelijatoiminta on selkeä uusi asia, jota ei ole aiemmissa toimintasuunnitelmissa juuri käsitelty.
8. Kokouksen päättäminen
Päätettiin kokous klo 18.45
1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja Jyrki Heikkinen avasi kokouksen 17.00. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
2. Aloittelijatoiminnan kehittäminen
-Joskus on käynyt niin, että kerhoiltaan saapuneille aloittelijoille ei ole ollut oikein opastajaa. Tässä pitäisikin saada rinkiä hieman laajennettua niin, että myös vanhat tekijät ja toisaalta myös viime aikoina aloittaneet osaavat opastaa aloittelijoita.
-Jos pelaajia on paikalla paljon, kannattaa porukka jakaa pelaamaan kahta turnausta.
-Seuraava aloittelijaturnaus järjestetään 23.1, tällöin klo 11-13 järjestetään opetusta ja varsinainen turnaus pelataan klo 13 alkaen. Järjestelyistä buffettia lukuunottamatta vastaa Aaro Jalas. Turnauksen seloyläraja päätettiin nostaa 1400:een. Turnauksesta myös kerätään tällä kertaa palautetta osallistujilta.
-Hyvä idea olisi tarjota aloittelijoilla pelien analysointipalvelua, jossa kokeneempi pelaaja käy pelin läpi
-Aloittelijatyöstä on saatu hyvää palautetta kerhon ulkopuolelta, joten panostus on näkynyt.
3. Turnausmuutokset 2010
Viime kokouksessa keskusteltiin jo alustavasti turnausformaattien muokkaamisesta. Nyt päätettiin seuraavaa:
1) Cup -turnauksia järjestetään vain kaksi kertaa vuodessa. Ensin pelataan neljän hengen alkulohko, jolloin jokaiselle osallistujalle tulee vähintään 3 peliä. Ensimmäinen Cup uudessa muodossa alkaa tammikuussa. Aikataulu on tällöin myös väljempi.
2) Kuukauden viimeisessä kerhoillassa pelataan nopeaa shakkia. Nyt näistä turnauksista muodostetaan vuoden mittainen GP-sarja kuten pikapelissäkin. Piratti -turnaukset tulevat osaksi tätä GP-sarjaa. Kuukausina, jolloin järjestetään Piratti-turnaus, tullaan kuukauden viimeisenä keskiviikkona järjestämään esim. teemailtoja.
Jyrki Heikkinen kirjaa nämä muutokset Blogiin.
4. SKSL -yhteistyö
Tommi Laaksovuori valittiin kerhojen kokouksessa SKSL:n hallitukseen. Uusi hallitus aloittaa työnsä ensi vuoden puolella. Keskustelimme erilaisista yhteistyömahdollisuuksista SKSL:n kanssa.
5. New In Chess -tilaus
Saimme tarjouksen kahden vuoden tilauksesta, jossa hieman alennettu hinta ja kirja kaupan päälle. Päätimme jatkaa lehden tilausta ja käyttää tämän tarjouksen.
6. Aikatasoitus
Heikompi pelaaja voi vaatia kerhoilloissa aikatasoitusta paremmalta pelaajalta. Se sovitaan sopivansuuruiseksi, pikapelissä suurimpana tasoituksena 8 minuuttia heikommalla ja 2 minuuttia vahvemmalla pelaajalla.
7. Muut asiat
-Päätettiin maksaa 15 sentin kilometrikorvaus SM-kisojen joukkueen kuljettajalle. Päätös on voimassa toistaiseksi.
-Päätettiin, että kerho ei kaiverruta kiertopalkintoja. Kiertopalkinnon voittanut pelaaja saa kuitenkin omalla kustannuksellaan tehdä kaiverrutuksen jos niin haluaa.
-Etäottelu Belgialaisia vastaan ei ole edennyt. Syynä voi olla, että yhteyshenkilömme pelaa myös Suomi-Belgia kirjeshakin maaottelua.
-Keskusteltiin Blogin tunnuslauseesta. Tyyliltään se voi olla informatiivinen tai miksei humoristinenkin ja sitä voisi vaihtaa sopivin väliajoin.
-Toimintasuunnitelma 2010 tulee olla esiteltävissä seuraavassa hallituksen kokouksessa. Aloittelijatoiminta on selkeä uusi asia, jota ei ole aiemmissa toimintasuunnitelmissa juuri käsitelty.
8. Kokouksen päättäminen
Päätettiin kokous klo 18.45
9. joulukuuta 2009
Kymmenen siirron apupatti
Pohjois-Suomen shakkiblogi linkitti hauskaan shakkivideoon, jossa esitetään kymmensiirtoinen patti alkuasemasta. Itse en harrasta tehtäväshakkia, mutta jotain outoa viehätystä tässä videossa kyllä on...
8. joulukuuta 2009
TUHRAUS
Lähishakissa näkee monesti niin sanottuja intuitiivisia uhrauksia, jotka toimivat hyvin – erityisesti pikapeleissä epäkorrektit sommitelmat yllättävät, ja moni heikompi pelaaja jättää ottamatta uhraukset vastaan joutuen passiiviseen ja hävittyyn asemaan. Epäkorrekti uhraus eli tuhraus voi siis olla käyttökelpoinen ase lähipelissä: kyse on menestyksellisestä huijauksesta (swindle). Kirje- ja etäshakki on kuitenkin eri laji kuin pikashakki, ja analyysit paljastavat armotta tuhraukset.
Niinpä on paikallaan tarkastella asiaa myös mitalin toiselta puolelta: milloin voit nähdä, että vastustajasi lähtee "tuhraamaan" ja kuinka voit hyötyä siitä? Tänä päivänä tietokoneohjelma (Rybka tai Fritz) näyttää etäpelissä ilman suurempaa vaivaa oikean tien, mutta joskus riittää myös ”bioprosessorisi” (jolla sinun on pärjättävä lähipelissä). Edelleen on vielä kirjepelaajien koulukunta, joka haluaa pelata ilman tietokonetta – mutta tällöin taktiset munaukset on vältettävä ja löydettävä ihan itse. Tämä on kunnioitettavaa ja arvostan vanhan koulukunnan postipelaajia! Kuitenkin voin vakuuttaa, että etäshakki serverillä ja Fritziä, Rybkaa yms. käyttäen on helpompaa – ja että sinulle jää ihan riittävästi haastetta ja mahdollisuuksia hyödyntää omia ideoitasi! Ainoa asia, minkä menetät, on mahdollisuus tehdä karkeita taktisia laskuvirheitä eli ”tuhrauksia”!
Esimerkkinä ”tuhrauksesta” esitän kirjepelin, jossa saadun voiton ansiosta korotuin aikanaan I luokan pelaajaksi. Tätä peliä pelatessani minulla ei ollut vielä nykyistä (paljon aikaa säästävää) Fritziä apuna, joten löysin peli-ideat vain omaa päässäni sijaitsevaa "bioprosessoria" käyttäen.
Jalas, Aaro - Ruuhila, Risto, kirjepeli 2004 (SM-E / 134)
1.f4 d5 2.Rf3 Rf6 3.e3 c5 4.Lb5+!?
--tämä ei anna valkealle mainittavaa etua, mutta on pelikelpoinen siirto. Mielestäni se on jopa parempi kuin sivustointi-idea 4.b3, joka neutraloituu hyvin vastasivustoinnilla 4.-g6!
4.-Ld7 5.Lxd7+ Rbxd7?!
--5.-Dxd7 6.Re5 Dc7 jatkaen 7.-Rc6 on mustalle varmempi jatko. Ratsun lyönti mahdollistaa valkealle Rc3-siirron, jota ei voi mustan ratsun d7:ssä sijainnin vuoksi "kumota" d5-d4 -työnnöllä.
6.d3 e6 7.Rc3!
--uusi idea tässä asemassa, mutta hyvin looginen ajatuksena e3-e4 - pelisiirtoon minua inspiroi klassinen hollantilaispeli Bogoljubow - Aljechin, Hastings 1922. Suosittelen tutustumista ko. peliin, jos et ole sitä jo ehtinyt tehdä.
7.-Le7 8.0-0 0-0 9.e4 dxe4 10.dxe4 a6 11.a4!?
--estämään sivustatulo b5, vaikka mietin myös 11.e5:tä.
11.-Db6?
-erittäin usein tehty siirto f4 (f5) -avauksissa ja ideana shakki c4+ (c5+) - lienee kuitenkin yliarvostettu ajatus, sillä ei pelkkä yksittäinen shakki merkitse vielä mitään taktista etua tai kombin alkua. Tässä mustalla on tosin kombi-idea, joka on kuitenkin ”tuhraus”!
12.a5?!
---tässä olisi jo voinut pelata suoraan 12.e5, mutta pientä psykologista peliä (kirjepelissä!) - ajatuksena "Show me what´s Your point". Objektiivisesti ottaen siirto on kuitenkin heikko, sillä suora jatko 12.e5! vie valkean selvään etuun – jatko olisi todennäköisesti ollut sama kuin pelissäkin, mutta ilman tarjottua pelastautumismahdollisuutta.
12.-Da7?
Musta olisi tässä vielä pelastunut siirtämällä 12.-Dc6 suurin piirtein tasa-asemin. Nyt musta ei enää pääse ansasta, johon hänen ”tuhrausideansa” on hänet vienyt.
13.e5! c4+...kuten odotinkin.
14.Kh1 Rg4 ...edelleen "suunnitelman" mukaan, mustan oli tavallaan pakko pelata virheellisen kombinsa, koska hän oli nähnyt, että objektiivisesti ”parempi” 12.-Nd5 13.Nxd5 exd5 14.Dxd5 johtaa sotilaan menetykseen ilman kompensaatiota.
15.Dxd7...
Alustavissa analyyseissa säikyin aluksi asemaa pelijatkon 15.-Rf2+:n jälkeen, mutta aika pian näin, että valkealla ei ollut mitään hätää, koska mustan sommitelma oli "tuhraus". Oikean jatkon nopeaa löytämistä helpotti myös se, että kaikki löysät "varman päälle" -jatkot olisivat hävinneet. Eli oli jopa pakko katsoa kunnolla niin sanottu kriittinen jatko - jonka totesin nopeasti johtavan valkean etuun! Eli tässä vihje vastustajan "intuitiivisia" uhrauksia vastaan - tsekkaa aina ensin uhrauksen korrektius - jos puolustuksesi näyttää pitävän muutaman siirron eteenpäin, ja kaikki pelokkaat siirrot johtaisivat vain häviöasemaan, niin ei muuta kuin "Show me what´s Your point!" - ja joskus onkin niin, että uhraus osoittautuu "tuhraukseksi".
15. -Rf2+
16.Txf2 Dxf2
17.Dxe7 Df1+
18.Rg1 Tad8
19.Dxb7! ---tässä ei ollut ideana sotilaan ryöstö vaan daamin siirtäminen nopeinta reittiä kuningassivustalle, b-sotilas sattui vain olemaan reitin varrella...
19. -Td4
20.Df3 --Juuri ajoissa. Mustan on nyt yrittävä välttää daaminvaihtoa ja pelattava 20.-De1, mutta 21.De3 pakottaa daamit vaihtoon, jonka jälkeen loppu on "pelkkää tekniikkaa". Lähi-pikapelissä tällaista voi tietysti vielä oikein hyvin jatkaa, jos vastustaja on kuluttanut paljon aikaa voittosiirtojen löytämiseen. Mutta vanhanaikaisessa postitse pelattavassa kirjepelissä ei ollut kovin motivoivaa jatkaa sekä tuhlata rahaa postimerkkeihin häviöpelin pitkittämiseksi, minkä totesi myös vastustajani, joten...
1-0 ja samalla varmistui korotukseni kirjeshakin I luokkaan, kiitos vastustajan "tuhrauksen"!
Mutta ei parane paukutella henkseleitä. Vuonna 2005 jatkoin edelleen kirjeshakin pelaamista ilman tietokoneohjelman apua. Seuraavassa pelissä yritin pelastautua huonosta asemasta ”tuhrauksen” avulla. Valitettavasti vastassa oli taitava kirjepelaaja, joka ei tarvinnut tietokonetta pikapelityylini kumoamiseksi:
Richter, Wolfgang – Jalas, Aaro, kirjepeli 2005 (WT/T1-05/2)
1.f4 d5
2.Rf3 Lg4!?
3.e3.....3.Re5!? on myös pelattavissa jatkoidealla 4.c4.
3.-e5?!
…eräänlaista Stauntonin gambiittia kääntövärein, mutta paras siirto tässä on kylläkin 3.-Rd7. Sen sijaan 3.-Rc6 4.d4! johtaa valkealle edulliseen kivimuuriasetelmaan. Tosin 3.-Rc6 olisi ollut sekin parempi kuin yrittämäni epämääräinen gambiitti.
4.fxe5 Rd7 (4.-Rc6 5.Lb5 +=)
5.d4 f6
6.exf6 Rxf6
7.Ld3! –aktiivisempi kuin 7.Le2
7.—Ld6
8.0-0 c6
9.c4 De7?!
…vain vähän parempi on 9.-Dc7 10.h3 Lxf3 11.Txf3 0-0 12.cxd5 +-
10.cxd5 cxd5
11.Db3 Rdb6
–musta on joutunut jo puolustuskannalle, mikä on aina huono merkki gambiitin pelaajalle: passiivinen asema sotilasta vähemmällä eli selvä +- valkealle.
11.Rc3 0-0?!
- ei kovin hyvä ratkaisu, mutta mustan oli saatava edes jollain lailla asemaansa kehitettyä. Strategisesti musta on jo hävinnyt pelin.
13.e4 Lxf3
14.gxf3!? ---odotin jatkoa 14.Txf3, jota varten olin suunnitellut seuraavan ”tuhrauksen” 14.-Lxh2+?! 15.Kxh2 Rxe4? 16.Txf8+?? Txf8 17.Rxe4 Dh4+ ikishakein, mutta 16.Rxd5:n jälkeen musta häviää kuitenkin, ja olisin voinut luovuttaa. Sen sijaan nyt saan lisää tuhrausmahdollisuuksia, jotka hyödynnän pelissä maksimaalisella tavalla…
14.-Lxh2+?!
…tämä on tietysti täysin epäkorrektia pikapelityyliä, joka ei toimi kirjepelissä, jos vastustaja osaa vähääkään pelata. En vain keksinyt tässä enää muuta kuin jatkaa desperadotyyliin ”tuhraten”…
15.Kxh2 Rh5
…ensimmäinen tuhrausideani oli 15.-Rg4+ 16.fxg4?? Dh4+ 17.Kg2 Dxg4+ tasapelein, mutta en löytänyt mitään mustalle siirron 16.Kg3! jälkeen. Niinpä päätin estää valkean kuninkaan nousun g3:een ja laskin saavani vielä jotain mahdollisuuksia. Spekuloin toiveikkaasti seuraavilla mahdollisuuksilla:
a) 16.Rxd5? Dh4+ 17.Kg2 Dg3+ 18.Kh1 Dh3+ tasapelein
b) 16.Kg2 Dh4 17.Th1?? Dg3+ 17.Kf1 Txf3+ voittaen!
Mutta eipä valkea tietenkään tehnyt mitään munausta, vaan siirsi rauhallisesti…
16.Re2! Dh4+
17.Kg2…
Nyt asema alkoi olla samanlainen kuin tilannekartta Hitlerin päämajassa kevättalvella 1945. Löysin kuitenkin vielä yhden ”tuhrausidean” – hyökkään jalkaväellä g-linjalla uhaten g4:ää ja saan samalla f4:stä potentiaalisen shakkausruudun ratsulleni. Eteenpäin, jalkaväki – taistelu ei ole vielä menetetty!
17.-g5??
Kun olin laittanut kortin iloisesti postiin, tajusin tehneeni emätuhrauksen. Tosin puolustukseksi on mainittava se, että analysoin häviöpeliasemaa myöhään illalla. Olin erittäin väsynyt yrittäessäni löytää epätoivoisesti ulospääsyä pinteestä, ja tartuin lopulta johonkin, joka jollain lailla näytti tarjoavan vastapeliä. Se jäikin sitten pelin viimeiseksi tuhraukseksi kun vastustajan vastaus tuli odotetulla tavalla:
18.Th1 – ja luovutin pelin saman tien. Kiitos pelistä ja onnittelut voittajalle!
Tämä peli opetti minulle sen, että se mikä voi toimia hyvin pikapelien sählingeissä, ei toimi kirje- ja etäpeleissä. Vaikeista asemista ei löydy ulospääsyä tuhrausten avulla!
Aaro Jalas
Niinpä on paikallaan tarkastella asiaa myös mitalin toiselta puolelta: milloin voit nähdä, että vastustajasi lähtee "tuhraamaan" ja kuinka voit hyötyä siitä? Tänä päivänä tietokoneohjelma (Rybka tai Fritz) näyttää etäpelissä ilman suurempaa vaivaa oikean tien, mutta joskus riittää myös ”bioprosessorisi” (jolla sinun on pärjättävä lähipelissä). Edelleen on vielä kirjepelaajien koulukunta, joka haluaa pelata ilman tietokonetta – mutta tällöin taktiset munaukset on vältettävä ja löydettävä ihan itse. Tämä on kunnioitettavaa ja arvostan vanhan koulukunnan postipelaajia! Kuitenkin voin vakuuttaa, että etäshakki serverillä ja Fritziä, Rybkaa yms. käyttäen on helpompaa – ja että sinulle jää ihan riittävästi haastetta ja mahdollisuuksia hyödyntää omia ideoitasi! Ainoa asia, minkä menetät, on mahdollisuus tehdä karkeita taktisia laskuvirheitä eli ”tuhrauksia”!
Esimerkkinä ”tuhrauksesta” esitän kirjepelin, jossa saadun voiton ansiosta korotuin aikanaan I luokan pelaajaksi. Tätä peliä pelatessani minulla ei ollut vielä nykyistä (paljon aikaa säästävää) Fritziä apuna, joten löysin peli-ideat vain omaa päässäni sijaitsevaa "bioprosessoria" käyttäen.
Jalas, Aaro - Ruuhila, Risto, kirjepeli 2004 (SM-E / 134)
1.f4 d5 2.Rf3 Rf6 3.e3 c5 4.Lb5+!?
--tämä ei anna valkealle mainittavaa etua, mutta on pelikelpoinen siirto. Mielestäni se on jopa parempi kuin sivustointi-idea 4.b3, joka neutraloituu hyvin vastasivustoinnilla 4.-g6!
4.-Ld7 5.Lxd7+ Rbxd7?!
--5.-Dxd7 6.Re5 Dc7 jatkaen 7.-Rc6 on mustalle varmempi jatko. Ratsun lyönti mahdollistaa valkealle Rc3-siirron, jota ei voi mustan ratsun d7:ssä sijainnin vuoksi "kumota" d5-d4 -työnnöllä.
6.d3 e6 7.Rc3!
--uusi idea tässä asemassa, mutta hyvin looginen ajatuksena e3-e4 - pelisiirtoon minua inspiroi klassinen hollantilaispeli Bogoljubow - Aljechin, Hastings 1922. Suosittelen tutustumista ko. peliin, jos et ole sitä jo ehtinyt tehdä.
7.-Le7 8.0-0 0-0 9.e4 dxe4 10.dxe4 a6 11.a4!?
--estämään sivustatulo b5, vaikka mietin myös 11.e5:tä.
11.-Db6?
-erittäin usein tehty siirto f4 (f5) -avauksissa ja ideana shakki c4+ (c5+) - lienee kuitenkin yliarvostettu ajatus, sillä ei pelkkä yksittäinen shakki merkitse vielä mitään taktista etua tai kombin alkua. Tässä mustalla on tosin kombi-idea, joka on kuitenkin ”tuhraus”!
12.a5?!
---tässä olisi jo voinut pelata suoraan 12.e5, mutta pientä psykologista peliä (kirjepelissä!) - ajatuksena "Show me what´s Your point". Objektiivisesti ottaen siirto on kuitenkin heikko, sillä suora jatko 12.e5! vie valkean selvään etuun – jatko olisi todennäköisesti ollut sama kuin pelissäkin, mutta ilman tarjottua pelastautumismahdollisuutta.
12.-Da7?
Musta olisi tässä vielä pelastunut siirtämällä 12.-Dc6 suurin piirtein tasa-asemin. Nyt musta ei enää pääse ansasta, johon hänen ”tuhrausideansa” on hänet vienyt.
13.e5! c4+...kuten odotinkin.
14.Kh1 Rg4 ...edelleen "suunnitelman" mukaan, mustan oli tavallaan pakko pelata virheellisen kombinsa, koska hän oli nähnyt, että objektiivisesti ”parempi” 12.-Nd5 13.Nxd5 exd5 14.Dxd5 johtaa sotilaan menetykseen ilman kompensaatiota.
15.Dxd7...
Alustavissa analyyseissa säikyin aluksi asemaa pelijatkon 15.-Rf2+:n jälkeen, mutta aika pian näin, että valkealla ei ollut mitään hätää, koska mustan sommitelma oli "tuhraus". Oikean jatkon nopeaa löytämistä helpotti myös se, että kaikki löysät "varman päälle" -jatkot olisivat hävinneet. Eli oli jopa pakko katsoa kunnolla niin sanottu kriittinen jatko - jonka totesin nopeasti johtavan valkean etuun! Eli tässä vihje vastustajan "intuitiivisia" uhrauksia vastaan - tsekkaa aina ensin uhrauksen korrektius - jos puolustuksesi näyttää pitävän muutaman siirron eteenpäin, ja kaikki pelokkaat siirrot johtaisivat vain häviöasemaan, niin ei muuta kuin "Show me what´s Your point!" - ja joskus onkin niin, että uhraus osoittautuu "tuhraukseksi".
15. -Rf2+
16.Txf2 Dxf2
17.Dxe7 Df1+
18.Rg1 Tad8
19.Dxb7! ---tässä ei ollut ideana sotilaan ryöstö vaan daamin siirtäminen nopeinta reittiä kuningassivustalle, b-sotilas sattui vain olemaan reitin varrella...
19. -Td4
20.Df3 --Juuri ajoissa. Mustan on nyt yrittävä välttää daaminvaihtoa ja pelattava 20.-De1, mutta 21.De3 pakottaa daamit vaihtoon, jonka jälkeen loppu on "pelkkää tekniikkaa". Lähi-pikapelissä tällaista voi tietysti vielä oikein hyvin jatkaa, jos vastustaja on kuluttanut paljon aikaa voittosiirtojen löytämiseen. Mutta vanhanaikaisessa postitse pelattavassa kirjepelissä ei ollut kovin motivoivaa jatkaa sekä tuhlata rahaa postimerkkeihin häviöpelin pitkittämiseksi, minkä totesi myös vastustajani, joten...
1-0 ja samalla varmistui korotukseni kirjeshakin I luokkaan, kiitos vastustajan "tuhrauksen"!
Mutta ei parane paukutella henkseleitä. Vuonna 2005 jatkoin edelleen kirjeshakin pelaamista ilman tietokoneohjelman apua. Seuraavassa pelissä yritin pelastautua huonosta asemasta ”tuhrauksen” avulla. Valitettavasti vastassa oli taitava kirjepelaaja, joka ei tarvinnut tietokonetta pikapelityylini kumoamiseksi:
Richter, Wolfgang – Jalas, Aaro, kirjepeli 2005 (WT/T1-05/2)
1.f4 d5
2.Rf3 Lg4!?
3.e3.....3.Re5!? on myös pelattavissa jatkoidealla 4.c4.
3.-e5?!
…eräänlaista Stauntonin gambiittia kääntövärein, mutta paras siirto tässä on kylläkin 3.-Rd7. Sen sijaan 3.-Rc6 4.d4! johtaa valkealle edulliseen kivimuuriasetelmaan. Tosin 3.-Rc6 olisi ollut sekin parempi kuin yrittämäni epämääräinen gambiitti.
4.fxe5 Rd7 (4.-Rc6 5.Lb5 +=)
5.d4 f6
6.exf6 Rxf6
7.Ld3! –aktiivisempi kuin 7.Le2
7.—Ld6
8.0-0 c6
9.c4 De7?!
…vain vähän parempi on 9.-Dc7 10.h3 Lxf3 11.Txf3 0-0 12.cxd5 +-
10.cxd5 cxd5
11.Db3 Rdb6
–musta on joutunut jo puolustuskannalle, mikä on aina huono merkki gambiitin pelaajalle: passiivinen asema sotilasta vähemmällä eli selvä +- valkealle.
11.Rc3 0-0?!
- ei kovin hyvä ratkaisu, mutta mustan oli saatava edes jollain lailla asemaansa kehitettyä. Strategisesti musta on jo hävinnyt pelin.
13.e4 Lxf3
14.gxf3!? ---odotin jatkoa 14.Txf3, jota varten olin suunnitellut seuraavan ”tuhrauksen” 14.-Lxh2+?! 15.Kxh2 Rxe4? 16.Txf8+?? Txf8 17.Rxe4 Dh4+ ikishakein, mutta 16.Rxd5:n jälkeen musta häviää kuitenkin, ja olisin voinut luovuttaa. Sen sijaan nyt saan lisää tuhrausmahdollisuuksia, jotka hyödynnän pelissä maksimaalisella tavalla…
14.-Lxh2+?!
…tämä on tietysti täysin epäkorrektia pikapelityyliä, joka ei toimi kirjepelissä, jos vastustaja osaa vähääkään pelata. En vain keksinyt tässä enää muuta kuin jatkaa desperadotyyliin ”tuhraten”…
15.Kxh2 Rh5
…ensimmäinen tuhrausideani oli 15.-Rg4+ 16.fxg4?? Dh4+ 17.Kg2 Dxg4+ tasapelein, mutta en löytänyt mitään mustalle siirron 16.Kg3! jälkeen. Niinpä päätin estää valkean kuninkaan nousun g3:een ja laskin saavani vielä jotain mahdollisuuksia. Spekuloin toiveikkaasti seuraavilla mahdollisuuksilla:
a) 16.Rxd5? Dh4+ 17.Kg2 Dg3+ 18.Kh1 Dh3+ tasapelein
b) 16.Kg2 Dh4 17.Th1?? Dg3+ 17.Kf1 Txf3+ voittaen!
Mutta eipä valkea tietenkään tehnyt mitään munausta, vaan siirsi rauhallisesti…
16.Re2! Dh4+
17.Kg2…
Nyt asema alkoi olla samanlainen kuin tilannekartta Hitlerin päämajassa kevättalvella 1945. Löysin kuitenkin vielä yhden ”tuhrausidean” – hyökkään jalkaväellä g-linjalla uhaten g4:ää ja saan samalla f4:stä potentiaalisen shakkausruudun ratsulleni. Eteenpäin, jalkaväki – taistelu ei ole vielä menetetty!
17.-g5??
Kun olin laittanut kortin iloisesti postiin, tajusin tehneeni emätuhrauksen. Tosin puolustukseksi on mainittava se, että analysoin häviöpeliasemaa myöhään illalla. Olin erittäin väsynyt yrittäessäni löytää epätoivoisesti ulospääsyä pinteestä, ja tartuin lopulta johonkin, joka jollain lailla näytti tarjoavan vastapeliä. Se jäikin sitten pelin viimeiseksi tuhraukseksi kun vastustajan vastaus tuli odotetulla tavalla:
18.Th1 – ja luovutin pelin saman tien. Kiitos pelistä ja onnittelut voittajalle!
Tämä peli opetti minulle sen, että se mikä voi toimia hyvin pikapelien sählingeissä, ei toimi kirje- ja etäpeleissä. Vaikeista asemista ei löydy ulospääsyä tuhrausten avulla!
Aaro Jalas
3. joulukuuta 2009
Searching for Bobby Fischer
Mustan siirto. Miten puolustaa d6-sotilasta?
Vihje
Näin saman idean ensimmäisen kerran pelissä René Letelier – Bobby Fischer, 1960, jonka musta lopetti lyhyeen:
Ratkaisu
Mattihyökkäys on paras puolustus: 38...Dxh4+! 39.Kxh4
39.Kh2 Dxf4+ 40.Kh1 Dc1+ johtaa mattiin.
39...Lf2+ 40.Kg5 h6X 0-1 (Matti Rantanen – Jyrki Heikkinen, Lauttasaaren cup, 2005)
1. joulukuuta 2009
TuTS-turnaus 27.11.-29.11.2009
Pelasin marraskuun viimeisenä viikonloppuna yllämainitun turnauksen C-ryhmässä ja sain aika mukavan tuloksen: kaksi voittoa, kaksi tasapeliä ja vain yksi tappio. Tulos varmisti (sinänsä vaatimattoman) selotavoitteeni vuodelle 2009 eli 1500:n rajan ylittämisen.
Ainoa häviöni tuli 150-hyökkäyksessä, kun menin ilkeään ansaan avauksessa:
Aaro Jalas - Tauno Tammi, TUTS-turnaus 29.11.2009
1.d4 g6 2.e4 e6?! 3.Rf3 d6 4.Le3 Rh6 5.Dd2 Rg4 6.Lg5 f6 7.Lh4 g5 8.Lg3 (Rybka: 8.h3! ja valkealla on etu kaikissa jatkoissa: 8.-gxh4 9.hxg4 +-; 8.-Rh6 9.Rxg5 +-;
8.-Re5 9.dxe5 gxh4 10.exd6 +-) 8.- h5 9.h3 (9.h4!?)
9.-Rh6 10.Ld3 Rf7 11.Rc3 e5 12.0-0-0 g4!? 13.Rh4?? (Rybka: 13.hxg4! Lh6 14.g5 fxg5 15.Txh5 g4 16.Txh6 Txh6 17.Lc4) 13.-Lh6 14.f4 gxf3 e.p. ja 0-1.
Kun kävimme peliä läpi antautumiseni jälkeen, niin Tammi kertoi saaneensa useita voittoja samalla avausansalla nk. 150-hyökkäyksen (e4, d4, Rf3, Rc3, Le3, Dd2, ja Lh6, 0-0-0, h4 jne) pelaajia vastaan. Jopa vahvat pelaajat ovat pelanneet yhtä huonosti kuin allekirjoittanut yllä (löytämättä Rybkan vahvoja suosituksia laudan ääressä).
Parhaana pelinäni turnauksessa pidän Lontoon "kivimuurisysteemiä", jolla sain voittoaseman C-ryhmässä kakkoseksi sijoittunutta Timo Vierjokea vastaan. Samalla systeemillä voitin kesällä Kari Rahkamon Shakkikodin turnauksessa.
Aaro Jalas - Timo Vierjoki, TUTS-turnaus 28.11.09
1.d4 d5 2.Rf3 Rf6 3.Lf4 e6 4.e3 Ld6 5.Lg3 0-0 6.Ld3 c6?! 7.Rbd2 Dc7 8.Re5 Rbd7 9.f4! c5 10.c3 b6
11.0-0 Lb7 12.De2 Re4 13.Lxe4 dxe4 14.Tac1 Dd8 15.Dg4 Rf6 16.Dh3 Le7 17.Lh4 Rd5 18.Lxe7 Rxe7 19.g4 b5 20.g5 Rf5 21.Rg4 Tac8 22.Tfe1 Da5? 23.Rb3! Dxa2 24.Rxc5 La8 25.Rd7 Kh8! (ainoa siirto) 26.Rxf8 (mietin tässäkin vielä uhrausta 26.Rgf6+ gxf6 27.Rxf6, mutta musta näyttäisi selviävän 27.-h6:lla). 26.-Txf8 27.Tcb1 Ld5 28.Re5 Rd6 29.g6! h6 30.gxf7 Kh7! 31.Dg4 Rxf7 32.Dg6+ Kg8 33.Rd7?! (33.Ta1! suoraviivaisin ideoin Txa7-Txf7 olisi voittanut nopeasti) 33.-Td8 34.Rf6+ Kf8 35.Rh7+ Kg8 33.Rf6+ ja nyt tyydyin löysästi tasapeliin, koska olin väsynyt ja halusin mennä hotelliin lepäämään ennen iltapäivän peliä. En löytänyt suoraa voittojatkoa, 35.Rxd5 Dxd5! 36.Ta1 Td7 37.Ta6 Te7 38.Tea1 Db7:n jälkeen, vaikka tuo olisi ollut varmaan melko helppo jauhaa voitoksi.
Lisäksi taktikoin saavani tasapelituloksella seuraavalla kierroksella "helpomman" vastustajan. No niin kävikin - vastaan tuli Veikko Tanner (selo 1524). Vastustaja osoittautui kuitenkin yllättävän vaikeaksi - jouduin jälleen kerran ranskalaisessa ongelmiin ja olin pitkän aikaa jurmeessa. Valkealla oli niin vahva asema, että hän pysyi mukana pelissä jopa ratsun syötön jälkeen. Jouduin pelaamaan tarkasti selvitäkseni upseerista kompensaationa ilmaantuneiden rinnakkaisten vapaasotilaiden blokkaamiseksi. Olin myös vähällä hävitä pelin ajanylityksellä: kun 40 siirtoa tuli täyteen, niin aikaa oli kellossa jäljellä vain kolme sekuntia! Keskipäivän lepohetki kuitenkin kannatti, koska jaksoin ottaa lopulta pisteen kotiin tiukan kamppailun jälkeen.
Hollantilaisella sain helpon voiton, kun vastustaja pelasi ilman ideoita ja lahjoitti jatkuvasti tempoja:
Teuvo Vuorisalo - Aaro Jalas, TUTS-turnaus 27.11.09
1.Rf3 e6 2.d4 f5 3.e3 Rf6 4.c4 b6 5.Le2 Lb7 6.a3 Le7 7.Rc3 0-0 8.0-0 Re4 9.Ld2 d6 10.b4 Rbd7 11.Dc2 e5 12.d5 Rdf6 13.h3? Rxc3 14.Lxc3 Re4 15.Lb2 De8 16.Dd1? Dg6 17.Kh2 Lc8 18.Rg1? (18.Da4!?) 18.-Ld7 19.Lf3 Lh4 20.Lxe4 fxe4 - valkea on pahoissa vaikeuksissa passiivisen pelinsä takia. Loppu tuli nopeasti: 21.g3?? Txf2+! 22.Txf2 Dxg3+ 23.Kh1 Dxf2 24.De2 Dg3 25.Taf1? Lxh3 26.Lc3? Lxf1 27.Dxf1 Taf8 28.Dh3 Dxh3 29.Rxh3 Tf3 30.Rg1 Txe3 31.Lb2 Lf2 32.Kg2 Lxg1 33.Kxg1 Tb3 ja nyt vastustaja ymmärsi luovuttaa, kun oli menossa viimeinenkin upseeri (34.Lc1 Tb1)
Viimeisellä kierroksella oli vastassa Antti Manni, joka alhaisesta selostaan (1434) huolimatta pelasi aika mukavasti ja teki yhtä hyvän tuloksen kuin allekirjoittanut. Hollantilainen pelimme päättyi tasapeliin. Pelissä tapahtui toki virheitä puolin ja toisin:
Antti Manni - Aaro Jalas, TUTS-turnaus 29.11.09
1.d4 e6 2.c4 f5 3.Rc3 Rf6 4.Rf3 Lb4 5.a3?! (5.Db3!?) 5.-Lxc3 6.bxc3 0-0 7.Lg5?! h6 8.Lxf6 Dxf6 9.e3 c5!? 10.Le2 Ra6?! (10.-Rc6 11.d5 Re7) 11.0-0 b6 12.Dc2 Lb7? (tämä oli paha virhe, olisi pitänyt pelata ensin 12.-d6 estämään valkean seuraava siirto) 13.Re5! Tad8?! (väärä torni! - 13.-Tfd8) 14.Lf3 Lxf3 15.Rxf3 Rc7 - nyt valkean olisi pitänyt aktivoida daami 16.Da4! ideana Re5 [uudelleen] sekä ottaa aloite käsiinsä hyökkämällä a7- ja d7-pisteitä vastaan, mutta tuli: - 16.Tad1?! d6! 17.Tfe1 e5 18.dxe5 dxe5 19.e4 f4! (ei tietenkään 19.-fxe4? jolloin e5 olisi jäänyt heikoksi) 20.Da4 (nyt tämä ei ole enää niin vaarallinen kuin aiemmin) 20.-a5 21.Txd8 Txd8 22.Td1 Td6! 23.Txd6 Dxd6 24.Dc2 (24.Rh4!?) 24.-g5 25.Dd2 Dxd2 26.Rxd7 Kf7 27.g3 Kf7 28.Kg2 Re8 29.Kf3 h5 30.g4 h4 31.Ke2 Rd6 32.Kd3 ja tasapeli sopi molemmille tylsän tukkoisassa asemassa.
Turun reissu oli mukavaa vaihtelua arkirutiineihin ja hyvää lääkettä pitkällisen kotona sairastelun jälkeen. Suosittelen muillekin pelaamista ainakin kerran vuodessa viikonlopputurnauksessa jollain toisella paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudun pelaajat - kiertäkää maakunnissa pelaamassa, jos siihen vain on mahdollisuus! Oli myös mielenkiintoista seurata muiden pelejä. Mielenkiintoisia pelejä pelattiin kaikissa ryhmissä. Itse seurasin A-ryhmän osalta eniten Mika Karttusen ja Santul Kosmon jännittäviä pelejä - heidän keskinäinen pelinsä oli myös varsinainen trilleri! Turnausvoiton vahvassa A-ryhmässä vei kuitenkin yllätysnimi: TuTS:n Vilka Sipilä, joka on nuori paikallinen shakkitaituri. Järjestelyt olivat Turussa onnistuneet, mistä kiitokset TuTS:n väelle. Kaiken kaikkiaan mukava kokemus.
Aaro Jalas
Ainoa häviöni tuli 150-hyökkäyksessä, kun menin ilkeään ansaan avauksessa:
Aaro Jalas - Tauno Tammi, TUTS-turnaus 29.11.2009
1.d4 g6 2.e4 e6?! 3.Rf3 d6 4.Le3 Rh6 5.Dd2 Rg4 6.Lg5 f6 7.Lh4 g5 8.Lg3 (Rybka: 8.h3! ja valkealla on etu kaikissa jatkoissa: 8.-gxh4 9.hxg4 +-; 8.-Rh6 9.Rxg5 +-;
8.-Re5 9.dxe5 gxh4 10.exd6 +-) 8.- h5 9.h3 (9.h4!?)
9.-Rh6 10.Ld3 Rf7 11.Rc3 e5 12.0-0-0 g4!? 13.Rh4?? (Rybka: 13.hxg4! Lh6 14.g5 fxg5 15.Txh5 g4 16.Txh6 Txh6 17.Lc4) 13.-Lh6 14.f4 gxf3 e.p. ja 0-1.
Kun kävimme peliä läpi antautumiseni jälkeen, niin Tammi kertoi saaneensa useita voittoja samalla avausansalla nk. 150-hyökkäyksen (e4, d4, Rf3, Rc3, Le3, Dd2, ja Lh6, 0-0-0, h4 jne) pelaajia vastaan. Jopa vahvat pelaajat ovat pelanneet yhtä huonosti kuin allekirjoittanut yllä (löytämättä Rybkan vahvoja suosituksia laudan ääressä).
Parhaana pelinäni turnauksessa pidän Lontoon "kivimuurisysteemiä", jolla sain voittoaseman C-ryhmässä kakkoseksi sijoittunutta Timo Vierjokea vastaan. Samalla systeemillä voitin kesällä Kari Rahkamon Shakkikodin turnauksessa.
Aaro Jalas - Timo Vierjoki, TUTS-turnaus 28.11.09
1.d4 d5 2.Rf3 Rf6 3.Lf4 e6 4.e3 Ld6 5.Lg3 0-0 6.Ld3 c6?! 7.Rbd2 Dc7 8.Re5 Rbd7 9.f4! c5 10.c3 b6
11.0-0 Lb7 12.De2 Re4 13.Lxe4 dxe4 14.Tac1 Dd8 15.Dg4 Rf6 16.Dh3 Le7 17.Lh4 Rd5 18.Lxe7 Rxe7 19.g4 b5 20.g5 Rf5 21.Rg4 Tac8 22.Tfe1 Da5? 23.Rb3! Dxa2 24.Rxc5 La8 25.Rd7 Kh8! (ainoa siirto) 26.Rxf8 (mietin tässäkin vielä uhrausta 26.Rgf6+ gxf6 27.Rxf6, mutta musta näyttäisi selviävän 27.-h6:lla). 26.-Txf8 27.Tcb1 Ld5 28.Re5 Rd6 29.g6! h6 30.gxf7 Kh7! 31.Dg4 Rxf7 32.Dg6+ Kg8 33.Rd7?! (33.Ta1! suoraviivaisin ideoin Txa7-Txf7 olisi voittanut nopeasti) 33.-Td8 34.Rf6+ Kf8 35.Rh7+ Kg8 33.Rf6+ ja nyt tyydyin löysästi tasapeliin, koska olin väsynyt ja halusin mennä hotelliin lepäämään ennen iltapäivän peliä. En löytänyt suoraa voittojatkoa, 35.Rxd5 Dxd5! 36.Ta1 Td7 37.Ta6 Te7 38.Tea1 Db7:n jälkeen, vaikka tuo olisi ollut varmaan melko helppo jauhaa voitoksi.
Lisäksi taktikoin saavani tasapelituloksella seuraavalla kierroksella "helpomman" vastustajan. No niin kävikin - vastaan tuli Veikko Tanner (selo 1524). Vastustaja osoittautui kuitenkin yllättävän vaikeaksi - jouduin jälleen kerran ranskalaisessa ongelmiin ja olin pitkän aikaa jurmeessa. Valkealla oli niin vahva asema, että hän pysyi mukana pelissä jopa ratsun syötön jälkeen. Jouduin pelaamaan tarkasti selvitäkseni upseerista kompensaationa ilmaantuneiden rinnakkaisten vapaasotilaiden blokkaamiseksi. Olin myös vähällä hävitä pelin ajanylityksellä: kun 40 siirtoa tuli täyteen, niin aikaa oli kellossa jäljellä vain kolme sekuntia! Keskipäivän lepohetki kuitenkin kannatti, koska jaksoin ottaa lopulta pisteen kotiin tiukan kamppailun jälkeen.
Hollantilaisella sain helpon voiton, kun vastustaja pelasi ilman ideoita ja lahjoitti jatkuvasti tempoja:
Teuvo Vuorisalo - Aaro Jalas, TUTS-turnaus 27.11.09
1.Rf3 e6 2.d4 f5 3.e3 Rf6 4.c4 b6 5.Le2 Lb7 6.a3 Le7 7.Rc3 0-0 8.0-0 Re4 9.Ld2 d6 10.b4 Rbd7 11.Dc2 e5 12.d5 Rdf6 13.h3? Rxc3 14.Lxc3 Re4 15.Lb2 De8 16.Dd1? Dg6 17.Kh2 Lc8 18.Rg1? (18.Da4!?) 18.-Ld7 19.Lf3 Lh4 20.Lxe4 fxe4 - valkea on pahoissa vaikeuksissa passiivisen pelinsä takia. Loppu tuli nopeasti: 21.g3?? Txf2+! 22.Txf2 Dxg3+ 23.Kh1 Dxf2 24.De2 Dg3 25.Taf1? Lxh3 26.Lc3? Lxf1 27.Dxf1 Taf8 28.Dh3 Dxh3 29.Rxh3 Tf3 30.Rg1 Txe3 31.Lb2 Lf2 32.Kg2 Lxg1 33.Kxg1 Tb3 ja nyt vastustaja ymmärsi luovuttaa, kun oli menossa viimeinenkin upseeri (34.Lc1 Tb1)
Viimeisellä kierroksella oli vastassa Antti Manni, joka alhaisesta selostaan (1434) huolimatta pelasi aika mukavasti ja teki yhtä hyvän tuloksen kuin allekirjoittanut. Hollantilainen pelimme päättyi tasapeliin. Pelissä tapahtui toki virheitä puolin ja toisin:
Antti Manni - Aaro Jalas, TUTS-turnaus 29.11.09
1.d4 e6 2.c4 f5 3.Rc3 Rf6 4.Rf3 Lb4 5.a3?! (5.Db3!?) 5.-Lxc3 6.bxc3 0-0 7.Lg5?! h6 8.Lxf6 Dxf6 9.e3 c5!? 10.Le2 Ra6?! (10.-Rc6 11.d5 Re7) 11.0-0 b6 12.Dc2 Lb7? (tämä oli paha virhe, olisi pitänyt pelata ensin 12.-d6 estämään valkean seuraava siirto) 13.Re5! Tad8?! (väärä torni! - 13.-Tfd8) 14.Lf3 Lxf3 15.Rxf3 Rc7 - nyt valkean olisi pitänyt aktivoida daami 16.Da4! ideana Re5 [uudelleen] sekä ottaa aloite käsiinsä hyökkämällä a7- ja d7-pisteitä vastaan, mutta tuli: - 16.Tad1?! d6! 17.Tfe1 e5 18.dxe5 dxe5 19.e4 f4! (ei tietenkään 19.-fxe4? jolloin e5 olisi jäänyt heikoksi) 20.Da4 (nyt tämä ei ole enää niin vaarallinen kuin aiemmin) 20.-a5 21.Txd8 Txd8 22.Td1 Td6! 23.Txd6 Dxd6 24.Dc2 (24.Rh4!?) 24.-g5 25.Dd2 Dxd2 26.Rxd7 Kf7 27.g3 Kf7 28.Kg2 Re8 29.Kf3 h5 30.g4 h4 31.Ke2 Rd6 32.Kd3 ja tasapeli sopi molemmille tylsän tukkoisassa asemassa.
Turun reissu oli mukavaa vaihtelua arkirutiineihin ja hyvää lääkettä pitkällisen kotona sairastelun jälkeen. Suosittelen muillekin pelaamista ainakin kerran vuodessa viikonlopputurnauksessa jollain toisella paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudun pelaajat - kiertäkää maakunnissa pelaamassa, jos siihen vain on mahdollisuus! Oli myös mielenkiintoista seurata muiden pelejä. Mielenkiintoisia pelejä pelattiin kaikissa ryhmissä. Itse seurasin A-ryhmän osalta eniten Mika Karttusen ja Santul Kosmon jännittäviä pelejä - heidän keskinäinen pelinsä oli myös varsinainen trilleri! Turnausvoiton vahvassa A-ryhmässä vei kuitenkin yllätysnimi: TuTS:n Vilka Sipilä, joka on nuori paikallinen shakkitaituri. Järjestelyt olivat Turussa onnistuneet, mistä kiitokset TuTS:n väelle. Kaiken kaikkiaan mukava kokemus.
Aaro Jalas
28. marraskuuta 2009
Piratti-turnaus 28.11.
Syksyn Piratti-turnaus pelattiin 28.11.2009. Miettimisaika oli 10'05 eli 10 minuuttia molemmilla ja 5 sekunnin lisäaika siirrosta. Tulokset:
- Jyrki Heikkinen 8/8
- Pekka Kauppala 7
- Antti Suominen 5
- Kauko Kaiju 5
- Kimmo Turtiainen 4½
- Tommi Laaksovuori 3
- Eero Patola 2½
- Reijo Rautio 1
- Esa Manninen 0
Pitäisikö kahdesti vuodessa pelattavaa Piratti-turnausta kehittää jotenkin ensi vuonna? Pelipaikkaakin voisi vaihdella, onhan lähellä myös Bar 52 ja kerhohuone, joka on käytettävissä lauantaisin.
Piratti-turnauksen alkuperäinen ajatus lienee ollut pitää nopea shakki mukana kerhon ohjelmassa. Miettimisaika oli pitkään 25 + 25 minuuttia, kunnes se lyhennettiin 10'05:een vuonna 2002.
Vuonna 2002 järjestimme myös ensimmäiset Lauttasaaren cupit, joissa pelataan nopeaa shakkia. Viikoittaisissa peli-illoissa pelattiin nopeaa shakkia satunnaisesti, kunnes pari vuotta sitten päätimme pyhittää kuukauden viimeisen keskiviikon vartin turnaukselle.
26. marraskuuta 2009
Yksi tavallinen peli-ilta
Lauttasaaren Shakkikerhon maine pelkkänä pikapelikerhona alkaa karista, mikä on vain hyvä asia. Kuukauden ensimmäisen keskiviikon GP-pikapelissä on useimmiten yli 10 pelaajaa, mutta kuukauden viimeisen keskiviikon vartin turnaus ei ole ollut niin suosittu – tähän mennessä.
Eiliseen vartin turnaukseen nimittäin osallistui ennätykselliset 14 pelaajaa. Siis tavallinen peli-ilta: ennätysten tehtailu on tullut tavaksi tänä vuonna. Pelasimme 5-kierroksisen turnauksen, ja toimitsijana yritin tasaselojärjestelmän periaatteiden mukaisesti löytää mahdollisimman tasavahvuiset parit. Esimerkiksi 1. kierroksella pelasivat 1–4, 7–8 ja 11–14.
Voisimme kokeilla joskus myös pelaajien jakamista kahteen turnaukseen. Esimerkiksi 12 pelaajalla saisi kaksi 6 hengen täydellistä turnausta, jolloin peleistä tulisi vielä tasaisempia. Tasoryhmissä tosin emme näkisi sellaisia yllätyksiä kuin eilen: 10:nneksi sijoitettu Tommi Laaksovuori tuli toiseksi tuloksella 4/5.
Eilisistä pelaajista puolet eli seitsemän oli kerhomme jäseniä. Ei-jäsenistä tämän vuoden tulokkaita oli viisi, joista yksi oli ensimmäistä ja toinen toista kertaa kerhollamme. Tästä on mukava ruveta suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa.
Kun turnaus loppui puoli kymmenen jälkeen, keskustelimme Tommin kanssa pelaajaryntäyksestä. Kyseessä lienee lumipalloefekti: mitä enemmän uusia pelaajia tulee kerholle, sitä enemmän sana leviää. Aloittelijatoiminnan kehittäminen jatkuu hallituksen kokouksessa 9.12. Olisi varmistettava, että kerholla on aina joku, joka ottaa uudet tulijat vastaan, kerää yhteystiedot ja ehkä kysyy, miten he löysivät kerhollemme.
GP-pikapelin joulukuun osakilpailu pelataan tuttuun tapaan pikkujouluturnauksena 16.12.2009; pelipaikka on ravintola Piratin kabinetti, ja turnaus alkaa jo klo 18:00. Ensi keskiviikkona 2.12. kyllä pelataan "tavallista" pikapeliä kerhohuoneella, vaikka GP-pisteitä ei olekaan jaossa. Tervetuloa mukaan!
Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa myös nopean shakin GP-sarja...
22. marraskuuta 2009
Kerhojen kokous 22.11.2009
Kyseessä on siis Suomen Keskusshakkiliiton, johon kaikki suomalaiset shakkikerhot kuuluvat, syyskokous. Kerhoja oli tällä kertaa edustettuina 22, mukana oli myös liiton toimihenkilöitä, sekä jäsenseurojen edustajat. Asioista päätettäessä, jokaisella kerholla on ääniä jäsenmääränsä mukaan. Asialistan ja luultavasti myös pöytäkirjankin voi lukea liiton sivuilta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/. Tässä kuitenkin vähän omia tunnelmiani kokouksen tiimoilta. Sain edustaa siellä Lauttasaaren shakkikerhoa. Huomio kuitenkin lukiessasi, että kokouksessa käsiteltiin lukuisia asioita. Tähän olen kirjoittanut vain omista kysymyksistäni joita olen pohtinut ja niihin saamistani vastauksista.
Kilpailu on kovaa
Olen ollut huolissani shakin suosion kehityksestä. Tämä mielestäni loistava lautapeli on jostain syystä menettänyt pelaajia ja näkyvyyttään maassamme. Tuoreena esimerkkinä tästä harmillisesta trendistä on Helsingin Sanomat, joka on ilmoittanut poistavansa shakkipalstan lehdestään. Olikin ilo huomata että kokouksessa riitti intoa torjua tätä taantumaa ja tuoda shakkia suuren yleisön tietoon. Shakilla kuten muillakin lautapeleillä ei ole helppoa nykyään. Vapaa-ajastamme kilpaillaan yhä kiivaammin. Tietokone- ja nettipelit kasvattavat suosiotaan. Kaupalliset tahot tietenkin mainostavat näitä vaihtoehtoja erittäin voimakkaasti. Muita ”kilpailijoita” voisi olla pokeri ja ns. extreme lajit. Onkin vaikeaa kilpailla ja tuoda omaa vaihtoehtoamme esiin kun ihmisten vapaa-ajalla tehdään yhä enemmän rahaa. Onneksi tilanne on myös valoisa. Meillä on valtavan hyvä ”tuote”. Shakin hyvistä ominaisuuksista, ei ole kenelläkään epäilystä. Olisikin tärkeää saada shakki jälleen kiinnostavaksi medialle ja sitä kautta voitaisiin saada uusia harrastajia.
Toimintasuunnitelma 2010
Suomen Keskusshakkiliiton toiminta suunnitelmassa 2010, onkin otettu huomioon shakin näkyvyyden lisääminen yhteiskunnassamme. Tärkeimpiä tavoitteita on lisenssipelaajien ja turnausten osanottokertojen määrän kasvu. Visiona on saada 1500 lisenssipelaajaa vuoteen 2012 mennessä. Myös nuoriso- ja valmennustoimintaan halutaan panostaa. Nuorissa pelaajissa on shakin tulevaisuus. Mielestäni emme saa hukata näkyä shakin kasvusta ja kirkkaasta tulevaisuudesta, joka on lajille täysin mahdollista. Näillä tavoitteilla voimme ponnistella sitä kohti. Oli myös hienoa huomata että toimintasuunnitelmaan kuuluu yhteiskuntavastuullisia projekteja. Käynnistetään Shakkijumppa – aivojen toimintakyky kuntoon shakin avulla -projekti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Projektin avulla ehkäistään mielenterveyden ongelmia ja edistetään ikääntyvien ja ikääntyneiden hyvinvointia.
Vastuullinen tehtävä
Suurin yllätys kokouksessa minulle, tuli sen lopussa. Suomen keskusshakkiliiton uusi hallitus 2010-2011 valittiin ja minut valittiin yhdeksi jäseneksi tähän hallitukseen. Tartun haasteeseen mielenkiinnolla. Toivon että voin edustaa nuorempaa polvea shakin pelaajissa. Ehkä myös jakamaan kokemuksia, joita meillä Lauttasaaressa on ollut aloittelijatyössä, sekä tiedottamisessa. Kiitänkin kaikkia Lauttasaaren kerholaisia siitä, että olette ottaneet minut hyvin vastaan ja antaneet vastuuta kerhossa, sekä sen hallituksessa. Näillä eväillä uskalsin ottaa tehtävän vastaan.
18. marraskuuta 2009
Käpylä-ystävyysottelu 30.1.2010
Jo vuonna 2004 aloimme suunnitella Lauttasaaren Shakkikerhon ja Käpylän Shakkikerhon välistä ystävyysottelua. Ideaa ehdotti Antti Suominen, jonka lisäksi KäpSK:n Ilse Rönnberg ja Eero Patola asuivat tai työskentelivät Lauttasaaressa ja kävivät pelaamassa kerhollamme tuohon aikaan.
KäpSK:n puheenjohtaja Tapio Nupponen vastasi ensimmäiseen kyselyymme, että he olivat itsekin miettineet vanhan perinteen elvyttämistä: "Olisi hauska järjestää ystävyysotteluita myös muiden kaupunkien kerhojen kanssa. Esimerkiksi Tampereelle olisi kiva mennä pelaamaan ja sitten tutustua kaupunkiin paikallisten opastuksella."
Koska lykkäsimme ottelupäivän sopimista, ystävyysottelu unohtui ja jäi toteuttamatta. Siitä kuitenkin keskusteltiin, kun pelasimme käpyläläisiä vastaan eri turnauksissa vuosien varrella. Nyt viisi vuotta alkuperäisen idean jälkeen päätimme vihdoinkin toteuttaa sen.
Lauttasaaren Shakkikerhon jäsenet, ilmoittautukaa Nimenhuutoon tai suoraan minulle, jos pääsette pelaamaan LauttSK–KäpSK-ystävyysotteluun:
Aika: Lauantai 30.1.2010 klo 14:00.
Paikka: Ravintola Piratin kabinetti, Gyldénintie 2.
Miettimisaika on 1 + 1 tuntia, ja jokainen pelaa yhden pelin. Pelaamme niin monella pöydällä kuin löytyy halukkaita pelaajia molemmista kerhoista.
Pelasimme ystävyysottelun Rikospoliisien Shakkikerhoa vastaan kesäkuussa, ja pikapuoliin alkaa etäpeliottelu belgialaisia vastaan. Vanha perinne alkaa herätä henkiin...
17. marraskuuta 2009
Miksi kannattaa pelata shakkia?
Sain pitää Lapinjärvellä esitelmän shakista. Kuulijakunta koostui sivareista. Olin Lapinjärvellä suorittamassa ensimmäistä kuukautta siviilipalveluksestani. Asiatiedon lisäksi, tarkoitukseni oli rohkaista pelaamaan shakkia ja ehkä myös tartuttaa hieman sitä intoa jota itselläni on kyseistä lautapeliä kohtaan. Löysin netistä huippu sivuston, jossa asiaa käsitellään melko perusteellisesti. Juttu on liian pitkä kopioitavaksi tähän, mutta laitan muutaman kohokohdan ja voit itse mennä lukemaan loput.
To the players, the game is like an unfolding drama... The players live through the emotions of an exciting story... Chess has a powerful aesthetic appeal. The best chess games are works of art. They are the products of original and creative thinking…. The beauty of chess is as compelling and pleasure giving as any other art form. The endless opportunities for creating new combinations in chess are perhaps comparable to painting or music.
Jokainen shakkipelaaja varmasti allekirjoittaa yllä mainitun. Shakilla onkin paljon yhteistä musiikin ja taiteen kanssa. Itselleni tärkeää lajissa on että voin melko vapaasti ilmaista itseäni laudalla. Muistan kerran pelatessani puistossa, paikalle saapui joukko taiteilijoita ja taiteen opiskelijoita. Meille syntyi mielenkiintoisia keskusteluja. Soitan kitaraa ja olen piirrellytkin aina silloin tällöin. En kuitenkaan koe saavuttavani näissä kahdessa riittävää tasoa, jotta voisin ilmaista itseäni ja luoda jotain oman näköistä. Shakissa tämä on minullekin mahdollista.
Lopuksi laitan tähän syitä siihen, miksi Amerikkalaisissa kouluissa pelataan shakkia. Kohta kaksi on oma suosikkini :) Suosittelen lämpimästi koko artikkelin tutkimista.
http://www.ctchess.com/?sect=why
Kennedy (1998) lists 8 related reasons why chess should be included in the classroom:
1. Chess removes barriers between students.
2. Chess gives students at least one reason to come to school.
3. Chess builds rapport between students and adults.
4. Chess honors non-traditional cognitive styles.
5. Chess builds life skills and critical thinking.
6. Chess builds metacognition as students learn to examine their own thinking.
7. Chess integrates different types of thinking.
8. Chess challenges and expands our understanding of intelligence.
Mielestäni meillä Suomessakin saisi olla enemmän shakkia kouluissa.
Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa shakin parissa. Oletko kiinnostunut, mutta et ole ihan varma mistä lähtisit liikkeelle? Tervetuloa käymään kerhollamme, autamme sinut mielellämme alkuun.
Eli ei muuta kun pelaamaan!
To the players, the game is like an unfolding drama... The players live through the emotions of an exciting story... Chess has a powerful aesthetic appeal. The best chess games are works of art. They are the products of original and creative thinking…. The beauty of chess is as compelling and pleasure giving as any other art form. The endless opportunities for creating new combinations in chess are perhaps comparable to painting or music.
Jokainen shakkipelaaja varmasti allekirjoittaa yllä mainitun. Shakilla onkin paljon yhteistä musiikin ja taiteen kanssa. Itselleni tärkeää lajissa on että voin melko vapaasti ilmaista itseäni laudalla. Muistan kerran pelatessani puistossa, paikalle saapui joukko taiteilijoita ja taiteen opiskelijoita. Meille syntyi mielenkiintoisia keskusteluja. Soitan kitaraa ja olen piirrellytkin aina silloin tällöin. En kuitenkaan koe saavuttavani näissä kahdessa riittävää tasoa, jotta voisin ilmaista itseäni ja luoda jotain oman näköistä. Shakissa tämä on minullekin mahdollista.
Lopuksi laitan tähän syitä siihen, miksi Amerikkalaisissa kouluissa pelataan shakkia. Kohta kaksi on oma suosikkini :) Suosittelen lämpimästi koko artikkelin tutkimista.
http://www.ctchess.com/?sect=why
Kennedy (1998) lists 8 related reasons why chess should be included in the classroom:
1. Chess removes barriers between students.
2. Chess gives students at least one reason to come to school.
3. Chess builds rapport between students and adults.
4. Chess honors non-traditional cognitive styles.
5. Chess builds life skills and critical thinking.
6. Chess builds metacognition as students learn to examine their own thinking.
7. Chess integrates different types of thinking.
8. Chess challenges and expands our understanding of intelligence.
Mielestäni meillä Suomessakin saisi olla enemmän shakkia kouluissa.
Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa shakin parissa. Oletko kiinnostunut, mutta et ole ihan varma mistä lähtisit liikkeelle? Tervetuloa käymään kerhollamme, autamme sinut mielellämme alkuun.
Eli ei muuta kun pelaamaan!
Tule Lauttasaaren Shakkikerhon keskiviikkoturnaukseen!
Jos et ole koskaan käynyt Lauttasaaren Shakkikerhossa, voit tulla tutustumaan kerhoiltaamme minä keskiviikkoiltana tahansa. Myös muiden shakkikerhojen jäsenet ovat aina tervetulleita mukaan kerhoiltaamme Lauttasaaren kirkon kerhohuoneeseen. Kaikki shakkiturnauksemme ovat maksuttomia, eikä kerhoiltaan osallistujilta kerätä ovimaksua.
Pelaamme joka keskiviikko pienimuotoisen kerhoturnauksen joko pikapeliajoilla (3 min. + 2 sek. inkrementit) tai hiukan hitaammilla ajoilla (10 tai 15 minuuttia). Aloittelijoille ja vain vähän aikaa shakkia pelanneille annetaan tarvittaessa aikatasoitusta.
Pelaamme keskiviikkoisin klo 19:00 alkaen (ovi aukeaa klo 18:30):
Pelaamme joka keskiviikko pienimuotoisen kerhoturnauksen joko pikapeliajoilla (3 min. + 2 sek. inkrementit) tai hiukan hitaammilla ajoilla (10 tai 15 minuuttia). Aloittelijoille ja vain vähän aikaa shakkia pelanneille annetaan tarvittaessa aikatasoitusta.
Pelaamme keskiviikkoisin klo 19:00 alkaen (ovi aukeaa klo 18:30):
- Kuukauden 1. keskiviikkona GP-osakilpailun (3'02).
- Kuukauden 2. keskiviikkona tavallisen pikapeliturnauksen (3'02).
- Kuukauden toiseksi viimeisenä keskiviikkona 10+10 min turnauksen.
- Kuukauden viimeisenä keskiviikkona 15+15 min turnauksen.
16. marraskuuta 2009
LauttSK 2 jatkoi voitolla
Lauttasaaren Shakkikerhon kakkosjoukkueen menestys kolmosdivisioonassa jatkui myös viime lauantain kierroksella. Tällä kertaa vieraaksemme saapui Kirkkonummen shakkikerho. Valitettavasti KirkSK ei saanut joukkuetta täysilukuiseksi, vaan kirkkonummelaiset joutuivat luovuttamaan viidennen laudan pelin. Näin Lauttasaaren Shakkikerholla oli heti alussa yhden pisteen etumatka.
Ottelun kaikki pelit päättyivät vahvuuslukujen mukaiseen tulokseen: hävisimme ykköslaudalla, ja voitimme muut pelit. Sen paremmin koti- kuin vierasjoukkueesta ei löytynyt yllättäjiä. Tämäkin kierros vahvisti käsitystäni, että pelaajien tasavahvuus ja joukkueen pysyvyys ovat olleet erityisiä vahvuuvksiamme tällä kaudella.
Lauttasaaren Shakkikerhon kakkosjoukkue jatkaa joukkuesarjassa lohkon johdossa. Ensi vuoden puolella pelataan vielä kaksi kierrosta. Tammikuussa otamme mittaa Leppävaaran Sisun kakkosjoukkueesta. Sarjan viimeisellä kierroksella helmikuussa matkustamme Hankoon, jossa kohtaamme tällä hetkellä lohkon toisena pelaavan Hangon Shakkiseuran.
Ottelun kaikki pelit päättyivät vahvuuslukujen mukaiseen tulokseen: hävisimme ykköslaudalla, ja voitimme muut pelit. Sen paremmin koti- kuin vierasjoukkueesta ei löytynyt yllättäjiä. Tämäkin kierros vahvisti käsitystäni, että pelaajien tasavahvuus ja joukkueen pysyvyys ovat olleet erityisiä vahvuuvksiamme tällä kaudella.
Lauttasaaren Shakkikerhon kakkosjoukkue jatkaa joukkuesarjassa lohkon johdossa. Ensi vuoden puolella pelataan vielä kaksi kierrosta. Tammikuussa otamme mittaa Leppävaaran Sisun kakkosjoukkueesta. Sarjan viimeisellä kierroksella helmikuussa matkustamme Hankoon, jossa kohtaamme tällä hetkellä lohkon toisena pelaavan Hangon Shakkiseuran.
LautSK/2 - KirkSK 4-1
Leo Hämäläinen (1767) - Matti Grönroos (1971) 0-1
Kimmo Turtiainen (1819)- Jouko Kuivalainen (1684)1-0
Mikko Piippo (1763) - Veikko Rusanen (1513) 1-0
Timo Siikonen (1730) - Reino Karppinen (1428) 1-0
Tommi Laaksovuori (1635)- w.o. 1-0
15. marraskuuta 2009
JSM: EtVaS 2 – LauttSK
Etelä-Vantaan Shakin kakkosjoukkue voitti Lauttasaaren Shakkikerhon ykkösjoukkueen 3–0 JSM-turnauksen 2. divisioonan 3. kierroksella 14.11.2009:
Harri Laakso (2174) – Pekka Kauppala (2112) ½–½ Teemu Vihinen (2122) – Jyrki Heikkinen (2081) 1–0 Perttu Anttila (2106) – Pentti Wigelius (1957) 1–0 Risto Eskola (2076) – Evgeny Sobenin (1950) ½–½ Sami Hallenberg (2074) – Seppo Järvinen (1780) 1–0
Lohkovoitto näyttää jo ratkenneen. EtVaS 2 tietysti olikin ylivoimainen ennakkosuosikki: EtVaS 1 voitti viime kaudella suomenmestaruuden, ja heillä riittää kovia pelaajia useampaankin joukkueeseen.
Lähimpänä voittoa olimme ykköspöydällä, jossa tultiin siirron 12.O-O-O jälkeen seuraavaan asemaan, jossa mustalla on korvauksena vaivainen sotilas valkean mahtavasta kehitysedusta. Rybkan mielestä valkean etu vastaa lähes puolta sotilasta.
Pekka realisoi edun hienosti loppupeliin, jossa tultiin seuraavaan asemaan:
40.Tc5?
Viimeinen siirto ennen ajantarkistusta ratkaisee taas. Valkean olisi pitänyt säilyttää h-sotilas: 40.Tc2! Kh4 41.a4 voittaa. Pelijatko kuivuu tasapeliksi: tornien vaihduttua molemmat korottavat, ja musta teki ikuisen shakin siirron 47.a8D jälkeen:
13. marraskuuta 2009
Shakki joukkuepelinä
"Urheilu ei ole olemukseltaan fyysistä. Liikuntatapahtumasta tekee urheilua vasta sitä ympäröivä puhemaailma: analyysit, vedonlyönti, vertailut, tilastot, pelin sääntöjen, historian ja taktiikoiden tarkka tuntemus, muistot, hehkutukset, ennakoinnit, jälkipelit. Voitto ei ole tärkeintä, eikä osanotto: tärkeintä on niukka voitto tai voitto pitkän häviöputken jälkeen." (Tuomas Nevanlinna)
25 vuotta shakkia harrastaneena olen usein saanut vastata kysymykseen, miten shakkia voi pelata joukkueena. Eihän shakki näytä joukkuepeliltä, koska jokainen pelaa omaa peliä eikä pelien aikana saa puhua. Olen vastannut aina, että itse pelaan mieluiten juuri joukkueessa ja hyvä joukkuehenki on ensiarvoisen tärkeää.
En usko monenkaan vakuuttuneen vastauksestani. Niinpä aloin pohtia tarkemmin, miten seurajoukkueiden SM-kilpailussa pelataan tai ainakin tulisi pelata joukkueena. Olen jakanut pohdintani neljään osaan: joukkueen merkitykseen ennen ottelua, ottelun aikana ja sen jälkeen sekä sarjakausien välissä.
Otteluun valmistautuminen
Ennen ottelua luodaan yhteinen pelistrategia ja valitaan psykologiset aseet. Vastustajien pelityylejä ja vakioavauksia kannattaa analysoida ja tarkistaa, pelaako joku pelkkiä tasapelejä tai onko jollakulla häviöputki alla. SM-liigassa ja 1. divisioonassa voi valmistautua tutkimalla todennäköisimpien vastustajiensa pelejä tietokannoista.
Monilla on luonnostaan tunnistettava pelityyli: hyökkääjä ottaa riskejä pyrkiessään voittamaan, mutta saattaa hävitä herkästi; puolustaja välttää riskejä ja päätyy tasapeliin herkästi. Pelaajien rooleja saatetaan vaihtaa yhteistuumin vastustajan mukaan, jos tämä on tiedossa, tai turnauksen kokonaistilanteen vaatiessa.
Sitoutuminen pelaamiseen osoittaa, että on valmis tekemään kaikkensa joukkueen hyväksi. Monet pelaajat merkitsevät kalenteriinsa kaikki JSM-ottelut heti kauden alussa ja jäävät pois ottelusta vain erittäin painavista syistä. Nuorisojoukkueilla tai SM-liigassa pelaavilla saattaa olla valmentaja, joka entisestään tiivistää joukkuetta.
Taistelutahtoa voi nostattaa muistelemalla aikaisempia menestyksiä. Esimerkiksi pelimatka toiseen kaupunkiin on hyvä tilaisuus me-hengen nostattamiseen. Tavoite on hyvä pitää selkeänä: aina ei lähdetä edes voittamaan tosissaan, vaan ylivoimaista joukkuetta vastaan voi tavoitteena olla mahdollisimman hyvä taistelu.
Ottelun tiimellyksessä
Ottelun aikana jokainen pelaaja arvioi oman pelinsä merkitystä lopputulokseen. Toisten pelien lopputuloksen ennakointi on hankalaa, mutta tuttujen pelikaverien eleistä voi joskus päätellä paljon: yksi nousee laudan äärestä saatuaan vastustajansa pinteeseen, toinen puree alahuultaan tappion häämöttäessä.
Ottelun ja turnauksen kokonaistilanne vaikuttaa meneillään oleviin peleihin ja saattaa muuttaa pelaajien rooleja: joskus voi tyytyä tasapeliin, joskus on uhrauduttava joukkueen puolesta, pelattava voittoa häviönkin uhalla. Herrasmiessääntöjen mukaan hävioasemassa luovutetaan ajoissa, mutta joukkueen puolesta on tapana taistella pidempään.
Pelaajat kerääntyvät usein äänettömäksi huutosakiksi seuraamaan ratkaisuvaiheissa olevia pelejä. Kommentointi, analysointi ja peleihin liittyvä vihjailu on kielletty, mutta kaveria voi kannustaa seisomalla laudan vieressä ja ehkä tuomalla hänelle kahvia. Varsinkin joukkueen kapteenilla on oltava näkemys kokonaistilanteesta, jotta hän voi tarvittaessa auttaa sopimaan tasapeleistä.
Ottelun jälkipuinti
Vaikka voittoa ei olisi tullut, hyvästä taistelusta tai viihdyttävästä pelistä on syytä aina onnitella. Myös pettynyttä pelaajaa pitäisi osata lohduttaa ja kannustaa. Oman häviöpelin unohtaa joskus nauttimalla joukkueen hyvästä tuloksesta. Vaikka joukkue häviäisi, voi ehkä juhlia odotustuloksen ylittämistä.
Pelien analysointi koko joukkueen kanssa heti ottelun jälkeen on erinomainen tapa. Aina voi oppia lisää omista ja toisten virheistä: arveluttavista avausvalinnoista, huonoista suunnitelmista, ylioptimistisista tai -passiivisista siirroista. Voittopeleistäkin voi oppia, jos osaa tarkastella niitä kriittisesti. On hyvä miettiä myös psykologian, ajankäytön ja ottelutilanteen vaikutusta peleihin.
Kun pelaajat ovat aikansa jossitelleet yksittäisiä siirtoja, pelejä ja ottelutulosta, lopuksi vielä vakuutellaan yhdessä, että olemmepa me hyviä tai kyllä me tästä nousemme. Sen jälkeen alkaa henkinen valmistautuminen seuraavaan otteluun tai sarjakauteen.
Sarjakausien lomassa
Pelaajien yhdessäolo jatkuu sarjakausien välissä omissa turnauksissa ja viikoittaisissa peli-illoissa. Lauttasaaren Shakkikerhon "salainen" harjoitteluase ja pelivireen ylläpitäjä on normaalipelin miettimisajoin pelattava Lauttasaaren avoin mestaruusturnaus, joka pelataan maalis–lokakuussa ja johon osallistuu vuosittain noin 20 pelaajaa. Ehkä ei ollut sattumaa, että joukkueemme nousi JSM-turnauksen 1. divisioonaan heti ensimmäisen avoimen mestaruusturnauksen jälkeen keväällä 1999.
Pelaajia voi motivoida yhdessäolo harrastuksen parissa, kilpailuvietti tai pelitaidon kehittäminen. Useimmat kerhomme aktiivipelaajat, jotka ovat harrastaneet shakkia kymmeniä vuosia mutta pelaavat selopelejä enää vain JSM-turnauksessa, ovat nostaneet selonsa ennätykseen viime vuosina. Hyvä joukkuehenki on varmasti ollut siihen yhtenä syynä.
Joukkuepelaaminen muistuttaa tiimityötä, onhan "joukkue" englanniksi team. Pelaajat tuntevat kuuluvansa samaan tiimiin, sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, pelaavat yhdessä kannustaen toisiaan ja tukevat toisten kehittymistä analysoimalla pelejä yhdessä.
(Julkaistu Suomen Shakissa 7/2009)
11. marraskuuta 2009
Marraskuun pelaaja: Tommi Laaksovuori
Shakkisiirtojen oppiminen
En itse muista miten tai milloin opin siirrot. Kuulemma shakista innostunut lastenvahtini opetti ne minulle ollessani hyvin pieni.
Kuinka usein pelaat shakkia?
1-2 kertaa viikossa kerhon tilaisuuksissa, sekä internetissä aina välillä.
Shakkikerhoon liittyminen
Pari vuotta sitten muutin Helsinkiin opiskelemaan ja liityin Lauttasaaren shakkikerhoon. Olin pelaillut netissä sekä kavereiden kanssa ja halusin oppia lisää. Kerhossa on hyvä tunnelma joten siellä on mukava viettää keskiviikkoillat.
Saavutukset shakissa
Varmaankin muutamat hyvät sijoitukset kerhon omissa turnauksissa. Vaikkakin on kyse epävirallisista turnauksista pidän näitä saavutuksia tärkeinä koska ne kannustavat jatkamaan lajia ja oppimaan lisää.
Paras peli
Se on varmaan Lauttasaaren avoimesta mestaruusturnauksesta 2009. Pelasin valkeilla Evgeny Sobeninia vastaan. Valmistauduin tutkien pitkään avointa Caro-Kannia ja peli etenikin valmistelujen siivittämänä valkean voittoon.
Makea voitto
Edellä mainitsemani peli. Vastustajani oli edellisissä peleissämme piessyt minut neljä kertaa peräkkäin Caro-Kannillansa. Viides kerta toden sanoo!
Onnekas voitto
Varsinkin analysoidessa huomaa että kaikki voittoni taitavat sittenkin olla puhdasta onnea. Yksi ylitse muiden voisi olla peli Pentti Wigeliusta vastaan, jossa puolustauduin onnekkaasti Evansin gambiittia vastaan.
Katkera tappio
Jokaisesta tappiosta voi oppia jotain, joten niitä ei kannata paljon harmitella.
Pahin munaus
Varsinkin nopean shakin peleistäni niitä löytyy lukemattomia kappaleita.
Unohtumaton shakkikokemus
Minulla oli kirjeshakkipeli meneillään netissä. Tilanne oli vaikea. Olin hieman häviöllä ja aloitin pitkän sommitelman jonka toivoin kääntävän pelin. Vastustaja kuitenkin puolusti sinnikkäästi. En millään löytänyt ratkaisevaa siirtojen sarjaa ja pähkäilin tilannetta monta päivää. Eräänä yönä näin unta kyseisestä pelistä. Unessa huomasin uuden siirtojen sarjan ja "pelasin sen". Kokemus oli niin unohtumaton että menin heti aamulla tutkimaan voisiko kyseinen idea toimia. Ja toimihan se! Vastustaja luovutti pelin viidessä siirrossa välittömän matin uhatessa.
Arvokkaimmat päänahat
Muutaman mestariehdokkaan olen voittanut nopeassa shakissa.
Avausvalikoima
Aloittelijan avausvalikoima, muutamaa terävää gambiittia lukuunottamatta. Valkeilla e4. Mustilla e5 ja d5.
Pelityyli
Hyökkäävä ja taktinen. Myöskin liian usein malttamaton. Kaikki uhrataan vahingossa tai tahallaan. Teorian tuntemusta saisi myös olla lisää.
Miettimisaika
Kaikki käy. Pikapeli on vahvin alueeni.
Shakkimotto
Silloin kun vastustaja raapii päätään ja pyyhkii hikeä otsaltaan peli on onnistunut huolimatta lopputuloksesta.
Shakki-idolit
Idoli lienee hieman liian vahva ilmaisu, mutta nykyisistä huipuista sellainen voisi olla Levon Aronian. Monipuolinen. Erittäin vahva pikapelaaja. Sellainen iloinen ja rento ote shakkiin ja turnauksiin.
Haaste jäsenesittelyyn
9. marraskuuta 2009
Netin maksuttomat PGN-kokoelmat
Internet on pullollaan maksuttomia shakkitiedostoja. Osa pelikokoelmista on omistettu jollekin pelaajalle, toisiin on kerätty uusimpia turnauspelejä, joihinkin on kerätty menneiden huipputurnausten pelejä tai vaikkapa yhdestä avauksesta syntyneitä pelejä. PGN-tiedostojen lisäksi käytössä on myös Chessbase- ja Chess Assistant -ohjelmia varten koottuja tiedostoja. Koska kaikki shakkiohjelmistot (mm. maksuton Scid) osaavat lukea PGN-tiedostoja, esittelen tässä jutussa ainoastaan netin kyseisessä muodossa olevia pelikokoelmia.
Tämän vuosikymmenen kotimaiset pelit löytyvät Shakki.Net-sivuston tietokantasivulta. Varhaisemmat kotimaiset pelit ja kirjepelit löytyvät puolestaan eri osoitteesta, tamperelaisten shakinpelaajien kokoamasta Suomipelitietokannasta. Valitettavast tiedostot ovat saatavilla PGN-muodossa ainoastaan vuodesta 1998 alkaen. Menneiden vuosikymmenien peleihin pitää siis tutustua maksullisia ohjelmistoja käyttäen.
Kymmenen vuotta sitten netin paras pelikokoelma löytyi Pittsburghin yliopiston palvelimilta. Valitettavasti Pitt Chess Archives -kokoelmaa ei ole viime vuosina päivitelty, mutta palvelimelta löytyy edelleen runsaasti historiallisia pelejä. Tiedostot on järjestetty turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.
PGN Mentor on ohjelma PGN-tiedostojen katselua varten. Ohjelmiston verkkosivuilta löytyy suuri määrä PGN-tiedostoja, joita voit tutkiskella mitä tahansa muutakin ohjelmaa apuna käyttäen. Tämäkin kokoelma on luokiteltu turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.
Tuoreimmat kansainväliset turnauspelit löytyvät helpoimmin The Week in Chess Magazine -verkkojulkaisusta. Esimerkiksi viikko sitten julkaistussa kokoelmassa oli yli 1900 peliä eri puolilta maailmaa. Viikon tiedosto sisältää pelejä mm. joukkueiden EM-kilpailusta, Tsigorinin muistoturnauksesta, Korsikan mestartiturnauksesta, nuorten maailmanmestaruuskisoista ja Bogotan avoimesta turnauksesta.
Jos olet kiinnostunut erityisesti tiettyä avausta käyttäneistä peleistä, kannattaa tutustua Supreme Chess -kokoelmaan. Supreme Chess -sivustolla pelit on järjestetty ECO-koodien mukaisesti.
Verkossa on myös muutamia hyviä online-tietokantoja, joista voi katsella pelejä. Itse olen katsellut esimerkiksi Chessbasen Chesslive-tietokantaa, ChessLab-kantaa ja ChessGames.com-sivua. Näistäkin voi ladata pelejä PGN-muodossa.
Tämän vuosikymmenen kotimaiset pelit löytyvät Shakki.Net-sivuston tietokantasivulta. Varhaisemmat kotimaiset pelit ja kirjepelit löytyvät puolestaan eri osoitteesta, tamperelaisten shakinpelaajien kokoamasta Suomipelitietokannasta. Valitettavast tiedostot ovat saatavilla PGN-muodossa ainoastaan vuodesta 1998 alkaen. Menneiden vuosikymmenien peleihin pitää siis tutustua maksullisia ohjelmistoja käyttäen.
Kymmenen vuotta sitten netin paras pelikokoelma löytyi Pittsburghin yliopiston palvelimilta. Valitettavasti Pitt Chess Archives -kokoelmaa ei ole viime vuosina päivitelty, mutta palvelimelta löytyy edelleen runsaasti historiallisia pelejä. Tiedostot on järjestetty turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.
PGN Mentor on ohjelma PGN-tiedostojen katselua varten. Ohjelmiston verkkosivuilta löytyy suuri määrä PGN-tiedostoja, joita voit tutkiskella mitä tahansa muutakin ohjelmaa apuna käyttäen. Tämäkin kokoelma on luokiteltu turnauksittain, pelaajittain ja avauksittain.
Tuoreimmat kansainväliset turnauspelit löytyvät helpoimmin The Week in Chess Magazine -verkkojulkaisusta. Esimerkiksi viikko sitten julkaistussa kokoelmassa oli yli 1900 peliä eri puolilta maailmaa. Viikon tiedosto sisältää pelejä mm. joukkueiden EM-kilpailusta, Tsigorinin muistoturnauksesta, Korsikan mestartiturnauksesta, nuorten maailmanmestaruuskisoista ja Bogotan avoimesta turnauksesta.
Jos olet kiinnostunut erityisesti tiettyä avausta käyttäneistä peleistä, kannattaa tutustua Supreme Chess -kokoelmaan. Supreme Chess -sivustolla pelit on järjestetty ECO-koodien mukaisesti.
Verkossa on myös muutamia hyviä online-tietokantoja, joista voi katsella pelejä. Itse olen katsellut esimerkiksi Chessbasen Chesslive-tietokantaa, ChessLab-kantaa ja ChessGames.com-sivua. Näistäkin voi ladata pelejä PGN-muodossa.
7. marraskuuta 2009
Aloittelijaturnaus 7.11.
Lauttasaaren Shakkikerho järjesti syksyn kolmannen turnauksen aloittelijoille lauantaina 7.11.2009. Turnauksessa pelattiin viisi kierrosta 15 + 15 minuutin miettimisajoin. Osallistujia oli 12, kun saimme suostuteltua myös kahden pelaajan isät mukaan.
Tulokset (suluissa on vastustajien saamien pisteiden summa, joka ratkaisi tasapisteisiin päätyneiden sijoitukset):
- Risto Lahdelma 5/5 (14)
- Esa Manninen 3½ (16)
- Kalervo Koistinen 3 (14)
- Miika Laine 3 (11½)
- Henri Lahdelma 3 (10½)
- Tuuli Kauppala 2½ (15½)
- Mikaela Ebeling 2½ (13½)
- Rasmus Koistinen 2½ (13)
- Mariela Ebeling 2 (12)
- Seppo Väyrynen 2 (9)
- Stefan Sirén 1 (10½)
- Kasper Kivimäki 0 (10½)
Kolme parasta saivat palkinnoksi Suomen Shakki -lehden uusimman numeron. Lisäpelaajina mukaan tulleet isät (Lahdelma ja Koistinen) pärjäsivät poikiaan paremmin vielä tällä kertaa...
Seuraava samanlainen turnaus järjestetään todennäköisesti tammikuussa 2010.
3. marraskuuta 2009
Wigelius–Mäki-Fränti
Lauttasaaren avoimen mestaruusturnauksen yksi terävimmistä peleistä oli Pentti Wigelius – Petri Mäki-Fränti lokakuussa 2009. Kommenteissa on Rybkan analyyseja.
1.e4 e6 2.d4 d5 3.exd5 exd5 4.Rf3 Ld6 5.Rc3 Re7 6.Ld3 Lg4 7.Le3 c6 8.h3 Lh5 9.g4 Lg6 10.Dd2 Da5 11.Lxg6 hxg6 12.Re2 Db6 13.c3 a5 14.Rf4 Rd7 15.Rd3 Rf6 16.Rfe5 Re4 17.Dc2 f6 18.Rf3 a4 19.O-O-O a3 20.b3 Da5 21.b4 Dc7 22.Rd2 b6 23.Tde1 Kf7 24.Rf1 c5 25.f3 c4 26.Rf2 Rxf2 27.Dxf2 Rc6 28.Ld2
Kun musta mietti miettimistään tässä asemassa, aloin itsekin seurata peliä tarkemmin, koska ilmassa oli kiinnostava uhrausmahdollisuus...
28...Lxb4!?
En olisi itse ehkä uskaltanut uhrata lähettiä, koska luulin mustan hyökkäyksen tyrehtyvän parissa siirrossa. Rybka suosittelee aseman lukitsemista: 28...g5 29.Kb1 b5 mustan eduin.
29.cxb4
Parempi on 29.Re3 Re7 30.cxb4 c3 31.Rc2 cxd2+ 32.Dxd2 mustan pienin eduin.
29...c3 30.Le3?
Uskoin että musta ei saa riittävästi korvausta jatkossa 30.Lxc3 Rxb4 31.Te3. Rybka osaa kuitenkin laskea pidemmälle: 31...The8 32.Dd2 Txe3 33.Rxe3 Rxa2+ 34.Dxa2 Dxc3+ 35.Rc2 Dxf3 mustan ratkaisevin eduin. Lähetinuhraus oli siis korrekti!
30...Rxb4 31.Dh2 Dc4 32.Te2
32...Thc8
32...Txh3! voittaisi heti.
33.Tc2 Rd3+
33...Rxa2+! 34.Txa2 c2 -+.
34.Kb1 Db4+ 35.Ka1
35...Re1
Hieno loppu olisi 35...Db2+! 36.Txb2 cxb2+ 37.Kb1 Tc1+ 38.Lxc1 bxc1TX.
36.Rg3 Rxc2+ 37.Dxc2 Db2+ 38.Dxb2 axb2+ 39.Kb1
Mustan b- ja c-sotilaat ratkaisevat pelin.
39...Ta3 40.Te1 b5
40...c2+ 41.Kxb2 Txe3 42.Tc1 voittaisi myös, mutta pitkälle edenneitä b- ja c-sotilaita ei kannata vaihtaa yhteen lähettiin.
41.Kc2 Txa2 42.Re2 b4 43.Rc1
43...b1D+ 44.Kxb1 Tb2+ 45.Ka1 Ta8+ 0-1
2. marraskuuta 2009
Shakkikerhon seuraava aloittelijaturnaus lauantaina 7.11.2009
Lauttasaaren shakkikerho järjestää taas ensi lauantaina (7.11.2009) aloittelijaturnauksen. Se on tarkoitettu kaiikille shakkiharrastusta aloitteleville ja aikaisemmin shakkia lähinnä perhe- tai ystäväpiirissä pelanneille. Turnaukseen voivat osallistua kaikenikäiset: juniorista senioriin – kaikki ovat tervetulleita!
Aika ja paikka
- Aika: Lauantai 7.11.2009 klo 13:00.
- Paikka: Lauttasaaren kirkon kerhotila, Myllykallionrinne 1 D, Helsinki.
Turnaukseen osallistuminen:
- Turnaukseen osallistuminen on maksutonta.
- Turnaukseen saavat osallistua pelaajat, joilla ei ole shakin vahvuuslukua ("selolukua") tai joiden vahvuusluku on korkeintaan 1300.
- Turnaukseen toivotaan ennakkoilmoittautumista viimeistään 5.11.: Aaro Jalas, sähköposti ajalas(a)luukku.com, puh. 050 5948181.
Turnausjärjestelyt:
- Turnauksessa pelataan 5 kierrosta 15 + 15 minuutin miettimisajoin.
- Ennen turnausta pidetään tietoisku säännöistä ja shakkikellon käytöstä.
- Pelipaikalta voi ostaa juotavaa ja pikkupurtavaa kohtuuhinnoin.
- Kolmelle parhaalle jaetaan palkinnot.
Turnauksen alustava aikataulu 7.11.:
- klo 12:15–12:45 osanoton varmistus ja jälki-ilmoittautuminen.
- klo 13:00 alkaa 1. kierros (kierrosten välissä on lyhyt tauko).
- klo 16:00 tulosten julkistaminen ja palkintojen jako.
Tätä mainosta saa levittää vapaasti!
1. marraskuuta 2009
Raivauskombi
Valkean siirto. Hyökkäystä pitäisi jatkaa.
Ratkaisu
26.Th7! Rxh7
26...De8 27.Rf7+ Ke7 28.Tb1 valkean selvin eduin.
27.Dxc6
Torninuhrauksen tarkoitus oli siis raivata f6-ratsu c6-sotilaan edestä. Musta ei voi torjua kaikkia uhkauksia Re6+, Txd5+ ja Dxa8+.
27...Dxg5 28.Txd5+ Ke7 29.Td7+ Ke8 30.Tb7+ 1-0 (Jyrki Heikkinen – Arto Puusa, 1994)
Sommitelmat perustuvat lähes aina tuttuihin kuvioihin. Alitajunnassani saattoi olla Kimmo Konsalan Shakin maailmanmestareita -kirjasta tutun pelin Henry Bird – Paul Morphy (1858) yllättävä raivausuhraus 17...Txf2!?, jonka toimivuutta analysoidaan vieläkin. Oma uhraukseni 26.Th7 sen sijaan oli Rybkankin mielestä aseman paras siirto.
28. lokakuuta 2009
Helsingin Sanomien shakkipalsta vaarassa
Moni shakinharrastaja on saanut ensikosketuksensa kilpailushakkiin Helsingin Sanomien lauantain ilmestyvän shakkipalstan kautta. Helsingin Sanomat on ilmoittanut, että viimeinen shakkipalsta ilmestyy parin viikon kuluttua (14.11. 2009).
Monen shakinharrastajan tavoin toivon, että tätä palstaa ei lakkautettaisi. Siksi olen allekirjoittanut www.adressit.com -palvelussa adressin, jossa toivotaan palstan jatkamista.
Toivottavasti sinäkin allekirjoitat adressin!
Monen shakinharrastajan tavoin toivon, että tätä palstaa ei lakkautettaisi. Siksi olen allekirjoittanut www.adressit.com -palvelussa adressin, jossa toivotaan palstan jatkamista.
Toivottavasti sinäkin allekirjoitat adressin!
27. lokakuuta 2009
Vieraile Lauttasaaren shakkikerhossa!
Myös muiden shakkikerhojen jäsenet ovat aina tervetulleita mukaan kerhoiltaamme Lauttasaaren kirkon kerhohuoneeseen. Kaikki shakkiturnauksemme ovat maksuttomia, eikä kerhoiltaan osallistujilta kerätä ovimaksua.
Pelaamme joka keskiviikko pienimuotoisen kerhoturnauksen joko pikapeliajoilla (3 min. + 2 sek. inkrementit) tai hiukan hitaammilla ajoilla (10 tai 15 minuuttia). Aloittelijoille ja vain vähän aikaa shakkia pelanneille annetaan tarvittaessa aikatasoitusta.
Pelaamme keskiviikkoisin klo 19:00 (ovi aukeaa klo 18:30):
- Kuukauden 1. keskiviikkona GP-osakilpailu (3'02).
- Kuukauden 2. keskiviikkona tavallinen pikapeli (3'02).
- Kuukauden toiseksi viimeisenä keskiviikkona 10+10 min.
- Kuukauden viimeisenä keskiviikkona 15+15 min.
Tervetuloa mukaan keskiviikkoturnauksiimme!
26. lokakuuta 2009
Scid - ilmaisohjelma shakkitiedostoja varten
Lauttasaaren shakkikerhon pelikokoelmat on julkaistu PGN-muodossa. PGN (lyhennetty sanoista portable game notation) on todennäköisesti kaikkien shakkiohjelmistojen ymmärtämä muoto.
PGN-tiedostossa pelien siirrot annetaan selväkielisessä muodossa normaalia koordinaattimerkintää käyttäen. Lisäksi joka peliin liittyy metadataa, joka sisältää esimerkiksi tiedot pelaajista, pelin ajankohdasta ja turnauksesta, jossa peli on pelattu. Tämän vuoksi PGN-tiedoston sisältämiä pelejä on helppo käydä läpi ihan perinteisesti laudan ja nappuloiden kanssa. Huomattavasti helpompaa ja nopeampaa on tietenkin käyttää tarkoitusta varten tehtyä tietokoneohjelmaa.
Itse käytän pelitiedostojen katseluun Scid-tietokantaohjelmaa. Scid on maksuton ja perustuu avoimeen lähdekoodiin, joka on saatavilla Internetistä. Tavallisen käyttäjän kannalta tällä ei välttämättä ole suurempaa merkitystä, mutta maksuttomuus todennäköisesti ilahduttaa useimpia käyttäjiä.
Scid on saatavilla kaikille nykyään yleisessä käytössä oleville käyttöjärjestelmille (Windows, OS X, Linux). Voit ladata valmiin asennuspaketin ohjelman omalta nettisivulta, josta löydät myös asennusohjeet sekä esimerkiksi pelaajatiedostot.
Scid ei sisällä shakkiohjelmaa, jota voisi käyttää pelien analysoimiseksi. Tätä varten olen asentanut koneelleni Crafty-shakkiohjelman, jota Scid osaa käyttää pelien analysoimiseksi. Myös Crafty on maksuton avoimen lähdekoodin ohjelma. Piakkoin on luvassa jälleen uusi versio (23.1), jonka pitäisi olla hiukan edeltäjäänsä vahvempi. Crafty ei varmasti tarjoa vastusta esimerkiksi Rybkalle, mutta omiin peleihini tämäkin ohjelma löytää paljon taktisia parannuksia.
Tietokantaohjelma helpottaa monin tavoin peleihin tutustumista. On esimerkiksi mahdollista käydä tiettyjä avausvariantteja tai vaikkapa tutustua tietyn pelaajan peleihin. Mikäli tietokannasta löytyy vastustajien pelejä, on tietenkin mahdollista tutkia etukäteen esimerkiksi seuraavan vastustajan pelaamia avauksia. Jo pelkkä omien pelien siirtäminen tietokantaan voi tuoda mieleen parannuksia aikaisempiin pelehin ja palauttaa mieliin vastustajien vanhoja konnuuksia. Tämäkin auttaa pelaamaan jatkossa parempaa shakkia!
PGN-tiedostossa pelien siirrot annetaan selväkielisessä muodossa normaalia koordinaattimerkintää käyttäen. Lisäksi joka peliin liittyy metadataa, joka sisältää esimerkiksi tiedot pelaajista, pelin ajankohdasta ja turnauksesta, jossa peli on pelattu. Tämän vuoksi PGN-tiedoston sisältämiä pelejä on helppo käydä läpi ihan perinteisesti laudan ja nappuloiden kanssa. Huomattavasti helpompaa ja nopeampaa on tietenkin käyttää tarkoitusta varten tehtyä tietokoneohjelmaa.
Itse käytän pelitiedostojen katseluun Scid-tietokantaohjelmaa. Scid on maksuton ja perustuu avoimeen lähdekoodiin, joka on saatavilla Internetistä. Tavallisen käyttäjän kannalta tällä ei välttämättä ole suurempaa merkitystä, mutta maksuttomuus todennäköisesti ilahduttaa useimpia käyttäjiä.
Scid on saatavilla kaikille nykyään yleisessä käytössä oleville käyttöjärjestelmille (Windows, OS X, Linux). Voit ladata valmiin asennuspaketin ohjelman omalta nettisivulta, josta löydät myös asennusohjeet sekä esimerkiksi pelaajatiedostot.
Scid ei sisällä shakkiohjelmaa, jota voisi käyttää pelien analysoimiseksi. Tätä varten olen asentanut koneelleni Crafty-shakkiohjelman, jota Scid osaa käyttää pelien analysoimiseksi. Myös Crafty on maksuton avoimen lähdekoodin ohjelma. Piakkoin on luvassa jälleen uusi versio (23.1), jonka pitäisi olla hiukan edeltäjäänsä vahvempi. Crafty ei varmasti tarjoa vastusta esimerkiksi Rybkalle, mutta omiin peleihini tämäkin ohjelma löytää paljon taktisia parannuksia.
Tietokantaohjelma helpottaa monin tavoin peleihin tutustumista. On esimerkiksi mahdollista käydä tiettyjä avausvariantteja tai vaikkapa tutustua tietyn pelaajan peleihin. Mikäli tietokannasta löytyy vastustajien pelejä, on tietenkin mahdollista tutkia etukäteen esimerkiksi seuraavan vastustajan pelaamia avauksia. Jo pelkkä omien pelien siirtäminen tietokantaan voi tuoda mieleen parannuksia aikaisempiin pelehin ja palauttaa mieliin vastustajien vanhoja konnuuksia. Tämäkin auttaa pelaamaan jatkossa parempaa shakkia!
23. lokakuuta 2009
Naapurimaan shakkilehti: Tidskrift för Schack
Suomen Shakki on varmasti tuttu kaikille suomalaisille shakinharrastajille. Välillä on kuitenkin hauska tutustua myös ulkomaisiin shakkilehtiin. Niiden avullahan voi parantaa paitsi peliosaamista, myös kielitaitoa. Lisäksi ulkomaalaisista lehdistä löytää tietoja lehden kotimaassa järjestettävistä turnauksista, jotka yleensä ovat avoimia myös ulkomaalaisille shakinpelaajille.
Ulkomaisiin shakkilehtiin tutustuminen on helpointa aloittaa naapurimaan Tidskrift för Schack -lehdestä, jonka kymmenen tuoretta vuosikertaa on ladattavissa maksutta Internetistä. Uusinta vuosikertaa ei valitettavasti ole tarjolla, mutta eiköhän kymmenen vuosikerran kahlaaminen läpi riitä useimmille shakinpelaajille. Edustavasti nelivärisenä painetun lehden voi luonnollisesti tilata myös Suomeen. Tällä hetkellä vuosikerran tilaushinta Suomeen on 30 euroa.
Ulkomaisiin shakkilehtiin tutustuminen on helpointa aloittaa naapurimaan Tidskrift för Schack -lehdestä, jonka kymmenen tuoretta vuosikertaa on ladattavissa maksutta Internetistä. Uusinta vuosikertaa ei valitettavasti ole tarjolla, mutta eiköhän kymmenen vuosikerran kahlaaminen läpi riitä useimmille shakinpelaajille. Edustavasti nelivärisenä painetun lehden voi luonnollisesti tilata myös Suomeen. Tällä hetkellä vuosikerran tilaushinta Suomeen on 30 euroa.
22. lokakuuta 2009
Turnausten sijoitusten vertailu
Vaikka monissa kerhomme turnauksissa ei jaetakaan hienoja palkintoja, tapana on julistaa ainakin voittaja. Jos useita pelaajia on tasapisteissä, käytämme seuraavia vertailuja, jotka perustuvat shakin kilpailumääräyksiin Suomessa (luku 16).
Myös kuukausipikapelien sijat 1–8 eritellään jatkossa, jotta GP-pisteet pysyvät kokonaislukuina.
Useimpien vertailujen periaate on, että paremmin sijoittuu se, joka voittaa parempia pelaajia. Jos kaikki vertailut menevät tasan, voittaa se, joka oli vahvuusluvultaan heikompi ennen turnausta.
Vajaakierroskilpailun vertailut:
- Buchholz eli vastustajien pisteiden summa.
- Sonneborn–Berger eli vastustajien pisteiden summa kerrottuna tuloksella (1, ½ tai 0) kutakin vastustajaa vastaan.
- Voittojen määrä.
- Keskinäisten pelien tulos.
- Yhteisistä vastustajista saatu tulos.
- Kumulatiivinen eli kierrosten jälkeiset pisteet lasketaan yhteen, jolloin alkukierrosten pisteillä on suurempi vaikutus.
Täydellisen turnauksen vertailut:
- Keskinäisten pelien tulos.
- Voittojen määrä.
- Sonneborn–Berger (tämä olisi kilpailumääräysten mukaan ensimmäinen vertailu, mutta on turhan monimutkainen pikapeliturnauksiin, joissa voi olla yli 10 pelaajaa).
Esimerkki. Jos täydellisessä turnauksessa pelaajat A, B ja C ovat kärjessä tasapistein, heidän sijoituksensa määräytyvät seuraavasti:
- Keskinäisten pelien tulos. Oletetaan että A voitti B:n ja C:n, mutta B ja C pelasivat tasan. A voittaa vertailun, ja B:n ja C:n keskinäinen sijoitus määräytyy seuraavilla vertailuilla.
- Voittojen määrä. Oletetaan että B:llä on 6 voittoa ja 2 häviötä, kun taas C:llä on 5 voittoa, 2 tasapeliä ja 1 häviö. B voittaa vertailun eli sijoittuu toiseksi.
21. lokakuuta 2009
Öberg–Kauppala
JSM-ottelun LauttSK–EkSK ykköspöydän peli Tommy Öberg – Pekka Kauppala oli tasapelistä huolimatta erittäin värikäs. Kommenteissa on Rybkan parannusehdotuksia.
1.d4 Rf6 2.Rf3 c5 3.e3 d5 4.c4 e6 5.cxd5 exd5 6.Rc3 Rc6 7.h3 c4 8.Le2 Lb4 9.O-O O-O 10.Dc2 Te8 11.a3 La5 12.Ra4 Re4 13.b4 Lc7 14.Rc5 Dd6 15.Te1 b6 16.Ra4
16...Te6
16...Lxh3!! voittaa yllättäen. A) 17.gxh3 Dg6+ 18.Kf1 Rg3+ 19.fxg3 Dxc2 voittaa daamin. B) 17.Ta2 Lxg2 18.Kxg2 Dg6+ 19.Kf1 Df5 20.Td1 Dh3+ 21.Ke1 Dh1+ 22.Lf1 Dxf3 mustan ylivoimaisin pelein.
17.Rc3 a6?
17...Tg6! 18.Rxe4 dxe4 19.Dxe4 Lxh3 20.Lf1 -/+.
18.Rxd5! Dxd5 19.Lxc4 Dd6 20.Lxe6 Dxe6
21.Lb2?
21.d5! Dxd5 22.Td1 De6 23.Rd4 Rxd4 24.Dxc7 ±.
21...Lb7 22.d5 Dxd5 23.Tad1 Df5 24.Rd4 Rxd4 25.Txd4 Le5 26.Tdd1
26...Tc8??
"Perustöppäys, vaikka olin juuri katsonut, ettei varmasti mikään perärivisommitelma uhkaa", Pekka kommentoi. 26...Lxb2 olisi mustan selvin eduin.
27.Lxe5 f6 28.Da2+ Kh8 29.Lf4 Rc3 30.Dc4
30.Df7 Ld5 31.e4 Lxf7 32.exf5 Rxd1 33.Txd1.
30...g5
Hieman parempi on 30...Rxd1 31.Txd1 h6.
31.g4?
Valkea menettää etunsa. Parempi on 31.Lc7 Rxd1 32.Txd1 Kg7 33.Td6 ±. Varsin monimutkainen asema, ja kaiken lisäksi mustan piti tehdä seuraavat 10 siirtoa alle 10 minuutissa.
31...Dg6
31...Rxd1! 32.gxf5 Txc4 33.Txd1 Le4 =.
32.Dxc8+
32.Lxc7 on parempi.
32...Lxc8 33.Td8+ Kg7 34.Txc8 Dc2 35.Tc7+ Kg6 36.Lg3
36.Lh2 =.
36...Dd2
36...Re2+! 37.Kg2 Dd2 38.Txe2 Dxe2 =/+.
37.Ta1?
37.Kf1 =.
37...Db2
37...Re2+! 38.Kh1 Rxg3+ 39.fxg3 Dd6 -/+.
38.Te1 Dxa3 39.Ld6 Rb5 40.Tc6 Rxd6 41.Txd6 Dxb4 42.Ted1 a5 43.Tc6 b5 44.Tdd6 Db2 45.f4 gxf4 46.exf4 h6
46...a4 47.h4 Kf7 48.Tc7+ =.
47.h4
47...a4??
Musta tarjoaa valkealle voittoa. 47...Kf7 olisi tasa-asemin.
48.Td7??
Valkea uhkaa mattia siirroilla f5 ja h5, mutta musta saa ikuisen shakin. Toisen tornin siirtäminen olisi voittanut: 48.Tc7!, jolloin toinen torni tulee estämään ikuisen shakin d2-ruudusta jatkossa 48...Da1+ 49.Kf2 Da2+ 50.Ke3 Db3+ 51.Ke2 Da2+ 52.Td2 De6+ 53.Kf3 f5
54.h5+ Kf6 55.g5+ hxg5 56.fxg5+ Kxg5 57.Tg7+ Kh6 58.Tg6+ +-.
48...Db1+ 49.Kh2 Db2+ 50.Kg1 Db1+ ½-½
"Kahvilashakkia", Pekka kommentoi itse pelin jälkeen. Ainakin katsojat viihtyivät.
20. lokakuuta 2009
Lauttasaaren shakkikerhon kakkosjoukkue voitti Åminnefors SK:n
Lauttasaaren shakkikerhon kakkosjoukkue matkusti lauantaina Raaseporin kaupunkiin pelaamaan Åminnefors SK:n joukkuetta vastaan. Kotijoukkueen rauhallinen pelitila sijaitsi vanhan teollisuusrakennuksen kolmannessa kerroksessa, mutta meitä oltiin ystävällisesti vastassa jo lähimmässä risteyksessä.
Ennakkoarveluiden mukaan olimme hienoisia ennakkosuosikkeja ottelussa. Åminneforsin joukkue pelasi kuitenkin varamiehisenä, ja joukkueemme olikin kotijoukkuetta selvästi vahvempi. Tätä emme tienneet vielä pelatessamme, mikä epäilemättä oli vain hyväksi.
Oma pelini päättyi ensimmäisenä. Pelailin varsin normaaleja siirtoja Lontoon systeemissä. Musta ajautui huonompaan asemaan, ja lopulta yritti tarpeetonta uhrausta vastapeliä saadakseen. Peli päättyi luovutukseen viidessätoista siirrossa. Kimmo Turtiainen voitti tyylinsä mukaisella reippaalla hyökkäyksellä. Timo Siikonen pelasi hollantilaista puolustusta, jossa hän pääsi itselleen erittäin tuttuun asematyyppiin. Lopulta peli kuivui tasapeliksi.
Tommi Laaksovuori taas sai jo avauksesta mukavan edun, joka pikkuhiljaa muuntui voitetuksi loppupeliksi. Peli olisi voinut kuitenkin saada toisenlaisen päätöksen, jos musta olisi uskaltanut ottaa avauksessa vastaan Tommin optimistisen lähetinuhrauksen. Leo Hämäläisen peli oli kesti tälläkin kertaa pisimpään. Etu daamittomassa keskipelissä heilahteli puolelta toiselle, ja lopulta Leo teki viimeisen virheen.
Shakkikerhomme voitti siis ottelun 3-1, ja pääsimme hyvissä ajoin aloittamaan kotimatkamme kohti Piratin kabinettia, jossa Jyrki Heikkinen ja Pekka Kauppala löysivät monia parannuksia peleihimme.
Kaikkiin peleihin voit tutustua helposti, sillä kaikki lauantaina pelatun ottelun pelit löytyvät jo nyt blogin pelikokoelmien sivulta.
Toisen kierroksen jälkeen joukkueemme jatkaa lohkon johdossa. Jäljellä on vielä kolme tiukkaa ottelua, mutta vakaana tarkoituksenamme on nostaa myös Lauttasaaren shakkikerhon kakkosjoukkue kolmosdivisioonasta kakkosdivisioonaan.
Seuraavaksi kohtaamme Kirkkonummen shakkikerhon kotiottelussa, joka pelataan 14.11.2009.
Ennakkoarveluiden mukaan olimme hienoisia ennakkosuosikkeja ottelussa. Åminneforsin joukkue pelasi kuitenkin varamiehisenä, ja joukkueemme olikin kotijoukkuetta selvästi vahvempi. Tätä emme tienneet vielä pelatessamme, mikä epäilemättä oli vain hyväksi.
Oma pelini päättyi ensimmäisenä. Pelailin varsin normaaleja siirtoja Lontoon systeemissä. Musta ajautui huonompaan asemaan, ja lopulta yritti tarpeetonta uhrausta vastapeliä saadakseen. Peli päättyi luovutukseen viidessätoista siirrossa. Kimmo Turtiainen voitti tyylinsä mukaisella reippaalla hyökkäyksellä. Timo Siikonen pelasi hollantilaista puolustusta, jossa hän pääsi itselleen erittäin tuttuun asematyyppiin. Lopulta peli kuivui tasapeliksi.
Tommi Laaksovuori taas sai jo avauksesta mukavan edun, joka pikkuhiljaa muuntui voitetuksi loppupeliksi. Peli olisi voinut kuitenkin saada toisenlaisen päätöksen, jos musta olisi uskaltanut ottaa avauksessa vastaan Tommin optimistisen lähetinuhrauksen. Leo Hämäläisen peli oli kesti tälläkin kertaa pisimpään. Etu daamittomassa keskipelissä heilahteli puolelta toiselle, ja lopulta Leo teki viimeisen virheen.
Shakkikerhomme voitti siis ottelun 3-1, ja pääsimme hyvissä ajoin aloittamaan kotimatkamme kohti Piratin kabinettia, jossa Jyrki Heikkinen ja Pekka Kauppala löysivät monia parannuksia peleihimme.
Kaikkiin peleihin voit tutustua helposti, sillä kaikki lauantaina pelatun ottelun pelit löytyvät jo nyt blogin pelikokoelmien sivulta.
Toisen kierroksen jälkeen joukkueemme jatkaa lohkon johdossa. Jäljellä on vielä kolme tiukkaa ottelua, mutta vakaana tarkoituksenamme on nostaa myös Lauttasaaren shakkikerhon kakkosjoukkue kolmosdivisioonasta kakkosdivisioonaan.
Seuraavaksi kohtaamme Kirkkonummen shakkikerhon kotiottelussa, joka pelataan 14.11.2009.
Leif Nyman (1722) - Leo Hämäläinen (1788) 1-0
Alpo Appelgren (1677) - Kimmo Turtiainen (1808)0-1
Per-Erik Holmberg (1588)- Mikko Piippo (1753) 0-1
Tommy Kaskinen (1463) - Timo Siikonen (1744) ½-½
Håkan Nyman (1397) - Tommi Laaksovuori (1642) 0-1
TULOSTAULUKKO
LauttSK 2 2 2 0 0 07 - 02 +5 4
-------------------------------------
HaSS 2 1 1 0 05 - 03 +2 3
KirkSK 2 1 0 1 04 - 05 -1 2
ÅmSK 2 1 0 1 03 - 04 -1 2
KarjUra 2 2 0 1 1 03 - 06 -3 1
LeSi 2 2 0 0 2 03 - 05 -2 0
19. lokakuuta 2009
Semi-slaavilaisen teema
Kerhoillassa keskiviikkona 21.10.2009 klo 18:30 alkaen esittelemme semi-slaavilaisen puolustuksen teemaa. Pohjana on Matthew Sadlerin kirja The Semi-Slav, joka selittää avaussiirtojen ideat ja taktiset kuviot. Esittelyn jälkeen pelataan teematurnaus.
Semi-slaavilaisen perusasema:
1.d4 d5 2.c4 e6 3.Rc3 Rf6 4.Rf3 c6
Esittelyssä keskitytään Botvinnik-muunnelman villiin jatkoon:
5.Lg5 dxc4 6.e4 b5 7.e5 h6 8.Lh4 g5 9.Rxg5 hxg5 10.Lxg5
Lukemista ja analysoimista:
- Semi-slaavilaisen päämuunnelmat esitellään englanninkielisessä Wikipediassa.
- Jussi Tellan kirjoituksia slaavilaisesta on Hannunniitun shakkikoulun erinomaisten artikkeleiden joukossa.
- Semi-slaavilaisen pelejä (5.Lg5 dxc4).
18. lokakuuta 2009
JSM: LauttSK – EkSK
Lauttasaaren Shakkikerhon ykkösjoukkue voitti tammisaarelaisen EkSK:n 3–1 JSM-turnauksen 2. divisioonan toisella kierroksella 17.10.2009:
1. Kauppala Pekka (2117) – Öberg Tommy (1909) ½–½ 2. Heikkinen Jyrki (2077) – Ekberg Leif (1826) 1–0 3. Joutsivuo Timo (1925) – Wendelin Alf (1764) 0–1 4. Wigelius Pentti (1951) – Ståhlberg Erik (1744) 1–0 5. Sobenin Evgeny (1942) – Friman Herman (1752) 1–0
Pöytien 3–5 totista taistelua:
3. divisioonassa kakkosjoukkueemme voitti ÅmSK:n 3–1, joten molemmat joukkueemme jatkavat puhtaalla pelillä.
Tämän kauden kaikki JSM-pelimme ovat pelikokoelmassa.
15. lokakuuta 2009
Lokakuun pelaaja: Jyrki Heikkinen
Shakkisiirtojen oppiminen
Ensimmäisen kerran pelailin isän kanssa ehkä 7-vuotiaana. Kuten varmaan moni muukin, pelasin kuin tammea: a3, b4, c3, d4, e3...
Kuinka usein pelaat shakkia?
Keskimäärin useammin kuin kerran viikossa: vuodessa noin 60 päivänä Lauttasaaren Shakkikerhon turnauksissa tai edustusjoukkueessa sekä noin 20 päivänä Nokian shakkikerhon peli-illoissa tai puulaakijoukkueessa.
Vuodessa pelaan 400–500 pikapeliä, 100 nopean shakin peliä (15–30 min.) ja 15 normaalipeliä (90–120 min.) – yhteensä yli 200 tuntia eli reilun 5 työviikon verran. Parin vuoden välein pelaan myös firman sähköpostiturnauksessa, jonka pelejä analysoin lähes joka ilta parin kuukauden ajan.
Shakkikerhoon liittyminen
Säännöllisen pelaamisen aloitin lukion shakkikerhossa 1984 ja pian sen jälkeen kävin parissa viikonlopputurnauksessa, jolloin piti liittyä kaupungin ainoaan kerhoon eli Jyväskylän Työväen Shakkikerhoon.
Lauttasaaren Shakkikerhoon liityin 1997 muutettuani Lauttasaareen ja huomattuani, että kerhohuone oli muutaman sadan metrin päässä.
Saavutukset shakissa
Parhaat saavutukseni ovat joukkueturnauksista: Jyväskylän Lyseon lukion joukkueessa SM-hopea ja PM-pronssi 1986, korkeakoulun joukkueessa pikashakin puulaakimestaruus Tampereella 1992 sekä ICL:n ja Nokian joukkueissa puulaakimestaruuksia Helsingissä eri vuosina.
Paras peli
14-siirtoinen sähköpostipeli lempiavaukseni Diemer–Duhm-gambiitin teematurnauksessa. Vastustaja väitti vahvuusluvukseen 2280.
Makea voitto
JSM-turnauksen 2. divisioonan viimeisellä kierroksella keväällä 1999 kohtasimme Järvenpään Shakkikerhon. Voittoni Tomi Nybäckistä maistuu edelleen erittäin makealta, koska se auttoi meitä voittamaan lohkomme ja nousemaan 1. divisioonaan. Sitä paitsi tuo oli viimeinen tilaisuuteni voittaa Nybäck, josta tuli 3–4 vuotta myöhemmin Suomen ykköspelaaja.
Onnekas voitto
JSM-turnauksen 1. divisioonan ottelussa marraskuussa 2000 Jouko Äijälä (LahS) teki ratkaisevan virheen jo 5. siirrossa, ja sain helpohkon voiton ykköspöydällä:
1.d4 Rf6 2.Rc3 d5 3.e4 dxe4 4.f3 e5? 5.dxe5 Dxd1+? 6.Kxd1 Rfd7 7.Rd5
7...Rxe5 8.Rxc7+ ja valkea voitti 35 siirrossa.
Rikoin tuolloin 2000 selopisteen rajan ensimmäistä kertaa, ja vuoden 2000 lopussa seloni olivat tasan 2000!
Katkera tappio
Viimeisin tappio tuntuu aina katkerimmalta, ainakin vähän aikaa.
Pahin munaus
Yksi harmittavimmista munauksista oli näkemättä jäänyt kaunis siirto 12.g4! Tapani Tähkävuorta vastaan JSM-turnauksen 2. divisioonan pelissä 1998.
Unohtumaton shakkikokemus
En unohda koskaan tasapeliäni suurmestari Bogdan Lalicista 30 minuutin pelissä Lontoossa 1996. Pelasin lempiavaustani Diemer–Duhm-gambiittia. Sain lähes häviöaseman 15 siirrossa, mutta sitten pääsin tekemään upseerin näennäisuhrauksen mustan kuningasasemaan. Yllätyksekseni suurmestari otti sen vastaan, joten pääsin tekemään tasapelin ikuisella shakilla.
Lalic on arvokkain puolikas päänahkani: hänellä oli lähes 700 pistettä parempi vahvuusluku.
Arvokkaimmat päänahat
Joukkuepikashakin SM-kisoissa 1999 voitin Suomen silloin kovimman pikapelaajan Tapani Sammalvuon.
Avausvalikoima
Gambiitit ja muut epäsovinnaiset avaukset. Useimmat salaisuuteni olen paljastanut blogissani Gambits and Pieces.
Pelityyli
Pyrin hyökkäämään aina ja ottamaan aloitteen vaikka väkisin, yleensä uhraamalla.
Moni on sanonut, että suurin heikkouteni on epäilyttävät avaukset ja että vahvuuslukuni nousisi, jos pelaisin kunnollisia avauksia. Nuo epätavalliset avaukset ovat myös vahvuuteni: pystyn keskittymään hyökkäykseen välittämättä materiaalista.
Miettimisaika
Olen alkanut pitää puolen tunnin peleistä, ja monet "kauneimmista" peleistäni ovat Lauttasaaren cupista. Nopeassa shakissa ehtii miettiä enemmän ja laskea tarkemmin kuin pikapelissä, mutta toisaalta ei tarvitse pelata niin korrektisti kuin normaalipelissä. Pelit ovat varsin suunnitelmallisia, mutta varsinkin loppuvaiheiden aikapulassa virheet tietysti lisääntyvät.
Shakkimotto
Shakki on moukkien peli.
Shakki-idolit
Lukiessani Suomen Shakkia ensimmäistä kertaa 1980-luvulla ihastuin Antti Pyhälän peleihin, koska ne olivat niin outoja ja täynnä taktiikkaa. "Pyhälän piikki" oli ensimmäisiä taktisia ideoita, joita yritin kopioida.
Haaste jäsenesittelyyn
Kerhon isäntä Tommi Laaksovuori.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)